Minkä aikaa lapsesi harjoittelee soittoläksyjä?

Meillä lapsi 9v harjoittelee n.15-20 min kerrallaan ja muutaman kerran viikossa ehkä 3-4 kertaa + soittotunti. Opettaja aina kehuu miten hyvin on harjoitellut. Mielestäni harjoittelee kyllä tosi vähän?

Meidän lapsi harjoitteli pienenä 10-15 min n. 5 × vko. Nykyisin harjoittelee sen verran kun sattuu huvittamaan. Käytännössä rassaa sitä kappaletta/kappaleen osaa niin kauan kuin sujuu hyvin seuraavaan soittotuntiin mennessä. Välillä kaivaa nuotit esiin vasta soittotuntipäivänä, välillä harjoittelee joka päivä.

Kakkossoittimen aikoo jättää pois tämän vuoden jälkeen. Ei juurikaan tee soittoläksyjä. Silti ope kehuu hyvää harjoittelua.

Lapsi 16 v. Soittaa tunteja päivässä ja useita eri soittimia.

Jos harjoittelu ei kiinnosta oma-aloitteisesti, niin ei sille harrastukselle kannata ajankulua suurempaa merkitystä ladata.  Ammattilaisuudesta haaveillessa pitäisi useampi tunti päivässä harjoitteluun käyttää. Toki harjoittelua on hyvä tauottaa sopiviin pätkiin, jotta keskittymiskyky säilyy.

Hyvän opettajan pitäisi myös opettaa se miten harjoitellaan, mutta toisaalta valtaosaa lapsista ei kiinnosta kovin kurinalainen harjoittelu.

Vierailija kirjoitti:

Jos harjoittelu ei kiinnosta oma-aloitteisesti, niin ei sille harrastukselle kannata ajankulua suurempaa merkitystä ladata.  Ammattilaisuudesta haaveillessa pitäisi useampi tunti päivässä harjoitteluun käyttää. Toki harjoittelua on hyvä tauottaa sopiviin pätkiin, jotta keskittymiskyky säilyy.

Hyvän opettajan pitäisi myös opettaa se miten harjoitellaan, mutta toisaalta valtaosaa lapsista ei kiinnosta kovin kurinalainen harjoittelu.

Harvasta musiikkiopiston oppilaasta tulee ammattilaista.

Vierailija kirjoitti:

Jos harjoittelu ei kiinnosta oma-aloitteisesti, niin ei sille harrastukselle kannata ajankulua suurempaa merkitystä ladata.  Ammattilaisuudesta haaveillessa pitäisi useampi tunti päivässä harjoitteluun käyttää. Toki harjoittelua on hyvä tauottaa sopiviin pätkiin, jotta keskittymiskyky säilyy.

Hyvän opettajan pitäisi myös opettaa se miten harjoitellaan, mutta toisaalta valtaosaa lapsista ei kiinnosta kovin kurinalainen harjoittelu.

Suomessa ei varmaan ole yhtään lasta joka harjoittelee useamman tunnin päivässä soittoläksyjä.

Konservatoriot on pullollaan vähimmän harjoittelun suorittajia, jotka luulevat pääsevänsä soitossa eteenpäin, kunhan opettaja on "tyytyväinen", eikä käske harjoittelemaan samaa harjoitusta uudestaan.

Ne oikeasti instrumentistaan innostuneet pyytävät ekstraläksyjä ja treenaavat paljon muutakin kuin opettajan antamat läksyt.

Mitä lahjakkuuteen yleisesti tulee, niin sitä parempi mitä nopeammin lahjat loppuu ja joutuu näkemään vaivaa edistyäkseen. Ne pisimmälle pelkillä lahjoilla päässeet usein lopettavat opiskelun, kun uuden oppiminen käy vaikeaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos harjoittelu ei kiinnosta oma-aloitteisesti, niin ei sille harrastukselle kannata ajankulua suurempaa merkitystä ladata.  Ammattilaisuudesta haaveillessa pitäisi useampi tunti päivässä harjoitteluun käyttää. Toki harjoittelua on hyvä tauottaa sopiviin pätkiin, jotta keskittymiskyky säilyy.

Hyvän opettajan pitäisi myös opettaa se miten harjoitellaan, mutta toisaalta valtaosaa lapsista ei kiinnosta kovin kurinalainen harjoittelu.

Suomessa ei varmaan ole yhtään lasta joka harjoittelee useamman tunnin päivässä soittoläksyjä.

Harjoitteleeko lapsi tullakseen ammattilaiseksi? Jos puhutaan lapsesta jolle soittaminen on vielä leikkiä, niin tietenkään lapsi ei harjoittele ammattilaisuuden takia.

Jos teini-ikäinen ei harjoittele useampaa tuntia päivässä, niin ihan ajankulua se soittaminen on.

Oletko kuullut 10 000 tunnin säännöstä? Jos et niin googleta. Kyse on keskittyneestä harjoittelusta, ei soittelusta. Ammattimuusikolle tuo 10 000 h on vasta uran alku.

Vierailija kirjoitti:

Konservatoriot on pullollaan vähimmän harjoittelun suorittajia, jotka luulevat pääsevänsä soitossa eteenpäin, kunhan opettaja on "tyytyväinen", eikä käske harjoittelemaan samaa harjoitusta uudestaan.

Ne oikeasti instrumentistaan innostuneet pyytävät ekstraläksyjä ja treenaavat paljon muutakin kuin opettajan antamat läksyt.

Mitä lahjakkuuteen yleisesti tulee, niin sitä parempi mitä nopeammin lahjat loppuu ja joutuu näkemään vaivaa edistyäkseen. Ne pisimmälle pelkillä lahjoilla päässeet usein lopettavat opiskelun, kun uuden oppiminen käy vaikeaksi.

Kyllä ihan maalaisjärki sanoo, että todennäköisemmin se lopettaa soiton, jolle edistyminen on vaikeaa, kuin se, jolle se on helppoa.

Töitä joutuu jokainen tekemään jossakin vaiheessa, mutta tärkein edellytys soittoharrastuksen jatkumiselle kuitenkin on se, että on myös kivaa.

Pyrin siihen, että lapseni harjoittelisivat ainakin viisi minuuttia päivässä. Aina ei siihen päästä. Ottavat soittimensa kylläkin esille monta kertaa päivässä, soittavat omiaan ja improvisoivat, minkä näen musiikkisuhteen kannalta ehkä jopa tärkeämpänä kuin läksyjen soiton. Iät 9 ja 7 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Konservatoriot on pullollaan vähimmän harjoittelun suorittajia, jotka luulevat pääsevänsä soitossa eteenpäin, kunhan opettaja on "tyytyväinen", eikä käske harjoittelemaan samaa harjoitusta uudestaan.

Ne oikeasti instrumentistaan innostuneet pyytävät ekstraläksyjä ja treenaavat paljon muutakin kuin opettajan antamat läksyt.

Mitä lahjakkuuteen yleisesti tulee, niin sitä parempi mitä nopeammin lahjat loppuu ja joutuu näkemään vaivaa edistyäkseen. Ne pisimmälle pelkillä lahjoilla päässeet usein lopettavat opiskelun, kun uuden oppiminen käy vaikeaksi.

Kyllä ihan maalaisjärki sanoo, että todennäköisemmin se lopettaa soiton, jolle edistyminen on vaikeaa, kuin se, jolle se on helppoa.

Töitä joutuu jokainen tekemään jossakin vaiheessa, mutta tärkein edellytys soittoharrastuksen jatkumiselle kuitenkin on se, että on myös kivaa.

Minun ei tarvitse maalaisjärjellä arvata, kun on 30 vuoden kokemus musiikin harjoittelemisesta, esittämisestä ja opettamisesta useammalla instrumentilla.

Sen voin myös sanoa että harjoittelu ei todellakaan aina ole kivaa, mutta halu oppia soittamaan on niin kova, että sen eteen tekee mitä vain jotta asian oppii.

Vierailija kirjoitti:

Pyrin siihen, että lapseni harjoittelisivat ainakin viisi minuuttia päivässä. Aina ei siihen päästä. Ottavat soittimensa kylläkin esille monta kertaa päivässä, soittavat omiaan ja improvisoivat, minkä näen musiikkisuhteen kannalta ehkä jopa tärkeämpänä kuin läksyjen soiton. Iät 9 ja 7 vuotta.

Samoin minä näen sen omatoimisen soittelun paljon tärkeämpänä kuin läksyt. Tuo meidän 16 v soittaa useammassa bändissä, on koulun luottosäestäjä ja kerrassaan nauttii kauheasti siitä soittamisesta. Läksyt kuitenkin tekee vain pakottamalla itseään. Kyllä siinä taito kehittyy, kun opettelee soittamaan haluamiaan kappaleita.

Vähitellen on alkanut jopa pelottamaan, että mitä jos tuosta tuleekin ammattilainen. Ei varmasti konsettisoittaja, mutta onhan niitä muitakin musiikin ammattilaisia. Ei ehkä helpoin ammatinvalinta.

T. 2

tytön opettajan neuvo oli että mieluummin pieniä pätkiä silloin tällöin kuin vain pitkiä pätkiä parina päivänä viikossa. Tällähetkellä varmaan 10-20 min pätkiä parina päivänä viikossa ja parina päivänä pidemmät harjoittelut.

Silloin kun haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapsi 9v harjoittelee n.15-20 min kerrallaan ja muutaman kerran viikossa ehkä 3-4 kertaa + soittotunti. Opettaja aina kehuu miten hyvin on harjoitellut. Mielestäni harjoittelee kyllä tosi vähän?

Tää on nykyisin hyvin harjoiteltu, nim. merk. piano-ope.

Ihan tavallista et tullaan 0-1 kertaa harjoteltuina. No, me palvellaan asiakasta, näin se menee, ja saa mennäkin.  Harjoitellaan sit tunnilla, siitähän minulle maksetaan, että olen lapsen apuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyrin siihen, että lapseni harjoittelisivat ainakin viisi minuuttia päivässä. Aina ei siihen päästä. Ottavat soittimensa kylläkin esille monta kertaa päivässä, soittavat omiaan ja improvisoivat, minkä näen musiikkisuhteen kannalta ehkä jopa tärkeämpänä kuin läksyjen soiton. Iät 9 ja 7 vuotta.

Samoin minä näen sen omatoimisen soittelun paljon tärkeämpänä kuin läksyt. Tuo meidän 16 v soittaa useammassa bändissä, on koulun luottosäestäjä ja kerrassaan nauttii kauheasti siitä soittamisesta. Läksyt kuitenkin tekee vain pakottamalla itseään. Kyllä siinä taito kehittyy, kun opettelee soittamaan haluamiaan kappaleita.

Vähitellen on alkanut jopa pelottamaan, että mitä jos tuosta tuleekin ammattilainen. Ei varmasti konsettisoittaja, mutta onhan niitä muitakin musiikin ammattilaisia. Ei ehkä helpoin ammatinvalinta.

T. 2

En halua lytätä, mutta jos ymmärsin kertomas oikein, niin tällaisia lapsia on joka kylässä kyllä. Tuskin siis on pelkoa että tulee ammattia, huoli pois =)

Kyllä ammattilaisuuteen tarvitaan intohimo sekä pitkäjänteisyyttä myös harjoitteluun, pelkkä nauttiminen ei vielä ihan riitä. 

Ammattilainen soittaa sitä mistä maksetaan, amatöörit soittaa sitä mitä haluaa.

Amatööri sana muuten tulee latinasta ja tarkoittaa harrastajaa joka tekee sitä mitä rakastaa.

Ammattilaiseksi halutessaan yhdeksi tärkeimmistä asioista tulee verkostoituminen muihin oman ikäisiin soittajiin. Tämä on musaopistojen ehkäpä tärkein merkitys. Monelta pieneltä paikkakunnalta on lähes mahdotonta saada rakennettua minkäänlaisia verkostoja.

Vierailija kirjoitti:

Ammattilainen soittaa sitä mistä maksetaan, amatöörit soittaa sitä mitä haluaa.

Amatööri sana muuten tulee latinasta ja tarkoittaa harrastajaa joka tekee sitä mitä rakastaa.

Ammattilaiseksi halutessaan yhdeksi tärkeimmistä asioista tulee verkostoituminen muihin oman ikäisiin soittajiin. Tämä on musaopistojen ehkäpä tärkein merkitys. Monelta pieneltä paikkakunnalta on lähes mahdotonta saada rakennettua minkäänlaisia verkostoja.

Hmm, haluaistko avata? Miksi verkostoituminen olisi tärkeää jos haluaa ammattilaiseksi?

Kysyn musiikin ammattilaisena, joka olen edennyt ilman sen ihmeempää verkostoitumista. Ei katsottu pärstäkerrointa Sibiksen valintalautakunnassa onneksi :) 

10v harjoittelee 3-5 krt viikossa, n. 10-15min. Oppii nopeasti niin vaikuttaa opesta et harjoittelis enemmänkin ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos harjoittelu ei kiinnosta oma-aloitteisesti, niin ei sille harrastukselle kannata ajankulua suurempaa merkitystä ladata.  Ammattilaisuudesta haaveillessa pitäisi useampi tunti päivässä harjoitteluun käyttää. Toki harjoittelua on hyvä tauottaa sopiviin pätkiin, jotta keskittymiskyky säilyy.

Hyvän opettajan pitäisi myös opettaa se miten harjoitellaan, mutta toisaalta valtaosaa lapsista ei kiinnosta kovin kurinalainen harjoittelu.

Harvasta musiikkiopiston oppilaasta tulee ammattilaista.

Totta, mut aina jostakusta kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattilainen soittaa sitä mistä maksetaan, amatöörit soittaa sitä mitä haluaa.

Amatööri sana muuten tulee latinasta ja tarkoittaa harrastajaa joka tekee sitä mitä rakastaa.

Ammattilaiseksi halutessaan yhdeksi tärkeimmistä asioista tulee verkostoituminen muihin oman ikäisiin soittajiin. Tämä on musaopistojen ehkäpä tärkein merkitys. Monelta pieneltä paikkakunnalta on lähes mahdotonta saada rakennettua minkäänlaisia verkostoja.

Hmm, haluaistko avata? Miksi verkostoituminen olisi tärkeää jos haluaa ammattilaiseksi?

Kysyn musiikin ammattilaisena, joka olen edennyt ilman sen ihmeempää verkostoitumista. Ei katsottu pärstäkerrointa Sibiksen valintalautakunnassa onneksi :) 

Meinaan että mihin työllistyt opiskelujen jälkeen. Toki klasaripuolella on eri homma, kuin kevyen musan, jossa oppilaat keskenään perustaa bändejä. :)