Mitä sellaista teet nyt aikuisena, mitä sinulta kiellettiin tekemästä lapsena?
Kommentit (78)
Joskus en pue ollenkaan päivävaatteita, vaan pidän pyjamapäivää. :)
Syön karkkia, isäni mielestä ne olivat kutakuinkin paholaisen keksintö.
Vierailija kirjoitti:
Rakastan itseäni.
Liikuttava vastaus <3
Sanon vastaan, kyseenalaistan ja kritisoin asioita minkä ehdin.
Nauran jos olen iloinen, ja itken jos olen surullinen. Tiedän osaavani asioita ja kerron että osaan. Pukeudun kivasti. Kuuntelen musiikkia. Päätän itse mistä pidän ja mistä en. Olen eri mieltä. Matkustelen, opiskelen ja tavoittelen asioita.
Olen oma persoonani.
Näitä ei saanut lapsuudenkodissa tehdä.
Sanon toiselle jos olen pettynyt hänen käyttäytymiseensä tai siihen mitä hän on sanonut.
Ilmaisen pettymystä.
Lapsena sain raivareita kun olin pitänyt tunteita sisälläni jne minut siirrettiin porraskäytävään. Sieltä takaisin koska huusin niin kovaa että koko taloyhtiö kuuli. (Kukaan ei puuttunut koskaan koska se oli 60-lukua se)
Pukeudun miten haluan
Syön mitä haluan ja silloin kun haluan
Olen pyjamassa jos haluan
Jätän sängyn petaamatta jos haluan
Tulen kotiin kun haluan
Lähden kotoa kun haluan
Nukun jos haluan
Syön karkkia ja keksejä milloin haluan.
Harrastan seksiä aikuisten kanssa.
Olen vegaani ja puolustan eläinten oikeuksia. Mutta Pohjois-Pohjanmaalla asuvien sukulaisten luona käydessäni syön epäeettisiä ruokia oman turvallisuuteni vuoksi. Siellä vegaaneja vihataan verisesti ja tosissaan pelkään heidän reaktiota. Jos taas kestitsen sukulaisia omassa kodissani, laitan sellaisia herkkuja joita ei vegeksi usko.
Syön karkkia muulloinkin kuin karkkipäivänä.
Jätän sängyn petaamatta.
Ostan itselleni kauniita vaatteita (lapsena äitini teki melkein kaikki vaatteemme).
Olen ylpeä saavutuksistani. 1980-luvulla minua käskettiin olemaan hiljaa ja ylpeilemättä, esimerkiksi jos sain hyvän numeron kokeesta.
En suostu syömään lihaa tai mitään muutakaan ruokaa mistä en tykkää. Ja silti olen terve ja hyvin voiva.
En tee joka sekunti jotain hyödyllistä. Nytkin retkotan sohvalla puhelin kourassa ja palstailen.
Minä syön taikinaa niin paljon kuin haluan, varsinkin piparitaikinaa. Lapsena ei saanut syödä kuin pienen palan ja ottaa kulhon reunat, ettei vaan maha tullut kipeäksi ra asta taikinasta.