Lue keskustelun säännöt.
Vieläkö haluatte asua pienessä kalliissa asunnosanne?
24.11.2020 |
Pk-seudulla neukkulaatikon rahalla saa maalta jo kunnolla tilaa etätyöskennellä. Toki joku voi viihtyä pikkukopissa mutta itse en pystyisi montaa päivää ilman ahtaanpaikan kammoa 😬
Viime vuosina maalta on ajettu palvelut alas, se toki selittää halpaa hintaa mutta korona-aikana maalla saa enemmän tilaa hengittää ja voi ulkoilla omalla pihalla eikä tarvitse mennä julkisilla "metsään"
Kommentit (68)
En, vaan haluan entistä pienemmän ja kalliimman. Se on hei trendikästä nyt! Sillä nyt ei ole mitään väliä, että se on epämukavaa oikeasti. Tärkeintä on päästä someen hehkuttamaan, että mulla on nyt uusinta ja parasta, ja tää sopii just täydellisesti mun lifestyleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko hakenut työtä Helsingistä ja kertonut asuvasi yli 100km päässä maaseudulla?
Koska riittävän kookkassa etutöölön asunnossani on puisto ja meri vieressä.
Palveluja ei ole alasajettu, eikä autoa tarvitse.
Hengitysvaikeuksiakaan ei ole, ja jos niitä tulee niin Meilahden sairaalan kliinisen fysiologian osasto on kävelymatkan päässä.
Kalleus on tietenkin suhteellista, esim tässä asunnossa ei ole yhtiövastiketta ollenkaan, joten kulut ovat pienet.
Persaukiselle kaikki on kallista, maalla ja kaupungissa.
Kyllä vain, kiitos!
Asu sinä siellä, missä itse olet onnellinen. Minun asumismuotoni tai preferenssini eivät vaikuta sinuun, joten miksi ihmeessä ilkut tai naureskelet täällä?
Vierailija kirjoitti:
Minä olen yksin nytkin etätöissä sadan neliön keskusta-asunnossa Helsingissä. Ei ahdista.
Sata neliötä on iso asunto. Varmaan ap puhui tässä jostain 30 neliön yksiöistä, joissa on korkeintaan joku keittokomero olohuoneen lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen yksin nytkin etätöissä sadan neliön keskusta-asunnossa Helsingissä. Ei ahdista.
Kysymys ei siis ollut suunnattu sinulle, vai onko tuo mielestäsi pieni asunto?
Itse vastaan että ei ahdista.
Kaikki on suhteellista. Asuimme opiskeluaikana kaksin yksiössä ja se oli onnellista aikaa. Ei tullut turhia riideltyä pikkuasioista kun ei ollut edes toista huonetta mihin mennä ovet paukkuen mököttämään :) Yksiön sijainti oli mitä mahtavin...melkein keskustassa ja molempien koulujen puolivälissä. Kallis se ei ollut paitsi ei se halpakaan ollut köyhille opiskelijoille. Muutimme siitä pois vasta kun aloin odottamaan vauvaa ja laitoimme silloin yksiön vuokralle. Maalle emme muuta vaikka maksettaisiin. Olen aina asunutihan keskustassa tai ainakin kävelymatkan päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen yksin nytkin etätöissä sadan neliön keskusta-asunnossa Helsingissä. Ei ahdista.
Sata neliötä on iso asunto. Varmaan ap puhui tässä jostain 30 neliön yksiöistä, joissa on korkeintaan joku keittokomero olohuoneen lisäksi.
Joo, näitä minikämppiä tarkoitin. Esim tuttuni asuu Turun keskustassa 18neliön kämpässä ja just viikko sitten valitteli että kun kelitkin on viilentyneet niin ei voi mennä esim puistoon tai Aurajoen rantaan tekemään koneen kanssa hommia. Kämpässä näkymä on vain toiseen kerrostaloon eikä mieltä ylennä. Oli ostanut julisteenkin ikkunaan jossa on metsää kuvattuna, mutta ei sekään toimi. On yrittänyt sisustaa mutta nyt suunnittelee muuttoa Kaarinaan tai ellei jopa Lietoon tai Paimioon jos löytyy sopiva asunto.
Ehkä vähän suppeasti kärjistin homman vaan Pk-seudulle mutta toivon että ymmärrettäisiin se pointti mitä ajan takaa. Eihän se mulle kuulu vaikka joku asuisi maatilalla tai pikku kämpässä, mutta luulisi että jos joutuu kotikaranteeniin että mielukkaampaa on olla isommassa kun pienemmässä asunnossa. Esim senkin takia jos yksi perheestä on saanut altistumisen on helpompi "eristää" kun on niitä neliöitä/huoneita.
Jos alkaa ahdistaa, muutan. Yksinkertaista. Mä en jaksa ymmärtää tätä maaseutu/kaupunki -vastakkainasettelua, joka yleensä keskittyy toisen ihmisen valinnan arvosteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen yksin nytkin etätöissä sadan neliön keskusta-asunnossa Helsingissä. Ei ahdista.
Tee sitten niitä töitä ja lopeta shaissen jauhaminen. Jossei kiinosta ni mä voin tehdä.
Asun siis itse maalla mutta mulla on lähikauppoihin 200m ja 400m, apteekkiin 400m, kuntosalille 300m, tk 400m ja lapsen koulu 400m
Eli jonkun määritelmän mukaan en ehkä asuisi maalla kun kaikki on niin lähellä että pärjätään hyvin ilman autoa, mutta koska kyseessä on 3000 asukkaan kunta niin ei tää nyt silti mikään iso kaupunki ole :)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vain, kiitos!
Asu sinä siellä, missä itse olet onnellinen. Minun asumismuotoni tai preferenssini eivät vaikuta sinuun, joten miksi ihmeessä ilkut tai naureskelet täällä?
Siksi koska olet väärässä.
Asun kerrostalossa ja olen onnellinen. Erityisesti näin marraskuussa on mukavaa, kun muiden jouluvalot näkyvät ja on sellainen olo, että on ihmisiä ja elämää ympärillä, vaikka lockdownia kohti taas ollaankin menossa. Luontoon pääsee, kun ylitän kotikadun, metsä on heti siinä. Vierailen usein sukulaiseni luona omakotitalossa maaseudulla ja se pimeys tähän aikaan vuodesta on aivan lamauttavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan ehdottomasti haluaisin mieluummin maaseudulle paikallisten kytättäväksi. Ties vaikka tulisi turpaan kun on vääränlainen puheenparsi tai liian helsinkiläinen ulkoasu.
Palvelut pitkän matkan takana, auto käytännössä pakollinen, oma sosiaalinen piiri edelleen Helsingissä - ihanaa. Toisaalta voisin ehkä saada esim. lestadiolaisista uusia kivoja kavereita. Minua ei tosin ole kastettu, en kuulu kirkkoon enkä voisi vähempää välittää hihhuloinista...
Ainakin voisin katkeroitua raittiin ilman keskellä ja käyttää päivät kirjoitellen postauksia siitä, miten muuttotappiokunnassa on hankala pariutua, kun kaikki ovat muuttaneet pk-seudulle.
En ole ulkoilmaihmisiä, eikä siellä pihalla olisi juuri kiinnostavaa oleskella tällä säällä ja tähän aikaan vuodesta. Ahdistavan pimeää vain. Neliöitä on yhdelle ihmiselle tarpeeksi eli vajaa 60 neliötä. Parveke on lämpimään vuodenaikaan kiva, eikä ole ötököitä tai pihatöitä.
Maalla on minusta hirveää talviaikaan, edes ulkoilu ei onnistuisi kuin pikaisesti lounasaikaan, sillä ei ole valoja missään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun siis itse maalla mutta mulla on lähikauppoihin 200m ja 400m, apteekkiin 400m, kuntosalille 300m, tk 400m ja lapsen koulu 400m
Eli jonkun määritelmän mukaan en ehkä asuisi maalla kun kaikki on niin lähellä että pärjätään hyvin ilman autoa, mutta koska kyseessä on 3000 asukkaan kunta niin ei tää nyt silti mikään iso kaupunki ole :)
Ap
Minulla Musiikkitaloon 800 m, oopperaan 1 km.
Käytkö yhtä usein kun esim ruokakaupassa?
Ahdisti naapurit, niin muutettiin kauemmas. Ei tosin ollut mikään uusi ajatus, se on pyörinyt mielessä jo vuosia. Nyt vaan vihdoin todettiin, että ehkä aika on kypsä sille, että voi tehdä riittävästi etätöitä jatkossakin, ettei joka päivä tarvitse käyttää työmatkoihin tuhottomasti aikaa.
Minua ahdistaisi varsinkin nyt etätyöaikana olla maalla. Silloinhan en näkisi sitäkään vähää ihmisiä mitä näen nyt! Olisin täysin yksin eristyksissä ja ikkunasta näkyisi vain metsän reunaa.
Nyt voin ainakin katsella ikkuinoista ja parvekkeelta kaupungin menoa ja ulkona liikkuvia ihmisiä. Voin mennä läheiseen kahvilaan istumaan tai ihan vaan kävellä ympäriinsä ja katsella muiden touhuja, ihailla rakennuksia, jouluvaloja, liikeikkunoita, vilkaista ikkunoista sisään... Se on rentouttavaa ja täyttää edes vähän tarvetta sosialisointiin. Youtubessa on kyllä sellaisia "point of view" videoita joissa joku kuvaa esim iltakävelyä Tokiossa tai Lontoossa useiden tuntien ajan. Välillä laitan sellaisen pyörimään mukavaksi tausta-ambienssiksi.
Minä olen yksin nytkin etätöissä sadan neliön keskusta-asunnossa Helsingissä. Ei ahdista.