Tulevaisuuden turvaaminen avoliitossa & miehen talossa

Miksi et noi ostaa puolikasta?

No jos kerran löytyy varallisuutta niin mikä on edes ongelma? Voit ostaa ihan oman asunnon, jonka laitat vuokralle, sinähän tässä tilanteessa olet vahvoilla eikä kumppanisi. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi et noi ostaa puolikasta?

"... en pidemmän päälle tässä haluaisi asua" sanoi ap. Eiköhän siinä ole jo syytä tarpeeksi.

Mitä tarkoitat tulevaisuuden turvaamisella, jos et taloudellista turvallisuutta? Minäkin asun puolisoni omistamassa talossa enkä ostaisi tästä osuutta vaikka hän ehdottaisi (ei ehdota). Tulevaisuuteni on ihan yhtä turvattu kuin jos asuisin edelleen yksin eli jos tulee ero, muutan aluksi vuokralle ja mietin sitten, mikä on lopullinen asumismuotoni ja missä.

Miten se elämän turvaaminen siihen asuntoon liittyy? Jos sinulla on varallisuutta, niin siinähän se turva on. Jos syystä tai toisesta joudut pois kämpästä, jossa et pidemmän päälle edes haluaisi asua, niin vuokraat jostain luukun ja alat katsella sopivia omistusasuntoja - jos siis sellaisen haluat.

Vierailija kirjoitti:

No jos kerran löytyy varallisuutta niin mikä on edes ongelma? Voit ostaa ihan oman asunnon, jonka laitat vuokralle, sinähän tässä tilanteessa olet vahvoilla eikä kumppanisi. 

Siinä on kuitenkin irtisanomisaika melko pitkä vuokranantajan puolelta. Eli hotelliinko muuttaisin puoleksi vuodeksi?! Yksi sijoitusasunto mulla kyllä jo onkin. Mutta ei ratkaise sitä ongelmaa, ettei ole omaa kotia, jonka hoitamiseen ja laittamiseen itsen näköiseksi kannattaisi panostaa. - ap

Itse en uskaltaisi muuttaa toisen omistamaan asuntoon. Siinähän on ihan puilla paljailla kun tulee ryppy rakkauteen tai mies vaihtaa uuteen. Älä nyt sano että olet myös maksanut puolet "vuokraa" miehelle, eli kartuttanut sen omaisuutta. Itseäni huimaa jo ajatus edes puoliksi ostamisesta, eron tullessa kun menee silloin suhteen lisäksi oma koti. Ihanaa asua itse omistamassa asunnossa, kukaan ei ikinä tule vetämään mattoa jalkojen alta.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoitat tulevaisuuden turvaamisella, jos et taloudellista turvallisuutta? Minäkin asun puolisoni omistamassa talossa enkä ostaisi tästä osuutta vaikka hän ehdottaisi (ei ehdota). Tulevaisuuteni on ihan yhtä turvattu kuin jos asuisin edelleen yksin eli jos tulee ero, muutan aluksi vuokralle ja mietin sitten, mikä on lopullinen asumismuotoni ja missä.

Jotain semmoista jatkuvuutta myös, että on koti johon haluaa panostaa. Siis tehdä siellä asioita ja saada tulevaisuudessakin katsoa omien käsiensä jälkeä. - ap

Vierailija kirjoitti:

Itse en uskaltaisi muuttaa toisen omistamaan asuntoon. Siinähän on ihan puilla paljailla kun tulee ryppy rakkauteen tai mies vaihtaa uuteen. Älä nyt sano että olet myös maksanut puolet "vuokraa" miehelle, eli kartuttanut sen omaisuutta. Itseäni huimaa jo ajatus edes puoliksi ostamisesta, eron tullessa kun menee silloin suhteen lisäksi oma koti. Ihanaa asua itse omistamassa asunnossa, kukaan ei ikinä tule vetämään mattoa jalkojen alta.

Miten niin puilla paljailla? Joka ikinen kuukausi säästyy rahaa. Joku sijoittaa sen sijoitusasuntoon, toinen pörssiin, kolmas säästötilille, kuka mitenkin. Enemmän minulla jää rahaa säästöön miehen asunnossa asuessani, vaikka asumiskulut maksetaan puoliksi, kuin yksin asuessani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoitat tulevaisuuden turvaamisella, jos et taloudellista turvallisuutta? Minäkin asun puolisoni omistamassa talossa enkä ostaisi tästä osuutta vaikka hän ehdottaisi (ei ehdota). Tulevaisuuteni on ihan yhtä turvattu kuin jos asuisin edelleen yksin eli jos tulee ero, muutan aluksi vuokralle ja mietin sitten, mikä on lopullinen asumismuotoni ja missä.

Jotain semmoista jatkuvuutta myös, että on koti johon haluaa panostaa. Siis tehdä siellä asioita ja saada tulevaisuudessakin katsoa omien käsiensä jälkeä. - ap

Kai te ennen yhteen muuttamista puhuitte asioista ja sovitte, että miehen asunto on nyt sinunkin koti? Että saat tehdä asioita, sisustaa ja laittaa paikkoja? Miksi ajattelet, että et saisi tulevaisuudessa katsoa omien käsiesi jälkiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos kerran löytyy varallisuutta niin mikä on edes ongelma? Voit ostaa ihan oman asunnon, jonka laitat vuokralle, sinähän tässä tilanteessa olet vahvoilla eikä kumppanisi. 

Siinä on kuitenkin irtisanomisaika melko pitkä vuokranantajan puolelta. Eli hotelliinko muuttaisin puoleksi vuodeksi?! Yksi sijoitusasunto mulla kyllä jo onkin. Mutta ei ratkaise sitä ongelmaa, ettei ole omaa kotia, jonka hoitamiseen ja laittamiseen itsen näköiseksi kannattaisi panostaa. - ap

Puolen vuoden irtisanomisaika ei ole itseasiassa pätevä jos todella tarvitset asunnon omaan käyttöösi. Kyllä kai eron sattuessa vielä kuukauden voisit asua miehesi asunnossa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos kerran löytyy varallisuutta niin mikä on edes ongelma? Voit ostaa ihan oman asunnon, jonka laitat vuokralle, sinähän tässä tilanteessa olet vahvoilla eikä kumppanisi. 

Siinä on kuitenkin irtisanomisaika melko pitkä vuokranantajan puolelta. Eli hotelliinko muuttaisin puoleksi vuodeksi?! Yksi sijoitusasunto mulla kyllä jo onkin. Mutta ei ratkaise sitä ongelmaa, ettei ole omaa kotia, jonka hoitamiseen ja laittamiseen itsen näköiseksi kannattaisi panostaa. - ap

Puolen vuoden irtisanomisaika ei ole itseasiassa pätevä jos todella tarvitset asunnon omaan käyttöösi. Kyllä kai eron sattuessa vielä kuukauden voisit asua miehesi asunnossa

Eron sattuessa varmaan kyllä, jos ei nyt jotenkin ihan poikkeuksellisen ruma ero olisi ( mitä en usko, mutta ainahan elämä voi yllättää). Kuoleman tapauksessa luulen, että tilanne olisi pahempi... Ei tunnu hyvältä ajatus, että heti toisen kuoltua joutuisi ulos talosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en uskaltaisi muuttaa toisen omistamaan asuntoon. Siinähän on ihan puilla paljailla kun tulee ryppy rakkauteen tai mies vaihtaa uuteen. Älä nyt sano että olet myös maksanut puolet "vuokraa" miehelle, eli kartuttanut sen omaisuutta. Itseäni huimaa jo ajatus edes puoliksi ostamisesta, eron tullessa kun menee silloin suhteen lisäksi oma koti. Ihanaa asua itse omistamassa asunnossa, kukaan ei ikinä tule vetämään mattoa jalkojen alta.

Miten niin puilla paljailla? Joka ikinen kuukausi säästyy rahaa. Joku sijoittaa sen sijoitusasuntoon, toinen pörssiin, kolmas säästötilille, kuka mitenkin. Enemmän minulla jää rahaa säästöön miehen asunnossa asuessani, vaikka asumiskulut maksetaan puoliksi, kuin yksin asuessani.

Joo, mutta mitä teet jos mies ilmoittaa joku kaunis päivä että tuossa on rulla jätesäkkejä, tänne muuttaa huomenna mun uus Mirkku-Sirpa niin se olis adios ja avaimet takaisin kiitos. Minne menet, minne laitat tavarasi, missä nukut seuraavat yöt? Tuossa tilanteessa tuskin kun edes mitään vuokrasopimusta tehtynä, ja eikö asunnon omistaja saa potkia vieraat ulos asunnostaan ihan milloin haluaa?

Mitä sä siis tarkoitat turvaamisella? Sulla on raha-asiat kunnossa, mutta sua harmittaa kun et viitsi sisustaa miehen taloa kun se ei ole sun? Miksi edes muutitte kimppaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoitat tulevaisuuden turvaamisella, jos et taloudellista turvallisuutta? Minäkin asun puolisoni omistamassa talossa enkä ostaisi tästä osuutta vaikka hän ehdottaisi (ei ehdota). Tulevaisuuteni on ihan yhtä turvattu kuin jos asuisin edelleen yksin eli jos tulee ero, muutan aluksi vuokralle ja mietin sitten, mikä on lopullinen asumismuotoni ja missä.

Jotain semmoista jatkuvuutta myös, että on koti johon haluaa panostaa. Siis tehdä siellä asioita ja saada tulevaisuudessakin katsoa omien käsiensä jälkeä. - ap

Miten tämä yhdistetään siihen, että et pidemmän päälle haluaisi kuitenkaan siinä asunnossa asua? Haluat tulevaisuudessakin katsoa omien käsiesi jälkeä, vaikket halua asua siinä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en uskaltaisi muuttaa toisen omistamaan asuntoon. Siinähän on ihan puilla paljailla kun tulee ryppy rakkauteen tai mies vaihtaa uuteen. Älä nyt sano että olet myös maksanut puolet "vuokraa" miehelle, eli kartuttanut sen omaisuutta. Itseäni huimaa jo ajatus edes puoliksi ostamisesta, eron tullessa kun menee silloin suhteen lisäksi oma koti. Ihanaa asua itse omistamassa asunnossa, kukaan ei ikinä tule vetämään mattoa jalkojen alta.

Miten niin puilla paljailla? Joka ikinen kuukausi säästyy rahaa. Joku sijoittaa sen sijoitusasuntoon, toinen pörssiin, kolmas säästötilille, kuka mitenkin. Enemmän minulla jää rahaa säästöön miehen asunnossa asuessani, vaikka asumiskulut maksetaan puoliksi, kuin yksin asuessani.

Joo, mutta mitä teet jos mies ilmoittaa joku kaunis päivä että tuossa on rulla jätesäkkejä, tänne muuttaa huomenna mun uus Mirkku-Sirpa niin se olis adios ja avaimet takaisin kiitos. Minne menet, minne laitat tavarasi, missä nukut seuraavat yöt? Tuossa tilanteessa tuskin kun edes mitään vuokrasopimusta tehtynä, ja eikö asunnon omistaja saa potkia vieraat ulos asunnostaan ihan milloin haluaa?

Ei saa. Jos sun osoite on siellä, niin se ei todellakaan voi potkia sua ulos ihan milloin vain, sillä se on sinun kotisi. Voi toki pyytää muuttamaan, mutta joutuu antamaan kohtuullisen ajan uuden asunnon hankkimiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en uskaltaisi muuttaa toisen omistamaan asuntoon. Siinähän on ihan puilla paljailla kun tulee ryppy rakkauteen tai mies vaihtaa uuteen. Älä nyt sano että olet myös maksanut puolet "vuokraa" miehelle, eli kartuttanut sen omaisuutta. Itseäni huimaa jo ajatus edes puoliksi ostamisesta, eron tullessa kun menee silloin suhteen lisäksi oma koti. Ihanaa asua itse omistamassa asunnossa, kukaan ei ikinä tule vetämään mattoa jalkojen alta.

Miten niin puilla paljailla? Joka ikinen kuukausi säästyy rahaa. Joku sijoittaa sen sijoitusasuntoon, toinen pörssiin, kolmas säästötilille, kuka mitenkin. Enemmän minulla jää rahaa säästöön miehen asunnossa asuessani, vaikka asumiskulut maksetaan puoliksi, kuin yksin asuessani.

Joo, mutta mitä teet jos mies ilmoittaa joku kaunis päivä että tuossa on rulla jätesäkkejä, tänne muuttaa huomenna mun uus Mirkku-Sirpa niin se olis adios ja avaimet takaisin kiitos. Minne menet, minne laitat tavarasi, missä nukut seuraavat yöt? Tuossa tilanteessa tuskin kun edes mitään vuokrasopimusta tehtynä, ja eikö asunnon omistaja saa potkia vieraat ulos asunnostaan ihan milloin haluaa?

Ei, ei saa. Minä olen kirjoilla täällä ja silloin ei tarvita vuokrasopimuksia. Jos jostain syystä ajautuisimme tilanteeseen, että puolisoni haluaisi minun lähtevän mahdollisimman nopeasti ja jos jostain syystä en haluaisi lähteä, hän joutuisi hakemaan häätöä oikeudesta ja se olisi kuukausien prosessi. Tottakai hän voisi tuoda sisälle Mirkku-Sirpan mutta jos minä kehottaisin Mirkku-Sirpaa poistumaan eikä tämä poistuisi, niin voisin soittaa poliisit hakemaan koska tämä on myös minun kotini. Mirkku-Sirpan oleskeluun täällä tarvittaisiin meidän molempien hyväksyntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoitat tulevaisuuden turvaamisella, jos et taloudellista turvallisuutta? Minäkin asun puolisoni omistamassa talossa enkä ostaisi tästä osuutta vaikka hän ehdottaisi (ei ehdota). Tulevaisuuteni on ihan yhtä turvattu kuin jos asuisin edelleen yksin eli jos tulee ero, muutan aluksi vuokralle ja mietin sitten, mikä on lopullinen asumismuotoni ja missä.

Jotain semmoista jatkuvuutta myös, että on koti johon haluaa panostaa. Siis tehdä siellä asioita ja saada tulevaisuudessakin katsoa omien käsiensä jälkeä. - ap

Kai te ennen yhteen muuttamista puhuitte asioista ja sovitte, että miehen asunto on nyt sinunkin koti? Että saat tehdä asioita, sisustaa ja laittaa paikkoja? Miksi ajattelet, että et saisi tulevaisuudessa katsoa omien käsiesi jälkiä?

Totta kai puhuttiin ja mies toistaa, että se on mun koti. Mutta mä en osaa pitää sitä kotinani, kun tiedän, että mun asumisoikeus siellä on sidottu meidän suhteeseen. Enkä halua laittaa paikkoja, kun se ei ole mun. - ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoitat tulevaisuuden turvaamisella, jos et taloudellista turvallisuutta? Minäkin asun puolisoni omistamassa talossa enkä ostaisi tästä osuutta vaikka hän ehdottaisi (ei ehdota). Tulevaisuuteni on ihan yhtä turvattu kuin jos asuisin edelleen yksin eli jos tulee ero, muutan aluksi vuokralle ja mietin sitten, mikä on lopullinen asumismuotoni ja missä.

Jotain semmoista jatkuvuutta myös, että on koti johon haluaa panostaa. Siis tehdä siellä asioita ja saada tulevaisuudessakin katsoa omien käsiensä jälkeä. - ap

Kai te ennen yhteen muuttamista puhuitte asioista ja sovitte, että miehen asunto on nyt sinunkin koti? Että saat tehdä asioita, sisustaa ja laittaa paikkoja? Miksi ajattelet, että et saisi tulevaisuudessa katsoa omien käsiesi jälkiä?

Totta kai puhuttiin ja mies toistaa, että se on mun koti. Mutta mä en osaa pitää sitä kotinani, kun tiedän, että mun asumisoikeus siellä on sidottu meidän suhteeseen. Enkä halua laittaa paikkoja, kun se ei ole mun. - ap

Miksi sitten muutit sinne?

Vaimo aikoinaan muuttaessaan Suomeen muutti minun omistamaani asuntoon. Osti sitten rahoillaan kaksi sijoitusasuntoa. Onhelma oli siis ratkaistu.