G: Traagisin, surullisin tmv. leffakohtaus?
Minulle ylivoimaisesti se Trainspottingin kohtaus missä sen vauvan huomataan kuolleen sillä aikaa kun aikuiset narkkaa.
Kommentit (14)
kun se susi kuolee. Jotenkin aina on nuo eläimet olleet surullisinta katsoa. Tosin nyt kun omia lapsia en ole uskaltanut edes sellaisia leffoja katsoa, jossa jotain kauheaa lapselle tapahtuisi, joten jos muistaisin tuon Trainspotting kohdan niin varmasti aika kauhea kohtaus oli.
samoin Lilja 4-everissä oli tosi surullisen traagisia kohtauksia
ne lapsensa nukkumaan ja vesi sen kuin nousee. Äiti sitten kertoo lapsilleen taivaasta, koska tietää lopun tulevan. Kyseinen äiti jonotti lapsineen aikaisemmassa kohtauksessa siellä käytävässä ja yritti päästä pois laivasta, mutta portit oli suljettu.
Samassa leffassa se kohtaus, missä se Straussin pariskunta makaa yhdessä sängyllä ja vesi nousee nousemistaan. Rouvahan olisi päässyt pelastusveneeseen, mutta hän ei halunnut jättää miestään (joka olisi myöskin päässyt veneeseen, mutta ei halunnut lähteä ennen kuin kaikki naiset ja lapset olisi turvassa).
Sitten se Notebookin (en muista leffan suomalaista nimeä) kohtaus, jossa se mies makaa vaimonsa sängyssä ja hoitaja löytää heidän kummatkin aamulla pois nukkuneina.
Schindlerin lista ja kohtaus jossa keskitysleiriltä lähdettiin viemään kuorma-autollista lapsia eliminoitavaksi. Aika kamalaa kohtausta koko elokuva, varsinkin kun se on totta.
jossa äidin pitää valita, kumman lapsensa lähettää kuolemaan.
Ihan yleisestikin on legendaarimpia loppukohtauksia.
Pääsivät pakoon niiltä örkeiltä, mutta jäävät autoon loukkuun ja luulevat että "kummitukset" palaavat ja se mies ampuu ne muut, poikansakin mutta jää itse eloon. Äänet lähestyvät ja armeijan pelastuspartiot vyöryvätkin usvan seasta! Olisivat pelastuneet kaikki mutta luulivat että on helpompi tapa lähteä ammuttuna kuin kummituksen syömänä...
Yksi mieleen jäänyt kohtaus on ainakin se, kun Englantilaisessa potilaassa mies kantaa itkien naisystäväänsä kohtalokkaan turman jälkeen.
Tosin Sofien valinnan olen lukenut, en nähnyt. Ja molemmat totta!
Hiljaisissa silloissa se kohtaus, jossa Meryl Streep istuu miehensä kanssa autossa, ja rakastajan auto on heidän edessään tai takanaan liikennevaloissa. Streepin käsi on jo ylettymässä ovenkahvalle, kun liikennevalot vaihtuvat ja autot lähtevät liikkeelle.
Huh...
eilenkin katoin sitä Love Actually-leffaa ja tihutin kun se yksi mies kantoi vaimonsa arkkua. Ja kun vaimo avasi lahjapaketin, jossa luuli olleen kultakorun, mutta siellä olikin cd, ja se vaimo tajusi miehensä pettävän häntä. Voih.. mutta toisaalta, itken nyt melkeen kaikelle. Järkyttävää, en muuten yleensä tällai liikutu! :)
Kohtaus jossa työleirillä kuorma-autoihin pakatut lapset vilkuttavat äideilleen matkalla tuhottaviksi. Se kun äidit juoksevat hädissään autojen luokse huutaen lapsiaan.
Tuossa leffassa on montakin erittäin rankkaa kohtausta.
mikään kohtaus missään leffassa.
Lapsena ja nuorena itkin aina, kun katsoin Bim-mustakorvaa tai Cherbourgin sateenvarjoja.