Lue keskustelun säännöt.
Tulevaisuuden turvaaminen avoliitossa & miehen talossa
07.11.2020 |
Hei te, jotka asutte avoliitossa puolisonne omistamassa talossa, kuinka turvaatte oman elämänne?
Mä mietin onnistuuko se jotenkin vai pitääkö erota näinkin pinnallisen syyn vuoksi. Osuuden ostaminen ei tule kyseeseen ja jos mies vaikka kuolisi, en pidemmän päälle haluaisi tässä asua.
Varallisuutta itsellä on ihan ok eli voisin ostaa omankin kodin, mutta mitäpä siellä yksin tekisin. Tai mitä teen parisuhteella, jos arki ei ole yhteinen.
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat tulevaisuuden turvaamisella, jos et taloudellista turvallisuutta? Minäkin asun puolisoni omistamassa talossa enkä ostaisi tästä osuutta vaikka hän ehdottaisi (ei ehdota). Tulevaisuuteni on ihan yhtä turvattu kuin jos asuisin edelleen yksin eli jos tulee ero, muutan aluksi vuokralle ja mietin sitten, mikä on lopullinen asumismuotoni ja missä.
Jotain semmoista jatkuvuutta myös, että on koti johon haluaa panostaa. Siis tehdä siellä asioita ja saada tulevaisuudessakin katsoa omien käsiensä jälkeä. - ap
Kai te ennen yhteen muuttamista puhuitte asioista ja sovitte, että miehen asunto on nyt sinunkin koti? Että saat tehdä asioita, sisustaa ja laittaa paikkoja? Miksi ajattelet, että et saisi tulevaisuudessa katsoa omien käsiesi jälkiä?
Totta kai puhuttiin ja mies toistaa, että se on mun koti. Mutta mä en osaa pitää sitä kotinani, kun tiedän, että mun asumisoikeus siellä on sidottu meidän suhteeseen. Enkä halua laittaa paikkoja, kun se ei ole mun. - ap
Tämähän on silkkaa trollausta. "En halua ostaa puolikasta mutta en halua laittaa paikkoja kun ne ei oo mun. Enkä haluais tässä edes asua jos puoliso vaikka kuolee, mutta haluan silti tulevaisuudessakin nauttia kädenjäljestä, jota en halua tehdä, kun asunto ei oo mun. "
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisitko siis, että avokkisi myisi kämppänsä ja ostaisi sinun kanssasi yhteisen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat tulevaisuuden turvaamisella, jos et taloudellista turvallisuutta? Minäkin asun puolisoni omistamassa talossa enkä ostaisi tästä osuutta vaikka hän ehdottaisi (ei ehdota). Tulevaisuuteni on ihan yhtä turvattu kuin jos asuisin edelleen yksin eli jos tulee ero, muutan aluksi vuokralle ja mietin sitten, mikä on lopullinen asumismuotoni ja missä.
Jotain semmoista jatkuvuutta myös, että on koti johon haluaa panostaa. Siis tehdä siellä asioita ja saada tulevaisuudessakin katsoa omien käsiensä jälkeä. - ap
Miten tämä yhdistetään siihen, että et pidemmän päälle haluaisi kuitenkaan siinä asunnossa asua? Haluat tulevaisuudessakin katsoa omien käsiesi jälkeä, vaikket halua asua siinä?
No oikeammin sanottuna en pystyisi asumaan enkä kykenisi huolehtimaan . Kyseessä vanha arvokiinteistö, jonka hoitaminen helkatin työlästä ja rahaavievää. Sinänsä kaunis ja kulttuurihistorallisesti arvokas rakennus kyllä. Ja tuon historian takia sellainen, että sen kuuluukin pysyä miehen suvussa. - ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat tulevaisuuden turvaamisella, jos et taloudellista turvallisuutta? Minäkin asun puolisoni omistamassa talossa enkä ostaisi tästä osuutta vaikka hän ehdottaisi (ei ehdota). Tulevaisuuteni on ihan yhtä turvattu kuin jos asuisin edelleen yksin eli jos tulee ero, muutan aluksi vuokralle ja mietin sitten, mikä on lopullinen asumismuotoni ja missä.
Jotain semmoista jatkuvuutta myös, että on koti johon haluaa panostaa. Siis tehdä siellä asioita ja saada tulevaisuudessakin katsoa omien käsiensä jälkeä. - ap
Kai te ennen yhteen muuttamista puhuitte asioista ja sovitte, että miehen asunto on nyt sinunkin koti? Että saat tehdä asioita, sisustaa ja laittaa paikkoja? Miksi ajattelet, että et saisi tulevaisuudessa katsoa omien käsiesi jälkiä?
Totta kai puhuttiin ja mies toistaa, että se on mun koti. Mutta mä en osaa pitää sitä kotinani, kun tiedän, että mun asumisoikeus siellä on sidottu meidän suhteeseen. Enkä halua laittaa paikkoja, kun se ei ole mun. - ap
Tämähän on silkkaa trollausta. "En halua ostaa puolikasta mutta en halua laittaa paikkoja kun ne ei oo mun. Enkä haluais tässä edes asua jos puoliso vaikka kuolee, mutta haluan silti tulevaisuudessakin nauttia kädenjäljestä, jota en halua tehdä, kun asunto ei oo mun. "
Lue viesti 24, avaa asiaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Oon lukenut juttujakin siitä, kun kysellään miten saada kumppani muuttamaan ulos toisen omistamasta kämpästä eron jälkeen. Ei ole mitenkään helppo prosessi. Itse luulen, että kämpän omistaja on jopa heikommalla tässä asiassa. Jos olisin sinun mies, tekisin nimellisen vuokrasopimuksen sinun kanssasi, niin ainakin voisin eron sattuessa irtisanoa sen ja varmistaa sen, että pääsisin sinusta halutessani eroon. Mä olen kästtänyt, että ilman sopimusta tilanne on paljon epävarmempi ja sotkuisampi.
Eihän se vuokrasopimus mitään muuta, jos toinen ei halua lähteä. Yhtä lailla hän voi jäädä, vaikka sopimukseen olisi muuta kirjattu, ja asunnon omistaja joutuisi aloittamaan sen saman häätöprosessin kuin ilman vuokrasopimusta. Ei poliisit tule kantamaan ulos ennen kuin on oikeudesta häätöpaperit saatu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat tulevaisuuden turvaamisella, jos et taloudellista turvallisuutta? Minäkin asun puolisoni omistamassa talossa enkä ostaisi tästä osuutta vaikka hän ehdottaisi (ei ehdota). Tulevaisuuteni on ihan yhtä turvattu kuin jos asuisin edelleen yksin eli jos tulee ero, muutan aluksi vuokralle ja mietin sitten, mikä on lopullinen asumismuotoni ja missä.
Jotain semmoista jatkuvuutta myös, että on koti johon haluaa panostaa. Siis tehdä siellä asioita ja saada tulevaisuudessakin katsoa omien käsiensä jälkeä. - ap
Kai te ennen yhteen muuttamista puhuitte asioista ja sovitte, että miehen asunto on nyt sinunkin koti? Että saat tehdä asioita, sisustaa ja laittaa paikkoja? Miksi ajattelet, että et saisi tulevaisuudessa katsoa omien käsiesi jälkiä?
Totta kai puhuttiin ja mies toistaa, että se on mun koti. Mutta mä en osaa pitää sitä kotinani, kun tiedän, että mun asumisoikeus siellä on sidottu meidän suhteeseen. Enkä halua laittaa paikkoja, kun se ei ole mun. - ap
Jotenkin kuulostaa, että et ole kovin varma teidän suhteesta tai erityisen sitoutunut mieheen. Vai eikö mies suostu kanssasi naimisiin ja se harmittaa? Vai käyttääkö mies "omistajan valtaa" päätöksissä?
Lähtö saattaa tulla mistä tahansa kodista, vaikka omistaisitkin sen. Siksi ongelman tekeminen tuollaisesta asiasta tuntuu turhalta jos mies pitää taloaan tasapuolisesti teidän molempien kotina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat tulevaisuuden turvaamisella, jos et taloudellista turvallisuutta? Minäkin asun puolisoni omistamassa talossa enkä ostaisi tästä osuutta vaikka hän ehdottaisi (ei ehdota). Tulevaisuuteni on ihan yhtä turvattu kuin jos asuisin edelleen yksin eli jos tulee ero, muutan aluksi vuokralle ja mietin sitten, mikä on lopullinen asumismuotoni ja missä.
Jotain semmoista jatkuvuutta myös, että on koti johon haluaa panostaa. Siis tehdä siellä asioita ja saada tulevaisuudessakin katsoa omien käsiensä jälkeä. - ap
Miten tämä yhdistetään siihen, että et pidemmän päälle haluaisi kuitenkaan siinä asunnossa asua? Haluat tulevaisuudessakin katsoa omien käsiesi jälkeä, vaikket halua asua siinä?
Sepä se. Mieluiten ostaisin miehen kanssa yhteisen kodin. Tästä nykyisestä vaan miehen on aika mahdotonta luopua ja mun mahdotonta hankkia. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon lukenut juttujakin siitä, kun kysellään miten saada kumppani muuttamaan ulos toisen omistamasta kämpästä eron jälkeen. Ei ole mitenkään helppo prosessi. Itse luulen, että kämpän omistaja on jopa heikommalla tässä asiassa. Jos olisin sinun mies, tekisin nimellisen vuokrasopimuksen sinun kanssasi, niin ainakin voisin eron sattuessa irtisanoa sen ja varmistaa sen, että pääsisin sinusta halutessani eroon. Mä olen kästtänyt, että ilman sopimusta tilanne on paljon epävarmempi ja sotkuisampi.
Eihän se vuokrasopimus mitään muuta, jos toinen ei halua lähteä. Yhtä lailla hän voi jäädä, vaikka sopimukseen olisi muuta kirjattu, ja asunnon omistaja joutuisi aloittamaan sen saman häätöprosessin kuin ilman vuokrasopimusta. Ei poliisit tule kantamaan ulos ennen kuin on oikeudesta häätöpaperit saatu.
Joo, mutta missä vaiheessa häätöprosessin voi aloittaa jos mitään sopimusta ei ole?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat tulevaisuuden turvaamisella, jos et taloudellista turvallisuutta? Minäkin asun puolisoni omistamassa talossa enkä ostaisi tästä osuutta vaikka hän ehdottaisi (ei ehdota). Tulevaisuuteni on ihan yhtä turvattu kuin jos asuisin edelleen yksin eli jos tulee ero, muutan aluksi vuokralle ja mietin sitten, mikä on lopullinen asumismuotoni ja missä.
Jotain semmoista jatkuvuutta myös, että on koti johon haluaa panostaa. Siis tehdä siellä asioita ja saada tulevaisuudessakin katsoa omien käsiensä jälkeä. - ap
Kai te ennen yhteen muuttamista puhuitte asioista ja sovitte, että miehen asunto on nyt sinunkin koti? Että saat tehdä asioita, sisustaa ja laittaa paikkoja? Miksi ajattelet, että et saisi tulevaisuudessa katsoa omien käsiesi jälkiä?
Totta kai puhuttiin ja mies toistaa, että se on mun koti. Mutta mä en osaa pitää sitä kotinani, kun tiedän, että mun asumisoikeus siellä on sidottu meidän suhteeseen. Enkä halua laittaa paikkoja, kun se ei ole mun. - ap
Tämähän on silkkaa trollausta. "En halua ostaa puolikasta mutta en halua laittaa paikkoja kun ne ei oo mun. Enkä haluais tässä edes asua jos puoliso vaikka kuolee, mutta haluan silti tulevaisuudessakin nauttia kädenjäljestä, jota en halua tehdä, kun asunto ei oo mun. "
Lue viesti 24, avaa asiaa. Ap
Jos se on miehen suvun perintökalleus (onko miehellä perillisiä?) niin eihän siihen järin paljon voi sitten sinun kädenjälkiä edes laittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat tulevaisuuden turvaamisella, jos et taloudellista turvallisuutta? Minäkin asun puolisoni omistamassa talossa enkä ostaisi tästä osuutta vaikka hän ehdottaisi (ei ehdota). Tulevaisuuteni on ihan yhtä turvattu kuin jos asuisin edelleen yksin eli jos tulee ero, muutan aluksi vuokralle ja mietin sitten, mikä on lopullinen asumismuotoni ja missä.
Jotain semmoista jatkuvuutta myös, että on koti johon haluaa panostaa. Siis tehdä siellä asioita ja saada tulevaisuudessakin katsoa omien käsiensä jälkeä. - ap
Kai te ennen yhteen muuttamista puhuitte asioista ja sovitte, että miehen asunto on nyt sinunkin koti? Että saat tehdä asioita, sisustaa ja laittaa paikkoja? Miksi ajattelet, että et saisi tulevaisuudessa katsoa omien käsiesi jälkiä?
Totta kai puhuttiin ja mies toistaa, että se on mun koti. Mutta mä en osaa pitää sitä kotinani, kun tiedän, että mun asumisoikeus siellä on sidottu meidän suhteeseen. Enkä halua laittaa paikkoja, kun se ei ole mun. - ap
Tämähän on silkkaa trollausta. "En halua ostaa puolikasta mutta en halua laittaa paikkoja kun ne ei oo mun. Enkä haluais tässä edes asua jos puoliso vaikka kuolee, mutta haluan silti tulevaisuudessakin nauttia kädenjäljestä, jota en halua tehdä, kun asunto ei oo mun. "
Lue viesti 24, avaa asiaa. Ap
Jos se on miehen suvun perintökalleus (onko miehellä perillisiä?) niin eihän siihen järin paljon voi sitten sinun kädenjälkiä edes laittaa.
No ei niin. Toki sisällä jossain määrin voisi ja puutarhassa paljonkin. - ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat tulevaisuuden turvaamisella, jos et taloudellista turvallisuutta? Minäkin asun puolisoni omistamassa talossa enkä ostaisi tästä osuutta vaikka hän ehdottaisi (ei ehdota). Tulevaisuuteni on ihan yhtä turvattu kuin jos asuisin edelleen yksin eli jos tulee ero, muutan aluksi vuokralle ja mietin sitten, mikä on lopullinen asumismuotoni ja missä.
Jotain semmoista jatkuvuutta myös, että on koti johon haluaa panostaa. Siis tehdä siellä asioita ja saada tulevaisuudessakin katsoa omien käsiensä jälkeä. - ap
Miten tämä yhdistetään siihen, että et pidemmän päälle haluaisi kuitenkaan siinä asunnossa asua? Haluat tulevaisuudessakin katsoa omien käsiesi jälkeä, vaikket halua asua siinä?
Sepä se. Mieluiten ostaisin miehen kanssa yhteisen kodin. Tästä nykyisestä vaan miehen on aika mahdotonta luopua ja mun mahdotonta hankkia. Ap
Eli kyse ei ole tulevaisuutesi turvaamisesta, vaan haluat vain purkaa tuntojasi AV:lla, sillä ainoa ratkaisu sinulle on uusi, yhteinen koti ja ainoa ratkaisu miehelle on hänen talo yhteisenä kotina. Ratkaisu: älkää muuttako yhteen. Problem solved.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en uskaltaisi muuttaa toisen omistamaan asuntoon. Siinähän on ihan puilla paljailla kun tulee ryppy rakkauteen tai mies vaihtaa uuteen. Älä nyt sano että olet myös maksanut puolet "vuokraa" miehelle, eli kartuttanut sen omaisuutta. Itseäni huimaa jo ajatus edes puoliksi ostamisesta, eron tullessa kun menee silloin suhteen lisäksi oma koti. Ihanaa asua itse omistamassa asunnossa, kukaan ei ikinä tule vetämään mattoa jalkojen alta.
Miten niin puilla paljailla? Joka ikinen kuukausi säästyy rahaa. Joku sijoittaa sen sijoitusasuntoon, toinen pörssiin, kolmas säästötilille, kuka mitenkin. Enemmän minulla jää rahaa säästöön miehen asunnossa asuessani, vaikka asumiskulut maksetaan puoliksi, kuin yksin asuessani.
Joo, mutta mitä teet jos mies ilmoittaa joku kaunis päivä että tuossa on rulla jätesäkkejä, tänne muuttaa huomenna mun uus Mirkku-Sirpa niin se olis adios ja avaimet takaisin kiitos. Minne menet, minne laitat tavarasi, missä nukut seuraavat yöt? Tuossa tilanteessa tuskin kun edes mitään vuokrasopimusta tehtynä, ja eikö asunnon omistaja saa potkia vieraat ulos asunnostaan ihan milloin haluaa?
Ei saa. Jos sun osoite on siellä, niin se ei todellakaan voi potkia sua ulos ihan milloin vain, sillä se on sinun kotisi. Voi toki pyytää muuttamaan, mutta joutuu antamaan kohtuullisen ajan uuden asunnon hankkimiseen.
Linkkaatko mihin tuo perustuu? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon lukenut juttujakin siitä, kun kysellään miten saada kumppani muuttamaan ulos toisen omistamasta kämpästä eron jälkeen. Ei ole mitenkään helppo prosessi. Itse luulen, että kämpän omistaja on jopa heikommalla tässä asiassa. Jos olisin sinun mies, tekisin nimellisen vuokrasopimuksen sinun kanssasi, niin ainakin voisin eron sattuessa irtisanoa sen ja varmistaa sen, että pääsisin sinusta halutessani eroon. Mä olen kästtänyt, että ilman sopimusta tilanne on paljon epävarmempi ja sotkuisampi.
Eihän se vuokrasopimus mitään muuta, jos toinen ei halua lähteä. Yhtä lailla hän voi jäädä, vaikka sopimukseen olisi muuta kirjattu, ja asunnon omistaja joutuisi aloittamaan sen saman häätöprosessin kuin ilman vuokrasopimusta. Ei poliisit tule kantamaan ulos ennen kuin on oikeudesta häätöpaperit saatu.
Joo, mutta missä vaiheessa häätöprosessin voi aloittaa jos mitään sopimusta ei ole?
"Tapaus 2 ONGELMIA AVOLIITON PÄÄTTYESSÄ
Ongelma: Tuuli asui omistamassaan asunnossa avoliitossa Osmon kanssa. Suhde päättyi, mutta Osmo ei suostunut muuttamaan pois Tuulin omistamasta asunnosta. Osmo ei maksanut Tuulille mitään korvausta asumisestaan. Seurustelusuhteen aikana tämä oli sopinut Tuulille, mutta nyt asia harmitti. Mitä Tuuli saattoi tehdä, ja oliko hänellä oikeutta vaatia Osmolta vuokraa asumisestaan seurustelusuhteen jälkeiseltä ajalta? Voiko poliisi auttaa asiassa?
Ratkaisu: Kun yhdessä asuminen on vakiintunut ja Osmo myös osoiterekisterin mukaan asuu Tuulin asunnossa, ei Tuuli saa Osmoa ulos asunnosta ihan helposti, ellei Osmo itse suostu lähtemään. Osmon ja Tuulin välillä ei ole vuokrasuhdetta avoliiton johdosta. Jos Osmo ei suostu lähtemään, on Tuulin nostettava häätökanne käräjäoikeudessa ja vaadittava tuomiota siitä, että entinen avopuoliso pitää asunnon osaa oikeudettomasti hallinnassaan.
Kun häätöä haetaan avosuhteen päättymisen perusteella, tuomioistuin joutuu ensin ratkaisemaan, onko avoliitto purkautunut. Tähän riittää näytöksi Tuulin oma ilmoitus suhteen päättymisestä. Kun häätötuomio on annettu, Tuulin täytyy pyytää ulosottomieheltä päätöksen täytäntöönpanoa. Poliisi ei voi auttaa avopuolison häätämisessä."
https://omaaikalehti.fi/10-faktaa-tunne-oikeutesi-avoliitossa/
Siinä vaiheessa voi laittaa asian vireille, kun on ilmaissut toiselle haluavansa tämän lähtevän eikä tämä lähde, mutta kun asia menee oikeuteen, häädettävä voi riitauttaa sen sillä perusteella, ettei hänelle annettu kohtuullista aikaa järjestää itselleen uutta asuntoa. Silloin asia käsitellään oikeudessa pitemmän kaavan kautta ja se tietysti kestää kauemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat tulevaisuuden turvaamisella, jos et taloudellista turvallisuutta? Minäkin asun puolisoni omistamassa talossa enkä ostaisi tästä osuutta vaikka hän ehdottaisi (ei ehdota). Tulevaisuuteni on ihan yhtä turvattu kuin jos asuisin edelleen yksin eli jos tulee ero, muutan aluksi vuokralle ja mietin sitten, mikä on lopullinen asumismuotoni ja missä.
Jotain semmoista jatkuvuutta myös, että on koti johon haluaa panostaa. Siis tehdä siellä asioita ja saada tulevaisuudessakin katsoa omien käsiensä jälkeä. - ap
Miten tämä yhdistetään siihen, että et pidemmän päälle haluaisi kuitenkaan siinä asunnossa asua? Haluat tulevaisuudessakin katsoa omien käsiesi jälkeä, vaikket halua asua siinä?
Sepä se. Mieluiten ostaisin miehen kanssa yhteisen kodin. Tästä nykyisestä vaan miehen on aika mahdotonta luopua ja mun mahdotonta hankkia. Ap
Eli kyse ei ole tulevaisuutesi turvaamisesta, vaan haluat vain purkaa tuntojasi AV:lla, sillä ainoa ratkaisu sinulle on uusi, yhteinen koti ja ainoa ratkaisu miehelle on hänen talo yhteisenä kotina. Ratkaisu: älkää muuttako yhteen. Problem solved.
Olemme jo muuttaneet yhteen. Ja tosiaan mun on ollut vaikea kotiutua tänne, kun koko ajan tiedän, että tämä ei ole edes osittain mun. Erillissuhteeseen en halua palata, mulle parisuhde on sitä arjen jakamista. Ja nyt oon huomannut, ettei kaipaisin myös jotain yhteisiä tavoitteita, asioiden tekemistä jonkin yhteisen päämäärän eteen. - ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat tulevaisuuden turvaamisella, jos et taloudellista turvallisuutta? Minäkin asun puolisoni omistamassa talossa enkä ostaisi tästä osuutta vaikka hän ehdottaisi (ei ehdota). Tulevaisuuteni on ihan yhtä turvattu kuin jos asuisin edelleen yksin eli jos tulee ero, muutan aluksi vuokralle ja mietin sitten, mikä on lopullinen asumismuotoni ja missä.
Jotain semmoista jatkuvuutta myös, että on koti johon haluaa panostaa. Siis tehdä siellä asioita ja saada tulevaisuudessakin katsoa omien käsiensä jälkeä. - ap
Miten tämä yhdistetään siihen, että et pidemmän päälle haluaisi kuitenkaan siinä asunnossa asua? Haluat tulevaisuudessakin katsoa omien käsiesi jälkeä, vaikket halua asua siinä?
Sepä se. Mieluiten ostaisin miehen kanssa yhteisen kodin. Tästä nykyisestä vaan miehen on aika mahdotonta luopua ja mun mahdotonta hankkia. Ap
Eli kyse ei ole tulevaisuutesi turvaamisesta, vaan haluat vain purkaa tuntojasi AV:lla, sillä ainoa ratkaisu sinulle on uusi, yhteinen koti ja ainoa ratkaisu miehelle on hänen talo yhteisenä kotina. Ratkaisu: älkää muuttako yhteen. Problem solved.
Olemme jo muuttaneet yhteen. Ja tosiaan mun on ollut vaikea kotiutua tänne, kun koko ajan tiedän, että tämä ei ole edes osittain mun. Erillissuhteeseen en halua palata, mulle parisuhde on sitä arjen jakamista. Ja nyt oon huomannut, ettei kaipaisin myös jotain yhteisiä tavoitteita, asioiden tekemistä jonkin yhteisen päämäärän eteen. - ap
No hyvänen aika, teillähän on yhteinen koti ja toivottavasti suunnitteilla myös yhteinen loppuelämä siinä, joten mikä estää tekemästä asioita? Se, että et omista siitä osaa? Ja kuitenkin tiedät senkin, että vaikka omistaisit, niin se jäisi miehelle jos eroaisitte, eli omistaminen ei muuttaisi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en uskaltaisi muuttaa toisen omistamaan asuntoon. Siinähän on ihan puilla paljailla kun tulee ryppy rakkauteen tai mies vaihtaa uuteen. Älä nyt sano että olet myös maksanut puolet "vuokraa" miehelle, eli kartuttanut sen omaisuutta. Itseäni huimaa jo ajatus edes puoliksi ostamisesta, eron tullessa kun menee silloin suhteen lisäksi oma koti. Ihanaa asua itse omistamassa asunnossa, kukaan ei ikinä tule vetämään mattoa jalkojen alta.
Miten niin puilla paljailla? Joka ikinen kuukausi säästyy rahaa. Joku sijoittaa sen sijoitusasuntoon, toinen pörssiin, kolmas säästötilille, kuka mitenkin. Enemmän minulla jää rahaa säästöön miehen asunnossa asuessani, vaikka asumiskulut maksetaan puoliksi, kuin yksin asuessani.
Joo, mutta mitä teet jos mies ilmoittaa joku kaunis päivä että tuossa on rulla jätesäkkejä, tänne muuttaa huomenna mun uus Mirkku-Sirpa niin se olis adios ja avaimet takaisin kiitos. Minne menet, minne laitat tavarasi, missä nukut seuraavat yöt? Tuossa tilanteessa tuskin kun edes mitään vuokrasopimusta tehtynä, ja eikö asunnon omistaja saa potkia vieraat ulos asunnostaan ihan milloin haluaa?
Ei saa. Jos sun osoite on siellä, niin se ei todellakaan voi potkia sua ulos ihan milloin vain, sillä se on sinun kotisi. Voi toki pyytää muuttamaan, mutta joutuu antamaan kohtuullisen ajan uuden asunnon hankkimiseen.
Linkkaatko mihin tuo perustuu? Ap
https://omaaikalehti.fi/10-faktaa-tunne-oikeutesi-avoliitossa/
"Tapaus 2 ONGELMIA AVOLIITON PÄÄTTYESSÄ
Ongelma: Tuuli asui omistamassaan asunnossa avoliitossa Osmon kanssa. Suhde päättyi, mutta Osmo ei suostunut muuttamaan pois Tuulin omistamasta asunnosta. Osmo ei maksanut Tuulille mitään korvausta asumisestaan. Seurustelusuhteen aikana tämä oli sopinut Tuulille, mutta nyt asia harmitti. Mitä Tuuli saattoi tehdä, ja oliko hänellä oikeutta vaatia Osmolta vuokraa asumisestaan seurustelusuhteen jälkeiseltä ajalta? Voiko poliisi auttaa asiassa?
Ratkaisu: Kun yhdessä asuminen on vakiintunut ja Osmo myös osoiterekisterin mukaan asuu Tuulin asunnossa, ei Tuuli saa Osmoa ulos asunnosta ihan helposti, ellei Osmo itse suostu lähtemään. Osmon ja Tuulin välillä ei ole vuokrasuhdetta avoliiton johdosta. Jos Osmo ei suostu lähtemään, on Tuulin nostettava häätökanne käräjäoikeudessa ja vaadittava tuomiota siitä, että entinen avopuoliso pitää asunnon osaa oikeudettomasti hallinnassaan.
Kun häätöä haetaan avosuhteen päättymisen perusteella, tuomioistuin joutuu ensin ratkaisemaan, onko avoliitto purkautunut. Tähän riittää näytöksi Tuulin oma ilmoitus suhteen päättymisestä. Kun häätötuomio on annettu, Tuulin täytyy pyytää ulosottomieheltä päätöksen täytäntöönpanoa. Poliisi ei voi auttaa avopuolison häätämisessä."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat tulevaisuuden turvaamisella, jos et taloudellista turvallisuutta? Minäkin asun puolisoni omistamassa talossa enkä ostaisi tästä osuutta vaikka hän ehdottaisi (ei ehdota). Tulevaisuuteni on ihan yhtä turvattu kuin jos asuisin edelleen yksin eli jos tulee ero, muutan aluksi vuokralle ja mietin sitten, mikä on lopullinen asumismuotoni ja missä.
Jotain semmoista jatkuvuutta myös, että on koti johon haluaa panostaa. Siis tehdä siellä asioita ja saada tulevaisuudessakin katsoa omien käsiensä jälkeä. - ap
Miten tämä yhdistetään siihen, että et pidemmän päälle haluaisi kuitenkaan siinä asunnossa asua? Haluat tulevaisuudessakin katsoa omien käsiesi jälkeä, vaikket halua asua siinä?
Sepä se. Mieluiten ostaisin miehen kanssa yhteisen kodin. Tästä nykyisestä vaan miehen on aika mahdotonta luopua ja mun mahdotonta hankkia. Ap
Eli kyse ei ole tulevaisuutesi turvaamisesta, vaan haluat vain purkaa tuntojasi AV:lla, sillä ainoa ratkaisu sinulle on uusi, yhteinen koti ja ainoa ratkaisu miehelle on hänen talo yhteisenä kotina. Ratkaisu: älkää muuttako yhteen. Problem solved.
Olemme jo muuttaneet yhteen. Ja tosiaan mun on ollut vaikea kotiutua tänne, kun koko ajan tiedän, että tämä ei ole edes osittain mun. Erillissuhteeseen en halua palata, mulle parisuhde on sitä arjen jakamista. Ja nyt oon huomannut, ettei kaipaisin myös jotain yhteisiä tavoitteita, asioiden tekemistä jonkin yhteisen päämäärän eteen. - ap
Hankkikaa yhteinen kesämökki? Kai sitä nyt muitakin yhteisiä harrastuksia ja tavoitteita pariskunnilla voi olla kuin asuntolainan maksaminan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat tulevaisuuden turvaamisella, jos et taloudellista turvallisuutta? Minäkin asun puolisoni omistamassa talossa enkä ostaisi tästä osuutta vaikka hän ehdottaisi (ei ehdota). Tulevaisuuteni on ihan yhtä turvattu kuin jos asuisin edelleen yksin eli jos tulee ero, muutan aluksi vuokralle ja mietin sitten, mikä on lopullinen asumismuotoni ja missä.
Jotain semmoista jatkuvuutta myös, että on koti johon haluaa panostaa. Siis tehdä siellä asioita ja saada tulevaisuudessakin katsoa omien käsiensä jälkeä. - ap
Miten tämä yhdistetään siihen, että et pidemmän päälle haluaisi kuitenkaan siinä asunnossa asua? Haluat tulevaisuudessakin katsoa omien käsiesi jälkeä, vaikket halua asua siinä?
Sepä se. Mieluiten ostaisin miehen kanssa yhteisen kodin. Tästä nykyisestä vaan miehen on aika mahdotonta luopua ja mun mahdotonta hankkia. Ap
Eli kyse ei ole tulevaisuutesi turvaamisesta, vaan haluat vain purkaa tuntojasi AV:lla, sillä ainoa ratkaisu sinulle on uusi, yhteinen koti ja ainoa ratkaisu miehelle on hänen talo yhteisenä kotina. Ratkaisu: älkää muuttako yhteen. Problem solved.
Olemme jo muuttaneet yhteen. Ja tosiaan mun on ollut vaikea kotiutua tänne, kun koko ajan tiedän, että tämä ei ole edes osittain mun. Erillissuhteeseen en halua palata, mulle parisuhde on sitä arjen jakamista. Ja nyt oon huomannut, ettei kaipaisin myös jotain yhteisiä tavoitteita, asioiden tekemistä jonkin yhteisen päämäärän eteen. - ap
No hyvänen aika, teillähän on yhteinen koti ja toivottavasti suunnitteilla myös yhteinen loppuelämä siinä, joten mikä estää tekemästä asioita? Se, että et omista siitä osaa? Ja kuitenkin tiedät senkin, että vaikka omistaisit, niin se jäisi miehelle jos eroaisitte, eli omistaminen ei muuttaisi mitään.
.
Niin kai mä mietin sitä, että voisi olla toisinkin... Että jos miehellä ei olisi tavallaan taakkana tuota taloa, voisi olla yhteinen koti, jossa voisi asua myös toisen kuoltua, jos haluaisi. Ap
Oon lukenut juttujakin siitä, kun kysellään miten saada kumppani muuttamaan ulos toisen omistamasta kämpästä eron jälkeen. Ei ole mitenkään helppo prosessi. Itse luulen, että kämpän omistaja on jopa heikommalla tässä asiassa. Jos olisin sinun mies, tekisin nimellisen vuokrasopimuksen sinun kanssasi, niin ainakin voisin eron sattuessa irtisanoa sen ja varmistaa sen, että pääsisin sinusta halutessani eroon. Mä olen kästtänyt, että ilman sopimusta tilanne on paljon epävarmempi ja sotkuisampi.