Minkä aikaa lapsesi harjoittelee soittoläksyjä?

Noin 5min päivässä. Ikä 8v.

Vierailija kirjoitti:

Suomen kansan parhaiten tuntema pianisti, Lenni-Kalle Taipale on sanonut, että oli laiska harjoittelemaan lapsena.

On näitä "koko kansan tuntemia" soittajia muitakin kevyen musiikin puolella, jotka eivät ole ymmärtäneet harjoittelun merkitystä lapsena. Kyllä se työ pitää lahjakkaimpienkin tehdä ennemmin tai myöhemmin, jos musiikista toimeentulon haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

9-vuotias harjoittelee viulunsoittoa 5-7 kertaa viikossa, 5-20 minuuttia kerrallaan. Pianoa opettelee soittelemaan isänsä opetuksella rauhakseltaan silloin tällöin.

Meillä musiikin harjoittelu ei tähtää ammattilaiseksi. Miksi ihmeessä edes pitäisi? Musiikki on 99,9% ihmisistä tuomassa iloa, opettamassa kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Mutta ennen kaikkea oppimisin iloa, ja musiikin iloa.

Mikä ihmeen asenne tämä on, että pitäisi olla virtuoosi jos jotain soitinta haluaa soittaa? Mitä vikaa on siinä, että musiikkiopistot ja konservatoriot on täynnä "harjoittelijoita"? Keitä siellä pitäisi olla?

Jos lapsi harjoittelee 5-7 kertaa viikossa, se on jo todella hyvin. Ei musiikin harjoittelun aina tarvitsekkaan tähdätä ammattilaiseksi, mutta JOS haluaa ammattilaiseksi niin valitettavasti se ei onnistu vartin treeneillä, tai edes soittamalla tuntikausia sitä mitkä itsestä tuntuu mukavalta.

Musiikkihan nimenomaan on juuri noita mainitsemiasi asioita. Miksi siis osa tunneilla käyvistä lapsista harjoittelee 0-1 kertaa viikossa, tai sen vähimmän mahdollisen jolla opettaja ei käske harjoittelemaan samaa läksyä lisää?

Jos kaikki ei-niin-kurinalaisesti harjoittelevat lopettaisivat soiton, jäisi aika moni soitonopettaja työttömäksi. Kuten ketjun piano-ope totesi, hänen tehtävänsä on auttaa oppilasta, vaikka sitten harjoitella yhdessä tämän kanssa. Mitä enemmän on musiikin amatöörejä, sitä enemmän on tilaa ammattilaisillekin.

Pisti muuten silmääni tuo määritelmäsi "harjoitella vähin mahdollinen, jotta opettaja ei pistä soittamaan samaa läksyä lisää". Jo 30 vuotta sitten, jolloin minä ja kaverini soittelimme, ainoastaan ne kaikkein piittaamattomimmat ja vähiten kouluja käyneet opettajat antoivat läksyn aina viikoksi kerrallaan, ja sitten rangaistuksenomaisesti uudelleen, jos läksyä ei oltu harjoiteltu. Kaikki vähänkin pätevämmät opettajat pitivät yhtä aikaa monta eri läksykappaletta, jotka olivat eri vaiheissa. Oikeiden sävelien soitto oli vasta alku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

9-vuotias harjoittelee viulunsoittoa 5-7 kertaa viikossa, 5-20 minuuttia kerrallaan. Pianoa opettelee soittelemaan isänsä opetuksella rauhakseltaan silloin tällöin.

Meillä musiikin harjoittelu ei tähtää ammattilaiseksi. Miksi ihmeessä edes pitäisi? Musiikki on 99,9% ihmisistä tuomassa iloa, opettamassa kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Mutta ennen kaikkea oppimisin iloa, ja musiikin iloa.

Mikä ihmeen asenne tämä on, että pitäisi olla virtuoosi jos jotain soitinta haluaa soittaa? Mitä vikaa on siinä, että musiikkiopistot ja konservatoriot on täynnä "harjoittelijoita"? Keitä siellä pitäisi olla?

Jos lapsi harjoittelee 5-7 kertaa viikossa, se on jo todella hyvin. Ei musiikin harjoittelun aina tarvitsekkaan tähdätä ammattilaiseksi, mutta JOS haluaa ammattilaiseksi niin valitettavasti se ei onnistu vartin treeneillä, tai edes soittamalla tuntikausia sitä mitkä itsestä tuntuu mukavalta.

Musiikkihan nimenomaan on juuri noita mainitsemiasi asioita. Miksi siis osa tunneilla käyvistä lapsista harjoittelee 0-1 kertaa viikossa, tai sen vähimmän mahdollisen jolla opettaja ei käske harjoittelemaan samaa läksyä lisää?

Täällä taas piano-ope. Syitä on monia, mutta useimmiten se, että lapsella on muita aikaavieviä harrastuksia. Monet käyvät ryhmävoimistelussa tai -tanssissa, ja jos treenejä on 5 kertaa viikossa 1½h kerrallaan, voi arvata, ettei enää soitolle jää aikaa. Silti haluavat käydä tunnilla, ja se on minulle ok.

Ja kyllä minä annan samaa läksyä useasti uudelleen, vaikka menisi ihan hyvinkin, aina löytyy uusia aspekteja asioiden parantamiseksi, ja niin saadaan sitä musisoimisen iloa. 

Tiesin kyllä tuon, että harrastuksia on usein muitakin. Soittotunti voi olla jollain ainoa hetki viikossa jolloin vaativat vanhemmat ei hengitä niskaan. Tai siihen toiseen harrastukseen laitetaan kaikki pelimerkit ja soittamista harrastetaan vain soittotunnilla. "Muutamaa" tuntemaani soitonopettajaa ilmiö ei kauheasti ilahduta ja itse en halua tuhlata aikaani ja oppilaan/vanhempien rahoja, jos harjoittelu ei kiinnosta.

Hienoa jos oppilaasi jaksavat hioa samaa nuottia viikosta toiseen ja ymmärtävät miten siitä samasta nuotista voi oppia uutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

9-vuotias harjoittelee viulunsoittoa 5-7 kertaa viikossa, 5-20 minuuttia kerrallaan. Pianoa opettelee soittelemaan isänsä opetuksella rauhakseltaan silloin tällöin.

Meillä musiikin harjoittelu ei tähtää ammattilaiseksi. Miksi ihmeessä edes pitäisi? Musiikki on 99,9% ihmisistä tuomassa iloa, opettamassa kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Mutta ennen kaikkea oppimisin iloa, ja musiikin iloa.

Mikä ihmeen asenne tämä on, että pitäisi olla virtuoosi jos jotain soitinta haluaa soittaa? Mitä vikaa on siinä, että musiikkiopistot ja konservatoriot on täynnä "harjoittelijoita"? Keitä siellä pitäisi olla?

Jos lapsi harjoittelee 5-7 kertaa viikossa, se on jo todella hyvin. Ei musiikin harjoittelun aina tarvitsekkaan tähdätä ammattilaiseksi, mutta JOS haluaa ammattilaiseksi niin valitettavasti se ei onnistu vartin treeneillä, tai edes soittamalla tuntikausia sitä mitkä itsestä tuntuu mukavalta.

Musiikkihan nimenomaan on juuri noita mainitsemiasi asioita. Miksi siis osa tunneilla käyvistä lapsista harjoittelee 0-1 kertaa viikossa, tai sen vähimmän mahdollisen jolla opettaja ei käske harjoittelemaan samaa läksyä lisää?

Jos kaikki ei-niin-kurinalaisesti harjoittelevat lopettaisivat soiton, jäisi aika moni soitonopettaja työttömäksi. Kuten ketjun piano-ope totesi, hänen tehtävänsä on auttaa oppilasta, vaikka sitten harjoitella yhdessä tämän kanssa. Mitä enemmän on musiikin amatöörejä, sitä enemmän on tilaa ammattilaisillekin.

Pisti muuten silmääni tuo määritelmäsi "harjoitella vähin mahdollinen, jotta opettaja ei pistä soittamaan samaa läksyä lisää". Jo 30 vuotta sitten, jolloin minä ja kaverini soittelimme, ainoastaan ne kaikkein piittaamattomimmat ja vähiten kouluja käyneet opettajat antoivat läksyn aina viikoksi kerrallaan, ja sitten rangaistuksenomaisesti uudelleen, jos läksyä ei oltu harjoiteltu. Kaikki vähänkin pätevämmät opettajat pitivät yhtä aikaa monta eri läksykappaletta, jotka olivat eri vaiheissa. Oikeiden sävelien soitto oli vasta alku.

Niinpä, moni muusikoksikin kouluttautunut antaa yksityistunteja, kun siitä saa rahaa.

Tottakai läksyjä annetaan niille jotka suuremmasta työmäärästä selviää. Montako läksyä antaisit kerralla oppilaalle, joka ei harjoittele ensimmästäkään ja joka ei hallitse soiton perusasioita?

Poika 12v harjoittelee pianolla melkein joka päivä hiukan, ehkä 10-30 minuuttia päivässä. Hän käy pianotunnilla kerran viikossa. Läksyn lisäksi hän soittelee vanhoja läksyjään. Hän vaikuttaa soittavan lähinnä omaksi ilokseen ja halusi itse, että hänet ilmoitetaan pianotunneille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

9-vuotias harjoittelee viulunsoittoa 5-7 kertaa viikossa, 5-20 minuuttia kerrallaan. Pianoa opettelee soittelemaan isänsä opetuksella rauhakseltaan silloin tällöin.

Meillä musiikin harjoittelu ei tähtää ammattilaiseksi. Miksi ihmeessä edes pitäisi? Musiikki on 99,9% ihmisistä tuomassa iloa, opettamassa kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Mutta ennen kaikkea oppimisin iloa, ja musiikin iloa.

Mikä ihmeen asenne tämä on, että pitäisi olla virtuoosi jos jotain soitinta haluaa soittaa? Mitä vikaa on siinä, että musiikkiopistot ja konservatoriot on täynnä "harjoittelijoita"? Keitä siellä pitäisi olla?

Jos lapsi harjoittelee 5-7 kertaa viikossa, se on jo todella hyvin. Ei musiikin harjoittelun aina tarvitsekkaan tähdätä ammattilaiseksi, mutta JOS haluaa ammattilaiseksi niin valitettavasti se ei onnistu vartin treeneillä, tai edes soittamalla tuntikausia sitä mitkä itsestä tuntuu mukavalta.

Musiikkihan nimenomaan on juuri noita mainitsemiasi asioita. Miksi siis osa tunneilla käyvistä lapsista harjoittelee 0-1 kertaa viikossa, tai sen vähimmän mahdollisen jolla opettaja ei käske harjoittelemaan samaa läksyä lisää?

Jos kaikki ei-niin-kurinalaisesti harjoittelevat lopettaisivat soiton, jäisi aika moni soitonopettaja työttömäksi. Kuten ketjun piano-ope totesi, hänen tehtävänsä on auttaa oppilasta, vaikka sitten harjoitella yhdessä tämän kanssa. Mitä enemmän on musiikin amatöörejä, sitä enemmän on tilaa ammattilaisillekin.

Pisti muuten silmääni tuo määritelmäsi "harjoitella vähin mahdollinen, jotta opettaja ei pistä soittamaan samaa läksyä lisää". Jo 30 vuotta sitten, jolloin minä ja kaverini soittelimme, ainoastaan ne kaikkein piittaamattomimmat ja vähiten kouluja käyneet opettajat antoivat läksyn aina viikoksi kerrallaan, ja sitten rangaistuksenomaisesti uudelleen, jos läksyä ei oltu harjoiteltu. Kaikki vähänkin pätevämmät opettajat pitivät yhtä aikaa monta eri läksykappaletta, jotka olivat eri vaiheissa. Oikeiden sävelien soitto oli vasta alku.

Niinpä, moni muusikoksikin kouluttautunut antaa yksityistunteja, kun siitä saa rahaa.

Tottakai läksyjä annetaan niille jotka suuremmasta työmäärästä selviää. Montako läksyä antaisit kerralla oppilaalle, joka ei harjoittele ensimmästäkään ja joka ei hallitse soiton perusasioita?

Enpä osaa sanoa, millaisia läksyjä antaisin minkäkinlaiselle oppilaalle, koska en pegagogiikan ammattilainen ole.

Mutta sen tiedän, että olisin varmasti kehittynyt merkittävästi paremmaksi soittajaksi, jos samaa kappaletta olisi pidetty läksynä sen aikaa, että oltaisiin ehditty miettimään fraseerausta ja tunnelmaa sen sijaan, että paahdettiin joka viikko seuraavaan kappaleeseen, jos sävelet vain suunnilleen kohdilleen osuivat.

Pahintahan tuossa oli juuri se, että kappaleen työstäminen alkoi tuntua rangaistukselta epäonnistumisesta, ja sitten olin itku silmässä siinä vaiheessa kun sain paremman opettajan, joka halusi valmiimpaa jälkeä. Kukaan ei tietenkään vaivautunut selittämään asiaa, itse vain mietin että olenpa nykyään todella huono, kun läksyn läpäisemiseen menee kolme tai neljä viikkoa viikon sijasta.

Tästä päästään taas siihen, että kenenkään ei pitäisi opettaa vain siksi että ”siitä saa rahaa”.

Lapsi 13v. Pianoa 30-45min. viikossa kotona. Jakaa harjoitteluajan itse miten tykkää. Tunnilla käy kerran viikossa. Laulua n.1-4h viikossa. Tunnilla käy kerran viikossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen kansan parhaiten tuntema pianisti, Lenni-Kalle Taipale on sanonut, että oli laiska harjoittelemaan lapsena.

On näitä "koko kansan tuntemia" soittajia muitakin kevyen musiikin puolella, jotka eivät ole ymmärtäneet harjoittelun merkitystä lapsena. Kyllä se työ pitää lahjakkaimpienkin tehdä ennemmin tai myöhemmin, jos musiikista toimeentulon haluaa.

Hyvinpä heillä näkyy työn puolesta menevän, vaikka eivät harjoilleenkaan hiki päässä lapsena. Miksi siis nyt pitäisi jonkun 7 v harjoitella tuntitolkulla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

9-vuotias harjoittelee viulunsoittoa 5-7 kertaa viikossa, 5-20 minuuttia kerrallaan. Pianoa opettelee soittelemaan isänsä opetuksella rauhakseltaan silloin tällöin.

Meillä musiikin harjoittelu ei tähtää ammattilaiseksi. Miksi ihmeessä edes pitäisi? Musiikki on 99,9% ihmisistä tuomassa iloa, opettamassa kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Mutta ennen kaikkea oppimisin iloa, ja musiikin iloa.

Mikä ihmeen asenne tämä on, että pitäisi olla virtuoosi jos jotain soitinta haluaa soittaa? Mitä vikaa on siinä, että musiikkiopistot ja konservatoriot on täynnä "harjoittelijoita"? Keitä siellä pitäisi olla?

Jos lapsi harjoittelee 5-7 kertaa viikossa, se on jo todella hyvin. Ei musiikin harjoittelun aina tarvitsekkaan tähdätä ammattilaiseksi, mutta JOS haluaa ammattilaiseksi niin valitettavasti se ei onnistu vartin treeneillä, tai edes soittamalla tuntikausia sitä mitkä itsestä tuntuu mukavalta.

Musiikkihan nimenomaan on juuri noita mainitsemiasi asioita. Miksi siis osa tunneilla käyvistä lapsista harjoittelee 0-1 kertaa viikossa, tai sen vähimmän mahdollisen jolla opettaja ei käske harjoittelemaan samaa läksyä lisää?

Jos kaikki ei-niin-kurinalaisesti harjoittelevat lopettaisivat soiton, jäisi aika moni soitonopettaja työttömäksi. Kuten ketjun piano-ope totesi, hänen tehtävänsä on auttaa oppilasta, vaikka sitten harjoitella yhdessä tämän kanssa. Mitä enemmän on musiikin amatöörejä, sitä enemmän on tilaa ammattilaisillekin.

Pisti muuten silmääni tuo määritelmäsi "harjoitella vähin mahdollinen, jotta opettaja ei pistä soittamaan samaa läksyä lisää". Jo 30 vuotta sitten, jolloin minä ja kaverini soittelimme, ainoastaan ne kaikkein piittaamattomimmat ja vähiten kouluja käyneet opettajat antoivat läksyn aina viikoksi kerrallaan, ja sitten rangaistuksenomaisesti uudelleen, jos läksyä ei oltu harjoiteltu. Kaikki vähänkin pätevämmät opettajat pitivät yhtä aikaa monta eri läksykappaletta, jotka olivat eri vaiheissa. Oikeiden sävelien soitto oli vasta alku.

Niinpä, moni muusikoksikin kouluttautunut antaa yksityistunteja, kun siitä saa rahaa.

Tottakai läksyjä annetaan niille jotka suuremmasta työmäärästä selviää. Montako läksyä antaisit kerralla oppilaalle, joka ei harjoittele ensimmästäkään ja joka ei hallitse soiton perusasioita?

Enpä osaa sanoa, millaisia läksyjä antaisin minkäkinlaiselle oppilaalle, koska en pegagogiikan ammattilainen ole.

Mutta sen tiedän, että olisin varmasti kehittynyt merkittävästi paremmaksi soittajaksi, jos samaa kappaletta olisi pidetty läksynä sen aikaa, että oltaisiin ehditty miettimään fraseerausta ja tunnelmaa sen sijaan, että paahdettiin joka viikko seuraavaan kappaleeseen, jos sävelet vain suunnilleen kohdilleen osuivat.

Pahintahan tuossa oli juuri se, että kappaleen työstäminen alkoi tuntua rangaistukselta epäonnistumisesta, ja sitten olin itku silmässä siinä vaiheessa kun sain paremman opettajan, joka halusi valmiimpaa jälkeä. Kukaan ei tietenkään vaivautunut selittämään asiaa, itse vain mietin että olenpa nykyään todella huono, kun läksyn läpäisemiseen menee kolme tai neljä viikkoa viikon sijasta.

Tästä päästään taas siihen, että kenenkään ei pitäisi opettaa vain siksi että ”siitä saa rahaa”.

Anteeksi, ymmärsin aiemman viestisi väärin, minkä takia esitin kysymyksen läksyjen määrästä. Opettajan on tietysti hyvä perustella miksi vaikkapa samaa läksyä soitetaaan moneen kertaan, ettei kyse ole rangaistuksesta vaan jo opitun asian syventämisestä. Tai miksi oppilaan kannattaa opetella soittamaan jotain musiikkityyliä, mikä ei oppilasta itseään kiinnosta yhtään.

Kouluissa kuitenkin on opetussuunnitelma, mikä pitkälti määrittelee opetettavat asiat.

Harjoittelee 5-6 tuntia päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Harjoittelee 5-6 tuntia päivässä.

Minäkin treenasin tuon verran yläaste- ja lukioaikoina, mutta kilpailin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen kansan parhaiten tuntema pianisti, Lenni-Kalle Taipale on sanonut, että oli laiska harjoittelemaan lapsena.

On näitä "koko kansan tuntemia" soittajia muitakin kevyen musiikin puolella, jotka eivät ole ymmärtäneet harjoittelun merkitystä lapsena. Kyllä se työ pitää lahjakkaimpienkin tehdä ennemmin tai myöhemmin, jos musiikista toimeentulon haluaa.

Hyvinpä heillä näkyy työn puolesta menevän, vaikka eivät harjoilleenkaan hiki päässä lapsena. Miksi siis nyt pitäisi jonkun 7 v harjoitella tuntitolkulla?

Yhdessäkään viestissä ei ole sanottu että 7 v pitää soittaa tuntitolkulla, vaan sitten JOS ja KUN haluaa ammattilaiseksi, niin harjoitusmäärät lasketaan tunneissa ei minuuteissa. Montako 7 vuotiasta tiedät joka tosissaan haluaa ammattilaiseksi?

Lenni-Kallea tai muita poikkeuksellisen lahjakkaita muusikoita ei kannata samalle viivalle vetää kaikkien opiskelijoiden kanssa. Vähemmilläkin lahjoilla kyllä pääsee ammattilaiseksi, mutta työtä pitää tehdä valitettavasti enemmän ja pitempään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen kansan parhaiten tuntema pianisti, Lenni-Kalle Taipale on sanonut, että oli laiska harjoittelemaan lapsena.

On näitä "koko kansan tuntemia" soittajia muitakin kevyen musiikin puolella, jotka eivät ole ymmärtäneet harjoittelun merkitystä lapsena. Kyllä se työ pitää lahjakkaimpienkin tehdä ennemmin tai myöhemmin, jos musiikista toimeentulon haluaa.

Hyvinpä heillä näkyy työn puolesta menevän, vaikka eivät harjoilleenkaan hiki päässä lapsena. Miksi siis nyt pitäisi jonkun 7 v harjoitella tuntitolkulla?

Yhdessäkään viestissä ei ole sanottu että 7 v pitää soittaa tuntitolkulla, vaan sitten JOS ja KUN haluaa ammattilaiseksi, niin harjoitusmäärät lasketaan tunneissa ei minuuteissa. Montako 7 vuotiasta tiedät joka tosissaan haluaa ammattilaiseksi?

Lenni-Kallea tai muita poikkeuksellisen lahjakkaita muusikoita ei kannata samalle viivalle vetää kaikkien opiskelijoiden kanssa. Vähemmilläkin lahjoilla kyllä pääsee ammattilaiseksi, mutta työtä pitää tehdä valitettavasti enemmän ja pitempään.

Tässä puhuttiin lasten soittoläksyistä. Minkä ikäisen lapsen pitää soittaa tunteja?

Ja nytkö sitten lahjakkaan ei tarvitsekaan harjoitella nin paljon? Ja mistä kukaan tietää kuinka lahjakkaita av-mammojen lapset ovat? Ehkä täältäkin löytyy niitä huippuja.

Täällä palstalla nyt on tietysti tulevia musiikin ammattilaisia, mutta kokemuksesta sanoisin että keskiverto oppilas soittaa tosi vähän. Omanikin harjoittelee tosi vähän, mutta kun kuuntelee näitä viuluiltoja ym niin ei siellä kyllä kukaan muukaan tuon ikäinen selvästi tunteja harjoittele, tai ainakaan se ei siltä kuulosta.

Jossain Youtubessa olen näihin ihmelapsiin törmännyt, mutta oman paikkakunnan musiikkiopiston illoissa en koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen kansan parhaiten tuntema pianisti, Lenni-Kalle Taipale on sanonut, että oli laiska harjoittelemaan lapsena.

On näitä "koko kansan tuntemia" soittajia muitakin kevyen musiikin puolella, jotka eivät ole ymmärtäneet harjoittelun merkitystä lapsena. Kyllä se työ pitää lahjakkaimpienkin tehdä ennemmin tai myöhemmin, jos musiikista toimeentulon haluaa.

Hyvinpä heillä näkyy työn puolesta menevän, vaikka eivät harjoilleenkaan hiki päässä lapsena. Miksi siis nyt pitäisi jonkun 7 v harjoitella tuntitolkulla?

Yhdessäkään viestissä ei ole sanottu että 7 v pitää soittaa tuntitolkulla, vaan sitten JOS ja KUN haluaa ammattilaiseksi, niin harjoitusmäärät lasketaan tunneissa ei minuuteissa. Montako 7 vuotiasta tiedät joka tosissaan haluaa ammattilaiseksi?

Lenni-Kallea tai muita poikkeuksellisen lahjakkaita muusikoita ei kannata samalle viivalle vetää kaikkien opiskelijoiden kanssa. Vähemmilläkin lahjoilla kyllä pääsee ammattilaiseksi, mutta työtä pitää tehdä valitettavasti enemmän ja pitempään.

Tässä puhuttiin lasten soittoläksyistä. Minkä ikäisen lapsen pitää soittaa tunteja?

Ja nytkö sitten lahjakkaan ei tarvitsekaan harjoitella nin paljon? Ja mistä kukaan tietää kuinka lahjakkaita av-mammojen lapset ovat? Ehkä täältäkin löytyy niitä huippuja.

Ymmärrä nyt hyvä ihminen, että kyse ei ole iästä vaan tavoitteista! Kyllä teinitkin on lapsia ja tässäkin ketjussa on vanhemmat raportoineet teini-ikäistenkin harjoitusmääriä. Myös kevyt ja klassinen musiikki eroaa sen osalta, missä vaiheessa pitää harjoittelun muuttua ammattimaiseksi.

Ja kyllä, enemmän lahjakkaan ei tarvitse harjoitella yhtä paljon päästäkseen samalle tasolle vähemmän lahjakkaan kanssa. Melko turhaa verrata yksittäisiä poikkeuksellisen lahjakkaita ihmisiä isoon massaan. Nämä menestyneet yksilöt on joka tapauksessa paljon harjoitelleet, ennemmin tai myöhemmin. Valitettavan usein lahjakkaat myös lopettavat harjoittelun, kun läksyt käy vaikeammaksi eikä minkäänlaista työmoraalia ole tarvinnut siihen mennessä oppia. Kaikista lahjakkaista ei tule "koko kansan tuntemia", jos harjoittelu ei kiinnosta.

Voihan toki tällä palstalla jonkun lapsi ollakin se seuraava "koko kansan tuntema" soittaja, harjoitusmääristä riippumatta. Tilastollisesti kuitenkin on melko epätodennäköistä, ennemmin uskoisin jonkun palstalaisen voittavan lotossa.