Lue keskustelun säännöt.
Kuuluuko tuohon maksuttomaan toiseen asteeseen siis myös asumis- ja matkakustannukset toisen kaupungin lukiossa?
15.10.2020 |
Jos koululla ei ole asuntolaa eikä nuori voi sellaisessa sosiaalisista syistä asua. Meillä olisi nuori lähdössä taidelukioon 300 km päähän.
Kommentit (21)
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulu.
Ok, millä perusteella ei? Kyseessä pitäisi siis olla maksuton toinen aste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kuulu. Kannattaa katsoa lukio tai ammattikoulu ihan omilta kyliltä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulu. Kannattaa katsoa lukio tai ammattikoulu ihan omilta kyliltä.
Olen käsittänyt että tämä toisi tasapuoliset mahdollisuudet osallistua koulutukseen??
Kuuluu heti sen jälkeen, kun joku vanhempi tekee asiasta kantelun eli huomataan, että perustuslaki takaa jokaiselle yhdenvertaisen kohtelun. Iso osa nuorista asuu jo nyt niin, että opiskelun takia on pakko muuttaa pois kotoa. Ei voida lähteä siitä, että nuoren valinta (esim. taidepainotteinen lukio) katsotaan tekosyyksi sille, että nimenomaan hänen oppivelvollisuudestaan syntyviä kuluja ei korvata, mutta asuminen yli 5 km päässä bussilinjasta oikeuttaisi muuttamaan pois kotoa yhteiskunnan 100 % kulukorvauksin.
Tuosta tulee vielä iso vääntö, kun ryhdytään kiistelemään siitä, saako opiskella sähköasentajaksi 60 km päässä kotoa vai onko pakko mennä lähikaupunkiin 20 km päähän kouluttautumaan lähihoitajaksi.
Jos korona ei vedä kuntataloutta kuralle, tämä uudistus tekee sen takuulla. Ihan turha lupailla, että valtion kassasta otetaan, ei ole ennenkään otettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuuluu heti sen jälkeen, kun joku vanhempi tekee asiasta kantelun eli huomataan, että perustuslaki takaa jokaiselle yhdenvertaisen kohtelun. Iso osa nuorista asuu jo nyt niin, että opiskelun takia on pakko muuttaa pois kotoa. Ei voida lähteä siitä, että nuoren valinta (esim. taidepainotteinen lukio) katsotaan tekosyyksi sille, että nimenomaan hänen oppivelvollisuudestaan syntyviä kuluja ei korvata, mutta asuminen yli 5 km päässä bussilinjasta oikeuttaisi muuttamaan pois kotoa yhteiskunnan 100 % kulukorvauksin.
Tuosta tulee vielä iso vääntö, kun ryhdytään kiistelemään siitä, saako opiskella sähköasentajaksi 60 km päässä kotoa vai onko pakko mennä lähikaupunkiin 20 km päähän kouluttautumaan lähihoitajaksi.
Ei tule vääntöä. Perheet ja vanhemmat ovat valinneet ihan itse oman asuinpaikkansa. Toiset valitsevat paikan sen perusteella, että ympärillä on koulut, palvelut ja harrastukset, toiset taas arvostavat puhdasta luontoa tai haluavat asua halvemmalla.
Ei sille kaupunkilaisnuorellekaan makseta omaa yksiötä vaan perhe kustantaa elämisen. Myös sen maalaisnuoren perhe voi muuttaa mihin tahtoo, jos haluavat olla lähellä toisen asteen oppilaitoksia.
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulu. Kannattaa katsoa lukio tai ammattikoulu ihan omilta kyliltä.
Entäs Jos kumpaakaan ei omilla kylillä ole?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukiossa käymisen kuluja tuskin korvataan, jos on lukio myös lähempänä. Kaikissa Suomen lukioissa saa saman perusopetuksen. Lukioiden tarjoamat harrastekurssit eivät ole jatko-opintojen kannalta välttämättömiä. Todennäköisesti mennään samalla linjalla kuin peruskouluissa, eli kunta korvaa matkat lähimpään lukioon, johon yhteishaussa olisi päässyt. Jos itse haluaa hakeutua johonkin parempaan/kivempaan kouluun kauemmas, maksaa itse tästä aiheutuvat kulut.
Ammattikoulujen kanssa tilanne on mutkikkaampi. Onko velvollisuus tyytyä niihin ammattililnjoihin, joita lähimmässä oppilaitoksessa tarjotaan vai onko oikeus hakeutua kauemmas haluamalleen linjalle?
Amiksille on jo asuntoloita, koska kaikkia aloja ei ole kaikkialla. Lukioita sen sijaan on monella pikkukylälläkin. Jos haluaa jollekkin muualle kuin lähilukioonsa vaikka sen erikoistumisen takia niin saa itse hoitaa asumis yms kustannukset. Näin on jo niillä, jotka eivät mene lähiperuskouluunsa, joten miksi lukioilaisten tulisi saada erivapauksia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos korona ei vedä kuntataloutta kuralle, tämä uudistus tekee sen takuulla. Ihan turha lupailla, että valtion kassasta otetaan, ei ole ennenkään otettu.
Olen Jussi Halla-ahon kanssa samaa mieltä;) Tämä aivan turhaan kasvattaa julkista sektoria. Keskiluokalla on kyllä varaa maksaa lastensa toinen aste, ja vähempivaraisten opiskelua voidaan tukea. Opiskelumotivaatio ei "ilmaisuudella" parane.
Itse asiassa olisi parempi kohdistaa (pienempi) rahasumma opiskelumotivaation parantamiseen/seuraamiseen heille, joille asia on ongelma, kuin paisuttaa julkisia kustannuksia.
No entä kun ns omassa kylässä ei ole ollenkaan kouluja koulut on kaikki 20km päässä. Eikö sillon kuuluisi ilmainen koulu bussi myös lukiolaisille ja ammattikoululaisille kun kerta pakolliseksi muuttuvat. Peruskoulukin oppivelvollisuutta ja siinä maksuton bussi.
Nyt amis ja lukiolaiset maksavat itse bussikulunsa, kelalta saa jonkun verran matkatukea kuluihin. Omavastuuosa on noin 43€/kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei taidelukioon noin vain lähdetä. Sinne pitää päästä, ja se onkin oma juttunsa se. Pitää olla todella hyvä monella tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulu.
Ok, millä perusteella ei? Kyseessä pitäisi siis olla maksuton toinen aste.
Kelalta voi saada tukea matkoihin. Tai ainakin meidän lukiossa jotkut saivat silloin kun kävin. Asumiseen voi saada tukea opintotuen ja asumistuen muodossa. Moni yksin asuva kävi myös omana lukioaikanani töissä koulun ohella kustantaakseen elämisen. Mutta kai tiedät että myös ne lukiokirjat maksaa? Päälle satasen joka kuukausi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä maksuton toinen aste tulee yhdessä sote-uudistuksen kanssa kaatamaan kuntatalouden. Sote-uudistus vie kuntien budjetista noin 80%. Jäljelle jäävällä 20% pitäisi sitten maksaa peruskoululaisten lisäksi myös toisen asteen oppimateriaali ja matkat. Valtio on ylivelkaantunut ja kohta rajuissa maksuvaikeuksissa, sieltä tuskin tulee edes luvattua rahoitusosuutta täysimääräiseesti. Saadaan sanoa hyvästit kaikille ei-lakisääteisille kuntapalveluille. Kulttuuri- ja nuorisotoimi lienevät suurimman säästöpaineen alla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuluu heti sen jälkeen, kun joku vanhempi tekee asiasta kantelun eli huomataan, että perustuslaki takaa jokaiselle yhdenvertaisen kohtelun. Iso osa nuorista asuu jo nyt niin, että opiskelun takia on pakko muuttaa pois kotoa. Ei voida lähteä siitä, että nuoren valinta (esim. taidepainotteinen lukio) katsotaan tekosyyksi sille, että nimenomaan hänen oppivelvollisuudestaan syntyviä kuluja ei korvata, mutta asuminen yli 5 km päässä bussilinjasta oikeuttaisi muuttamaan pois kotoa yhteiskunnan 100 % kulukorvauksin.
Tuosta tulee vielä iso vääntö, kun ryhdytään kiistelemään siitä, saako opiskella sähköasentajaksi 60 km päässä kotoa vai onko pakko mennä lähikaupunkiin 20 km päähän kouluttautumaan lähihoitajaksi.
Ei tule vääntöä. Perheet ja vanhemmat ovat valinneet ihan itse oman asuinpaikkansa. Toiset valitsevat paikan sen perusteella, että ympärillä on koulut, palvelut ja harrastukset, toiset taas arvostavat puhdasta luontoa tai haluavat asua halvemmalla.
Ei sille kaupunkilaisnuorellekaan makseta omaa yksiötä vaan perhe kustantaa elämisen. Myös sen maalaisnuoren perhe voi muuttaa mihin tahtoo, jos haluavat olla lähellä toisen asteen oppilaitoksia.
Mistä keksit kaupunkilaisnuori/maalaisnuori -asettelun.
OKM:n selvityksen mukaan meillä on muutaman vuoden kuluttua 18 paikkakuntaa, joissa on ammatillinen oppilaitosta ja lisäksi noin 50 sellaista, joissa on lukio. Ei kyse enää ole maalaisuudesta tai kaupunkilaisuudesta, kyse on pakollisesta oppivelvollisuudesta, joka alkaa 6v iässä. Ei meillä eskarilaisillekaan sanota, että perheesi muuttakoot kaupunkiin, miksi sama sanottaisiin 16v nuoren vanhemmille?
Asuinpaikkansa voi valita, mutta jos perheen toinen nuori haluaa lukioon ja toinen opiskella logistiikkaa, niin kumman nuoren oppilaitoksen mukaan kotipaikka valitaan?
Eli oppivelvollisen opiskeluun liittyvät kulut tulevat yhteiskunnan maksettaviksi, koska ei voi olla sellaista alaikäiseen suuntautuvaa pakkoa, jonka vanhemmat joutuvat maksamaan, oli se lapsen valinta mikä tahansa (kunhan se on laillinen).
Vierailija kirjoitti:
Lukiossa käymisen kuluja tuskin korvataan, jos on lukio myös lähempänä. Kaikissa Suomen lukioissa saa saman perusopetuksen. Lukioiden tarjoamat harrastekurssit eivät ole jatko-opintojen kannalta välttämättömiä. Todennäköisesti mennään samalla linjalla kuin peruskouluissa, eli kunta korvaa matkat lähimpään lukioon, johon yhteishaussa olisi päässyt. Jos itse haluaa hakeutua johonkin parempaan/kivempaan kouluun kauemmas, maksaa itse tästä aiheutuvat kulut.
Ammattikoulujen kanssa tilanne on mutkikkaampi. Onko velvollisuus tyytyä niihin ammattililnjoihin, joita lähimmässä oppilaitoksessa tarjotaan vai onko oikeus hakeutua kauemmas haluamalleen linjalle?
Kyllä niiden on tasapuolisuuden vuoksi pakko korvata lukiokulut, oli missä tahansa opiskelemassa, koska oppivelvollisuus ei saa rajata nuorelta pois mitään mahdollisuuksia.
Peruskoulussa kunta korvaa matkat määräämäänsä lähikouluun, mutta lukion tai ammattikoulun suhteen kunnalla ei enää ole määräämisoikeutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulu. Kannattaa katsoa lukio tai ammattikoulu ihan omilta kyliltä.
Entäs Jos kumpaakaan ei omilla kylillä ole?
Eiköhän niihin saa sitten tukia.
No ei nyt varsinkaan jotain taidelukiota varten. Se ei valmista mihinkään ammattiin eikä ole mitenkään välttämätön yhtään millekään alalle jatkoon haettaessa. Voi käydä ihan tavallista lukiota ja harrastaa taidetta vapaa-ajallaan.
Lin esityksen mukaan vanhemmat ovat vastuussa siitä, että lapsi keskiasteen opinnot suorittaa. Jos matkoja ja asumista ei korvata täysimääräisesti, niin vanhemmar voivat varmasti ilmoittaa, että valtio ei ole osoittanut vanhemmille varoja, joilla maksaa pakollinen opiskelu.
Tästä saadaan vielä monta hyvää ja herkullista oikeusjuttua, kun yllättäen koulumatkatuen alaraja onkin 7 km entisen 5 km sijaan ja nuori ei saavukaan opiskelemaan, kun kokee tuon matkan kävelemisen liian pitkäksi. Rahaa bussilippuun ei ole ja vanhempi vetoaa, että keskiaste on maksuton.
Ei kuulu.