Miten päästä eroon laitapuolen kulkijoista jotka tulevat höpisemään kun odotat esim. ystävää Helsingin rautatieasemalla?
Haluaisin kysyä että millä tavalla te hoidatte tilanteen, kun odotatte vaikkapa Helsingin rautatieasemalla tai jossain muualla kaverianne ja joku (esim. puliukko, m-muuttaja, kerjäläinen) tulee ja alkaa höpistä omiaan, ja ette halua jutella? En hentoisi sanoa mitään ilkeää tai törkeää mutta myös pois käveleminen tuntuu aika törkeältä.
Onko jotain taikasanaa joista nämä uskoisivat että haluat vain odottaa rauhassa?
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Alat kertoa Jeesuksesta. Sillä lähtee hyttysiä myöten kaikki.
Kiitos vinkistä :D
Vierailija kirjoitti:
Alat kertoa Jeesuksesta. Sillä lähtee hyttysiä myöten kaikki.
Entä, jos tyyppi onkin yllättäen himouskovainen ja sattuu kiinnostumaan puheenaiheesta erityisesti? Mites siitä sitten keplotellaan karkuun?
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Alat kertoa Jeesuksesta. Sillä lähtee hyttysiä myöten kaikki.
hhahhahahahahahahhahaha
onneks olin jo juonut aamukahvin!
KAuniilla lempeällä äänellä vaan sanoo...tule tapaamaan,jeesus pelastaa
En odota ketään rautatieasemalla. Ei mulle moiset juttele. Jos feissari juttelee en edes pysähdy
ihan hyvin voi kääntää selkänsä ja kävellä pois tilanteesta. Mitä tylyä siinä on,työtäänhän ne vaan tekee.
Voithan sä ajatella vaikka että nekin on ihmisiä, ihan niinku sinäkin.
Kannattaa yrittää siirtää tapaamiset sellaiselle alueelle Rautiksella, ettei ole ihan jokaisen kulkijan reitillä.
Ilmiö on kyllä olemassa, ja sangen ikävä.
Minä kuuntelen, mitä heillä on asiaa. Asiahan on yleensä se, että he pummaavat jotain. Sanot vain, ettei ole rahaa, tupakkaa eikä mitään muutakaan. Ei ne siihen jää roikkumaan.
Tee treffit jonnekin muualle, kahvilaan tms. Ei kai kukaan järjissään oleva halua steissillä seistä minuuttiakaan, jos ei ole pakko.
Mun mielestä se on joskus pelottavaakin. Itse istuin puiston penkille (olin raskauden puolivälissä vielä) kun joku puliukko tuli siihen sopertamaan jotain. Sanoi että pysy siinä että haen kaljaa meille. Vastasin että ok, odotan tässä. Kun lähti niin lähdin itse vähin äänin pois.
Voivoi näitä laitapuolenkulkijoita, ei ole heidänkään elämä helppoa.
Ehkä sun pitää vain lähteä pois tai jotakin sanoa että jättävät rauhaan? Ymmärrän että ei ole kiva kun tullaan puhumaan jos itse haluaa olla omassa rauhassa.
Mulla ja mun aviopuolisolla on taas vähän toisinpäin.
Olemme uskossa, ja mielellään kerromme näillekin ihmisille Jeesuksesta.
Rahaa ei viitsi alkoholiin ja tupakkaan antaa, ruokaa mieluummin ostamme suoraan.
Mutta tärkeintä heidänkin on kuulla pelastuksesta.
Venäjälläkin kävimme ennen koronaa, siellä on paljon kadulla asuvia. Siellä oikeasti köyhät, eivät ole kerjäämässä, vaan he suurin piirtein juoksevat pakoon kun heihin koittaa saada kontaktia. Näitä autoimme minkä pystyimme, ruokaa, vaatetta. Rahaa, jos ei vaikuttanut siltä että ensimmäisenä lähtee viinaa ostamaan..venäjänkielisiä traktaatteja jaoimme, myös ihan työtä tekeville.
Vieläkin välillä meinaa herkistyä, kun muistelee kohtaamiamme ihmisiä, miten yksinäisiä he ovatkaan..
Tämä ei liittynyt aloittajan pulmaan, pyydän anteeksi kun kirjoitin vähän vierestä.
Ymmärrän aloittajaa kuitenkin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Alat kertoa Jeesuksesta. Sillä lähtee hyttysiä myöten kaikki.
Niin totta! Aivan mahtava vinkki! =D Itse olin tulossa neuvomaan, että elekielellä pystyy jo ennaltaehkäisemään nämä kontaktit, mutta tuo on varmasti vielä parempi tapa päästä eroon ei toivotuista kontakteista eikä sinun tarvitse muuttua elekieleltäsi muuksi kuin mitä olet.
Anna rahaa. Vaikka kympin heität.
MInä yleensä vastaan heille jotakin ja toivotan mukavaa päivän jatkoa kävellen sitten pois.
En riskeeraa henkeäni, jos jollakin on tyhmä päivä ja vieroitusoireita.
En hengaile odottelemassa ketään rautatieasemalla, se on Helsingin kamalimpia paikkoja. Joka nurkassa epämäärästä porukkaa ja joskus ihan avoimesyi myydään ja käytetään erilaisia päihteitä. Sovin tapaamiset vaikka museoon, kahvilaan, Stokkalle jne. sisätiloihin.
Vierailija kirjoitti:
Minä kuuntelen, mitä heillä on asiaa. Asiahan on yleensä se, että he pummaavat jotain. Sanot vain, ettei ole rahaa, tupakkaa eikä mitään muutakaan. Ei ne siihen jää roikkumaan.
Mäkin kuuntelen. Ja monesti annan sen tupakan. Viimeksi annoin hanskani jollekin nuorelle narkkarinaiselle. Se alkoi itkeä.
Rahaa en ole koskaan antanut, mutta olen matkustellut paljon yksin ulkomailla. Joskus tarjosin Ranskassa jollekin kodittomalle aamupalan ja Hollannissa odottelin juna-asemalla ja hain vähän evästä, joita söin sitten penkillä roskiksen vieressä. Siihen tuli joku tyyppi kaivamaan roskista ja päädyttiin juttelemaan siitä, miten paljon ihmiset heittää ruokaa pois. Annoin sitten osan ruoistani vielä hänelle.
Me ollaan kaikki ihmisiä ja kaikki ansaitsee tulla kohdelluksi myös niin.
Olen muutaman kerran esittänyt kuuroa, ja pari kertaa vastannut englanniksi että en puhu suomea. Molemmat tavat ovat toimineet.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä se on joskus pelottavaakin. Itse istuin puiston penkille (olin raskauden puolivälissä vielä) kun joku puliukko tuli siihen sopertamaan jotain. Sanoi että pysy siinä että haen kaljaa meille. Vastasin että ok, odotan tässä. Kun lähti niin lähdin itse vähin äänin pois.
Käsi sydämellä, jos et olisi ollut raskaana, olisitko jäänyt odottamaan ilmaisen kaljan toivossa ?
Alat kertoa Jeesuksesta. Sillä lähtee hyttysiä myöten kaikki.