Lue keskustelun säännöt.
Onko lapselle jotain haittaa kodin syrjäisestä sijainnista?
01.12.2020 |
Meitä niin usein säälitään, kun on kaksi pientä lasta ja asumme "metsän keskellä". Ihan lähellä ei ole naapureita, mutta kuitenkin autolla kouluun pääsee hieman reilussa 10 minuutissa ja pikkukaupungin keskustaan ajaa 20+min. Me vanhemmat ollaan pysyvästi etätöissä eli ei tarvitse kulkea työpaikalla. Meillä on aikaa olla paljon yhdessä perheenä ja täällä meidän kanssa elää iso joukko eläimiä, luonto on lähellä jne. Meille on aina tervetulleita lasten kaverit ja serkut, kesällä varsinkin on tilaa yöpyä myös pihamökeissä. Saamme kuitenkin osaksemme sääliä ja ihmettelyä, kun lapset kasvaa täällä "eristyksissä". Kaupungin keskustassa lapset tietenkin näkisi jatkuvasti monenlaista tapahtumaa ja ihmisiä, myös sen laitapuolen kulkijoita. Meidän pihassa voi nähdä vaikka hirven :D
Kommentit (4)
Voisin kuvitella asuvani niin kun itse teiniä asuin. Kylässämme oli luokkakavereita ja kävi kauppa-auto jossa olimme ostoksilla veljeni kanssa. Pieni kunta. Silti paljon kavereita koulun kautta lähikunnista. Aina viikonloppuisin tavattiin koulun jälkeen ja linja-autolla pääsi kaupunkiin jonne matkaa noin kaksikymmentä kilometriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos jaksaa kuljettaa lapsia sitten, kun haluavat harrastuksiin ja kavereille, niin mikäs siinä vaikka asuisi kauempanakin. Meillä ei ole ihan sama tilanne, mutta lapsen paras kaveri asuu yli 15 km päässä, minne ei mene suoraa bussiyhteyttäkään (n. 25 km vaihtoyhteys keskustan kautta ja illalla ei busseja enää kulje) ja harrastusmatkat ovat pitkiä. Saa siinä autossa istua lapsen takia.
Itselläni kaverisuhteet käytännössä kuolivat aikoinaan kun muutettiin syrjäiseen lähiöön toiselle puolelle kaupunkia. Enää ei voinut spontaanisti vierailla toistensa luona ja kaveruus ei tavallaan kestänyt sitä, että vierailujen olisi pitänyt muuttua todella suunnitelluksi toiminnaksi. Varmasti toisenlaisiakin kokemuksia on, ja onhan tuossa kyse myös vanhempien tahtotilasta. Ei pidä tuudittautua siihen, että asiat on hyvin jos lapsi istuu kaiket päivät kotona, se voi olla merkki siitä että lapsi on syrjäytynyt sosiaalisista suhteista, niin kuin itselläni oli.
Itse asuin lapsena keskellä ei mitään maalla. Mutta meitä oli 5 sisarusta, joten seuraa oli toisistamme. Teilläkin sentään kaksi. Minulla itselläni vain 1 lapsi, joten en hänelle kyllä sitä maaseudun yksinäisyyttä halunnut, joten asumme kaupungissa.