Pimahdinko mina turhasta?

kiviäkin kiinnostaa

ettekö voi setviä keskenänne, pimahtaa ja sopia ja auttaa ja riidellä?! Olette tunteneet toisenne koko elämänne!

En tosiaankan ymmärrä että miksi siskosi olisi pitänyt tulla sinen mukaan saati sitten autoon istumaan että käyt kaupassa. Kuvitteletko että se vauva syntyy sekunnissa jossain kaupassa vai?

minulle ei ihan auennut tuo, että miksi siskosi olisi pitänyt tulle teille heti. Tai miksi hänen ylipäänsä pitäisi tulla mukaan?



Ehkä siskosikin on hieman ymmällään eikä oikein ymmärrä miksi hänen mukanaanolonsa olisi sinulle niin tärkeää?

puolen tunnin lastenkutsureisulla olisit tarvinnut?



Kyllä minuakin rasittaisi, jos aamuvuoron ja pitkän työpäivän (ilmeisesti väsyttää) jälkeen pitäisi lähteä johonkin siskon lasten kavereiden kutsuille vaan koska sisko on viimeisillään raskaana...Varmaan aika paljon mielyttävämpää tavata omaa siskoaan ja tämän lapsia ihan kahdenkesken, eikä välttämättä juuri heti työpäivän jälkeen. Ja että heti töistä olisi teille pitänyt ravata ja käydä teillä suihkussa?



Kuulostaa nyt vähän siltä, että sinä olet aika täynnä omaa raskauttasi.



Väännä nyt oikeasti rautalangasta, miksi ihmeessä siskosi olisi pitänyt tulla sinne lastenkutsuille mukaan? Saati sitten "autoon istumaan, kun sinä käväiset kaupassa"?

Siis eikö aikuinen nainen osaa lastensa kanssa käydä kaupassa ostamassa hedelmiä ja leipää, jos mies on pari päivää matkoilla?

Ja kuten joku jo mainitsikin, ei se vauva sekunnissa synny jossain puolen tunnin automatkalla. Tuolla logiikallahan sinulla täytyisi olla KOKO AJAN joku rinnallasi joka paikassa raskauden loppumetreillä.

siis pimahduksen alkujuuri oli mielestäni kohdassa "sovittiin jo viikko sitten". Jos jotain on _sovittu_, ja vieläpä hyvissä ajoin, ei sitä minusta enää tuntia ennen aleta pohtia uudestaan näkökulmasta "et sä kyllä oikeasti tartte mun apua, joten mä nyt teenkin jotain ihan muuta". Mitä se kenellekään muulle kuuluu, onko viimeisillään odottavalla ihmisellä sellainen olo että hän haluaisi siskonsa tukea vaikka tilanteesta voisi selvitä sitä ilmankin.



Eli: itse olisin ärsyyntynyt vastaavassa tilanteessa, vaikka kyse olisi ollut pienemmästäkin asiasta, johon lapset liittyvät. Kun on tehnyt suunnitelmia ja niihin kuuluu joku muu, sen jonkun pitää suoraan sanoa siinä vaiheessa kun asiaa sovitaan, onko hänen mukanaolonsa hänestä itsestään tarpeen vai ei. Ei tuntia ennen sovitun jutun alkamista.



Ei mikään jättimäisen iso suuttumus varmaan, mutta minusta ymmärrettävä.

sisko on kyselemässä, että "Tuletko avukseni Maijan ja Matin lastenkutsuille, että pääsen käymään kaupassa ja muutenkin varmuuden vuoksi"...Mutta onhan se hiton ärsyttävää. Varsinkin kun tälle siskolle, kuten varmaan aika monelle muullekin täyspäiselle, jää vähän epäselväksi, että miksi ihmeessä sinne pitäisi tulla. Toisten lastenkutsujen nurkkiin, vaan kun sisko on raskaasti raskaana.



Ja jos sitten ko. päivänä työvuoron jälkeen väsyttää hirveästi, ei minusta ole mikään ihme, että sanoo "Mitä, jos nukkuisinkin vähän tässä välissä", sillä eihän kukaan (täyspäinen) ajattele, että läsnäolo näillä kutsuilla olisi jotenkin erityisen merkityksellistä...



Tätä on vaikea selittää, mutta jotkut sopimukset ovat merkityksellisempiä kuin toiset, ja kyllä sen yleensä sosiaalisella tajulla tajuaa, miten homma menee.

Esimerkiksi, jos olen sopinut ystäväni kanssa viikko sitten, että tiistaina mennään yhdessä leffaan ja sen jälkeen syömään, ja soitankin tiistaina, että minua väsyttää, taidan mennä kotiin, ymmärrän ystäväni harmistuvan ja loukkaantuvan. Mutta jos esim. ystäväni on menossa tiistaina viiden minulle suht vieraan ystävänsä kanssa syömään ja kysyy myöhemmin minulta, haluaisinko ehkä liittyä seuraan, ja sanon vaikka että "joo, voishan se olla kivaa", mutta sitten soitan ja sanonkin olevani väsynyt ja meneväni sittenkin töistä kotiin lepäämään, ei ystäväni varmaan reagoi asiaan juuri mitenkään.



Tajuatteko pointin?

Tässä tapauksessahan ap on menossa lastensa kanssa johonkin omille lastenkutsuilleen ja sisko oli tulossa MUKAAN. Koska kyseessä ei ollut sovittu tapaaminen juuri siskosten ja siskonlasten kesken, eikä mitään kovin järjellistä syytä taida olla, minkä takia siskon läsnäolo olisi kovin vaadittavaa, ei sisko varmaan ajatellut, että asian lykkääminen tai peruminen olisi kovin merkityksellistä.

Itsekkin ajattelen juuri noin.

Että jos jotain tapahtuu, niin on sitten vaikka sieltä sängyn pohjalta kutsuttavissa apuun.



Kieltämättä vaikuttaa, että ap on niin tärkeenä raskaudestaan. Mikä sinänsä voi olla ihan kiva, mutta ei se siskon tehtävä siinä oo ap:ta hoidella.

niille klo 16 alkaville lastenkutsuille (samalla kyydillä) ja tuo kotona nukkumassa käyminen tarkoittaa että sieltä kutsuilta myöhästytään (myös ap), niin ymmärrän kyllä ap:n harmistumisen.



Mutta, olen samaa mieltä että ap voisi miettiä tartteeko sen siskon ihan oikeasti olla mukana?