Loukkaantuisitko vanhemmillesi tästä...?
Olen reilu parikymppinen aikuinen ihminen ja sairastanut masennusta yli 10 vuotta. Olen käynyt vuosia terapiassa ja kokeillut monia eri lääkkeitä. Kuitenkin päädyimme lääkärini kanssa aloittamaan ECT hoidot (sähköshokkihoidot), sillä muista hoitomuodosta ei ole ollut toivottua hyötyä.
Taustana, että sähköhoito toteutetaan sarjahoitona ja tarvitset sairaalaan mukaan saattajan, joka vie sinut kotiin. Ensimmäisten kertojen jälkeen suositellaan myös, ettet ole yksin kotona, sillä riskinä on saada kouristuksia hoidon jälkeen. Hoidot toteutetaan aamuisin ja vievät kokonaisuudessaan n. tunnin.
Hyvä ystäväni lupasi tulla saattajaksi hoitokertoihin kaikkiin paitsi yhteen. Kysyin pari viikkoa ennen hoitoja vanhemmiltani pääsisikö jompi kumpi heistä mukaani sairaalaan tänä yhtenä kertana ja veisi minut kotiin. Molemmat vetosivat työkiireisiin, ja että on niin hankala järjestää aamulla 2 tuntia vapaaksi.
Olisitko itse loukkaantunut vanhemmillesi tai olisitko itse vastannut lapsellesi näin?
Kuvittelin että meillä on hyvät välit...
Kommentit (3)
Saatko myös keskusteluterapiaa? Noin pitkäkestoinen masennus voi nimittäin olla seurausta lapsuuden laiminlyönneistä, ja moni havahtuu vasta aikuisena siihen ettei se lapsuus ollutkaan niin hyvä tai normaali kuin he luulivat.
Tuntevatko vanhempasi sinut oikeasti? Arvostavatko he sinun todellista persoonaasi? Koetko/koitko että he tukevat sinua tapahtui mitä vaan? Kuinka he ovat aiemmin tukeneet masennuksen hoitoa?
Voi hyvänen aika, millaiset vanhemmat. Mikä on niin spesiaalia hommaa, että etukäteen sopimalla ei voi muutamaa tuntia olla pois töistä?
Olisin vaikka omin käsin kantanut lapseni kotiin ja tukenut häntä.