Lue keskustelun säännöt.
Perheet/ pariskunnat joita vanhemmat/ isovanhemmat elättävät , sugar families?
11.11.2020 |
Pohdittiin ystävän kanssa, että meillä on useampia tuttuja (perheitä, sinkkuja ja pariskuntia) joiden elämää vanhemmat tai isovanhemmat sponssaavat.
Esimerkiksi on perhe, joista kumpikaan ei käy työssä mutta lapsilla on aina ihan uudet vaatteet, lelut, käydään hop lopissa ja aina lomilla ulkomailla (iso vanhempien kanssa). Toinen näistä pariskunnan puolisoista tekee "omaa musiikkia" mutta rahaa siitä ei tule. Eivät siis elätä itseään. Ihan tiedossa on että pariskunnan toisen puolison vanhemmat maksavat heidän elämistään.
Kysymys siis on miten tälläinen järjestely syntyy? Onko elättäjät (vanhemmat/ isovanhemmat) ehdottaneet, että "hei me voitais maksaa teille viikko/kuukausi rahaa", antavatko he luottokortit käyttöön joiden laskut maksavat? vai meneekö perheen kaikki laskut elättäjille? miten elätettävät tälläisen diilin neuvottelevat vai manipuloivatko he vaan elättäjän maksamaan kaiken?
Yksi sinkku ystävä kertoi että hänen eläkkeellä oleva vanhempansa maksaa kaikki hänen laskunsa, koska "haluaa". Tämä vanhempi saa ihan keskiluokkaista eläkettä joten ylimääräistä ei ole mutta kai haluaa auttaa lastaan. Ja tämä sinkku tienaa paremmin kun vanhempansa. Miten siihen on päästy? Miksi? eikö omatunto kolkuta?
Olisi todella mielenkiintoista tietää jos joku elätettävä kertoisi omasta kokemuksestaan!
Kommentit (94)
Siis etkö ole ymmärtänyt, että tuo sana sugar viittaa rahasta vastineeksi annettaviin seksuaalisiin palveluksiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko se jotenkin niin vieras asia, että vanhemmat sponssaavat aikuisia lapsiaan? Minäkin saan vielä vanhemmiltani yhtä sun toista vaikka olen jo viisikymppinen.
Vierailija kirjoitti:
Onko se jotenkin niin vieras asia, että vanhemmat sponssaavat aikuisia lapsiaan? Minäkin saan vielä vanhemmiltani yhtä sun toista vaikka olen jo viisikymppinen.
Se on monille vierasta. Mä en ole saanut 18v täytettyäni pennin pyörylää vanhemmiltani koskaan. En yhtään jouku/synttärilahjaa, en edes häälahjaa, lapseni ei ainuttakaan lahjaa, en myöskään mitään apua, tukea, lastenhoitoa, välittämistä... yhtään mitään.
Vanhempani eivät välitä lainkaan aikuisista lapsistaan tai lapsenlapsistaan.
Vaikka tämä on julmaa/tylyä niin tämä on erittäin yleistä, varsinkin meillä 70-luvun lapsilla. Vasta joskus ysärillä alettiin laajemmassa mittakaavassa ”rakastaa” lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se jotenkin niin vieras asia, että vanhemmat sponssaavat aikuisia lapsiaan? Minäkin saan vielä vanhemmiltani yhtä sun toista vaikka olen jo viisikymppinen.
Se on monille vierasta. Mä en ole saanut 18v täytettyäni pennin pyörylää vanhemmiltani koskaan. En yhtään jouku/synttärilahjaa, en edes häälahjaa, lapseni ei ainuttakaan lahjaa, en myöskään mitään apua, tukea, lastenhoitoa, välittämistä... yhtään mitään.
Vanhempani eivät välitä lainkaan aikuisista lapsistaan tai lapsenlapsistaan.Vaikka tämä on julmaa/tylyä niin tämä on erittäin yleistä, varsinkin meillä 70-luvun lapsilla. Vasta joskus ysärillä alettiin laajemmassa mittakaavassa ”rakastaa” lapsia.
No kyllä on kuule aika harvinaista, suorastaan poikkeuksellista, ettei vanhemmiltaan saa edes häälahjaa. Älä yleistä omaa kokemustasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se jotenkin niin vieras asia, että vanhemmat sponssaavat aikuisia lapsiaan? Minäkin saan vielä vanhemmiltani yhtä sun toista vaikka olen jo viisikymppinen.
Se on monille vierasta. Mä en ole saanut 18v täytettyäni pennin pyörylää vanhemmiltani koskaan. En yhtään jouku/synttärilahjaa, en edes häälahjaa, lapseni ei ainuttakaan lahjaa, en myöskään mitään apua, tukea, lastenhoitoa, välittämistä... yhtään mitään.
Vanhempani eivät välitä lainkaan aikuisista lapsistaan tai lapsenlapsistaan.Vaikka tämä on julmaa/tylyä niin tämä on erittäin yleistä, varsinkin meillä 70-luvun lapsilla. Vasta joskus ysärillä alettiin laajemmassa mittakaavassa ”rakastaa” lapsia.
Minä olen 70 -luvun lapsi ja vanhempani välittävät. Saan synttärilahjoja, joululahjoja, muitamisia muutenkin. Lapseni hukutetaan yllin kyllin lahjoihin ja rakkauteen ja hoitoapua saa aina, jos vaan tarvitaan. Sama tilanne on muillakin tuntemillani ikätovereila, jos vain vanhemmat vielä ovat hengissä tai jaksavat vielä. Monella ikätoverilla ovat vanhemmat jo kuolleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heitä vaan rakastetaan enemmän kuin sua
Luulisin että perustuu siihen, että vanhemmilla on ylimääräistä ja haluavat lastensa perheitä auttaa. Jos tämä on kaikille lapsille tasapuolista, niin ei pitäisi kuulua järjestely kenellekään.
Tietenkin voidaan miettiä, kuka ei haluaisi elättää itseään, mutta eipä tuollainen tietenkään muille kuulu.
Varmaankin tällaiseen tilanteeseen on ajauduttu. Kun lapset muuttaa pois kotoaan, niin vanhemmat on sponssannut, kun ei ole ollut rahaa. Tämä sitten jäänyt toimintatavaksi jatkossakin. Jos molemmille osapuolille järjestely sopii, niin mikäs siinä.
Minä olen paljon saanut vanhemmiltani apuja aikanaan ja nyt autan omillaan asuvaa 22-vuotiasta tytärtä vuokrassa. Muut kulunsa maksaa itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis etkö ole ymmärtänyt, että tuo sana sugar viittaa rahasta vastineeksi annettaviin seksuaalisiin palveluksiin?
Minusta tuota sanaa voi ihan hyvin laajentaa koskemaan kaikkia aikuisia, jotka ovat elättejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se jotenkin niin vieras asia, että vanhemmat sponssaavat aikuisia lapsiaan? Minäkin saan vielä vanhemmiltani yhtä sun toista vaikka olen jo viisikymppinen.
Se on monille vierasta. Mä en ole saanut 18v täytettyäni pennin pyörylää vanhemmiltani koskaan. En yhtään jouku/synttärilahjaa, en edes häälahjaa, lapseni ei ainuttakaan lahjaa, en myöskään mitään apua, tukea, lastenhoitoa, välittämistä... yhtään mitään.
Vanhempani eivät välitä lainkaan aikuisista lapsistaan tai lapsenlapsistaan.Vaikka tämä on julmaa/tylyä niin tämä on erittäin yleistä, varsinkin meillä 70-luvun lapsilla. Vasta joskus ysärillä alettiin laajemmassa mittakaavassa ”rakastaa” lapsia.
No kyllä on kuule aika harvinaista, suorastaan poikkeuksellista, ettei vanhemmiltaan saa edes häälahjaa. Älä yleistä omaa kokemustasi.
On yleisempää kuin luulisi. Erittäin moni suuren ikäluokan vanhempi on tyly ja välinpitämätön lapsiaan kohtaan. Samanlaiset vanhemmat täälläkin. Häälahjan sentään sain, mitään muuta en sitten kylläkään....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Heitä vaan rakastetaan enemmän kuin sua
Tämä on totta.
Lisäksi vanhemmat voi saman perheen sisällä toimia erilailla. Minä esikoinen olen ollut ”vahinko” ja mua ei ole rakastettu koskaan, ei lapsenakaan, aikuisena vanhemmat hylkäsi täysin (vaikka olin sisaruksista se kiltimpi, ahkerampi, kohteliaampi). Sen sijaan toivottu sisarus on saanut kaiken rakkauden ja avun.
Rakkaudettomia vanhempia on, samoin rakastavia. Erot ovat hurjat ja todella polarisoituneet. Paska säkä vain nillä (meillä) joille sattui kylmät ja piittaamattomat vanhemmat. Vanhempiaan ei voi valita.
Munkin mielestä on ihan selvää, että perheessä autetaan toisiaan. Erikoista ennemmin olisi, jos olisi itsellä semmonen "pärjäile vaan omillasi" asenne. Omat lapset ovat aikuisia,toinen opiskelee ja toinen on matalapalkkaisessa työssä. Tottakai autan heitä, jos heillä on tiukkaa rahasta. Samoin toimisin, mikäli heillä olisi lapsia. Omatkin vanhempani ovat minua auttaneet rahallisesti, myös siinä vaiheessa kun minulla oli jo lapsia. Kysymyksesi on kateellinen ja outo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen maksanut melkein kaiken itse siitä asti kun menin koulun ohella töihin 16-vuotiaana. Täysi-ikäiseksi päästyä loppui ihan kaikki tuki vaikka olin koulussa ja muutin pois kotoa ja rupesin tekemään töitä kunnolla koulun ohella. Joten kyllä, on todella outoa että vanhemmat/ isovanhemmat maksavat muiden elämistä.
Aloituksessa ei ollut kyse mistään lahjoista tai silloin tällöin kotiin tuodusta makaronilaatikosta vaan siitä että maksetaan melkein kaikki eläminen niin että ei käydä edes töissä. Ja mietittiin, että miten ihmiset tälläisen diilin sopii. Kyseleekö ne että voitteko alkaa maksamaan mulle viikko rahaa kun Martta ei halua käydä töissä? Vai miten? Ja miksi haluan tietää? koska se on niin älyttömän outoa itselle että vanhemmat maksaa yhtään mitään aikuisten lasten puolesta, oli ne työssä tai ei.
Olen itse kasvanut siihen että jokainen elättää itsensä (lahjat on erikseen) ja muilla ei maksateta mitään omia juttuja. Olisi kiva olla kärpäsenä kattossa kuulemassa miten näitä juttuja sovitaan :D
Niin ja tuota sugar-sanaa en todella tiennyt että se olis tasan seksipalveluksiin viittaavaa kun eihän ne kaikki sugar babytkään seksiä daddyjensä kanssa harrasta vaan antaa vaan huomioita ja seuraa....
Ap
Juuri oli lehdessä artikkeli väitöskirjasta (olikohan tutkija karoliina puranen?) jossa oli että lapset oli vielä 1900-luvun loppuun asti työvoimaa, hyödykkeitä, ”niitä vain tuli”, siis lapsia ei vielä SUURESSA MITTAKAAVASSA rakastettu tai arvostettu niinkuin nykyään. (Tähän ei nyt tarvi tulla vastaamaan että mullapas on rakastavat vanhemmat, se on tottakai mahdollista mutta nyt puhutaan laajasta kuvasta). Vasta ihan 1900-luvun lopussa (80-90 luku) alettiin lapsia erityisesti toivomaan ja rakastamaan ja kiinnittämään huomiota lapsen kohteluun.
Esim minä ja mun ikäluokka sai huolella selkäsaunaa, piiskausta, remmiä, nyrkkiä, mutta ei enää esim 1990-luvulla syntyneet saaneet.
Vanhemmuus muuttui täysin ”tunnevanhemmuudeksi” ja lapsen rooli ja asema perheessä muuttui.
Tämä on siis myös sukupolvikysymys. Nuoret eivät ymmärrä sitä todellisuutta mikä 60-79 luvun lapsilla oli heidän lapsuudessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos vanhemmilla on rahaa niin mitäs niitä pankkitilillä pitämään vaan käyttäkköön mihinkä haluavat, ei niillä kukaan haudassa tee mitään.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen maksanut melkein kaiken itse siitä asti kun menin koulun ohella töihin 16-vuotiaana. Täysi-ikäiseksi päästyä loppui ihan kaikki tuki vaikka olin koulussa ja muutin pois kotoa ja rupesin tekemään töitä kunnolla koulun ohella. Joten kyllä, on todella outoa että vanhemmat/ isovanhemmat maksavat muiden elämistä.
Aloituksessa ei ollut kyse mistään lahjoista tai silloin tällöin kotiin tuodusta makaronilaatikosta vaan siitä että maksetaan melkein kaikki eläminen niin että ei käydä edes töissä. Ja mietittiin, että miten ihmiset tälläisen diilin sopii. Kyseleekö ne että voitteko alkaa maksamaan mulle viikko rahaa kun Martta ei halua käydä töissä? Vai miten? Ja miksi haluan tietää? koska se on niin älyttömän outoa itselle että vanhemmat maksaa yhtään mitään aikuisten lasten puolesta, oli ne työssä tai ei.
Olen itse kasvanut siihen että jokainen elättää itsensä (lahjat on erikseen) ja muilla ei maksateta mitään omia juttuja. Olisi kiva olla kärpäsenä kattossa kuulemassa miten näitä juttuja sovitaan :D
Niin ja tuota sugar-sanaa en todella tiennyt että se olis tasan seksipalveluksiin viittaavaa kun eihän ne kaikki sugar babytkään seksiä daddyjensä kanssa harrasta vaan antaa vaan huomioita ja seuraa....
Ap
Muistelen, että kun äiti maksoi opintolainani pois, hän ei kertonut siitä mitään. Huomasin itse asian vasta paljon myöhemmin.
Tässä puhutaan elättämisestä, ei auttamisesta. Että maksetaan eläminen. Ei "perheessä autetaan toisiaan".
Jos isovanhemmat ovat isotuloisia, niin tottahan se on järkevää antaa rahaa lapsilleen pikkuhiljaa vuosien saatossa mieluummin kuin odottaa hamaan hautaa asti, jolloin samasta summasta menee moninkertaisesti perintöveroa ja lapsillakin jo elämä eletty.
Olen itse elätti. Olen korkeakoulutettu yksinhuoltaja, jonka isä maksaa lasteni harrastuksia ja sponsoroi isompia hankintoja. Myös kun jäin lomautetuksi/sain mätkyjä, isäni maksoi laskujamme, esimerkiksi vanhimman autokoulun osamaksuerän.
En ole ylpeä siitä, että en taloudellisesti pärjää. Minulla on 2 lasta ja palkastani jää käteen 1200€/kk. Sillä pitäisi maksaa kaikki juoksevat kulut, joten tiukkaa tekee. Asun myös isäni omistamassa omistusasunnossa ja maksan vähäistä vuokraa.
Isäni on syntynyt 44 ja mennyt suoraan kansakoulusta töihin. Yleni urallaan ja tienasi melko mukavasti, nykyään korkeakoulutetut voivat vain haaveilla niistä palkoista. Isä sijoitti asuntoihin, eikä meiltä puuttunut mitään vaikka äiti ei käynytkään töissä. Nyt isälläni on omaisuutta, jollaista en voi itse kuvitellakaan saavani hankittua ihan vain työtä tekemällä. Isäni oli siis onnekas. Hän jäi eläkkeelle päälle viisikymppisenä ja on edelleen erittäin hyvässä kunnossa ja tienaa eläkettä kuussa enemmän kuin minä palkkaa.
Kun lapset muuttavat omilleen, isäni todennäköisesti sponsoroi heitä suoraan, koska voi. Koska hänellä on siihen varaa ja minulla ei ole. Koska lapsenlapset ovat hänelle tärkeitä ja koska he ovat sukua.
Itse tunnen yhden tällaisen perheen, mutta vanhemmat ovat miljönäärejä. Olisi aika outoa, jos lapset joutuisivat pärjäilemään omillaan kun porukat istuu rahakasojen päällä.
Kylläpäs tunnet monia sugarkavereita.
Mun vastaus: ei hajua. Ei kiinnosta tuttavien talousjärjestelyt. Vai oliko sulla motiivina yrittää itse samaa ja kaipaat vinkkejä?