Lue keskustelun säännöt.
En pidä ystäväni uudesta miehestä!
03.06.2009 |
Hyvä ja paras ystäväni erosi viime syksynä pitkästä suhteesta ja ero oli hyvä juttu, ex oli mukava mies, mutta alkoholisoitui ja se toi erinäisiä ongelmia jotka johti eroon.
Melkein heti eron jälkeen ystävä löysi uuden miehen. Ensin olin onnellinen ystäväni puolesta, en enää, mä en pidä siitä miehestä ja toivoisin että ystäväni jättäisi sen miehen.
Ensinnäkin tää uusi on tuurijuoppo, ei hyvä. Toisekseen se on rattijuoppo, idiootti!
Muutenkin siinä on outoja piirteitä, saattaa olla välillä todella ilkeä ystävälleni. Mua se heitti kerran isolla maalarinteippirullalla 2 kertaa. Oli olevinaan joku vitsi..ensin heitti ja mä ja ystävä oltiin ihan ihmeissämme, sanottiin että ei noin, toi sattuu, heitti uudestaa ja kahta kovempaa ja voin sanoa että se oikeesti sattu.
Saattaa mököttää kun ystävä puhuu puhelimessa, outoa?
Kerran oli herättänyt ystäväni viiden aikaan aamuyöstä, ystäväni olisi pitänyt nousta sängystä ja lähteä kitkemään rikkaruohoja miehen kanssa. Ystävä kieltäytyi ja halusi nukkua, mistä mies suuttui ja haukkui ystävääni koko päivän lapamadoksi.
Näitä juttuja olisi vaikka kuinka. Enää mua ei edes huvita kyläillä siellä kun tiedän että se mies on myös siellä, enkä mä halua sitä miestä meille.
Kommentit (8)
Mä olen ystävälleni kerran sanonut, kun lyöttäytyi yhteen miehen kanssa, joka oli vähän samalla tavalla kauhea. Ystäväni suuttui mulle verisesti, kun puutuin hänen elämäänsä, mutta nyt kun tapauksesta on kymmenen vuotta, mies on ollut reilut yhdeksän vuotta poissa hänen elämästään ja minä edelleen siinä. :) Katson kyllä tehneeni ihan oikein.
Kun ystävä kuulema rakastaa tätä miestä, mä pelkään että se rikkoo meidän välit jos nyt kertoisin että en tykkää siitä miehestä ja olen sitä mieltä että se pitäis jättää!
Toisaalta mä haluaisin kovasti aukaista suuni.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä pelkään että se rikkoo meidän välit jos nyt kertoisin että en tykkää siitä miehestä ja olen sitä mieltä että se pitäis jättää! Toisaalta mä haluaisin kovasti aukaista suuni. ap
Mielipiteesi voit sanoa, jos sopiva tilaisuus tulee, mutta älä ihmeessä ala neuvomaan ystävääsi siitä, mitä hänen pitää tehdä. On paljon tehokkaampaa sanoa vain se mielipide, ehkä se avaa ystäväsikin silmiä.
Puheväleissä ei oltu pitkään aikaan ja jopa miehestä erottuaankin kaveri oli jonkun aikaa sitä mieltä, että minä olin tehnyt väärin. Mä olin tosi nöyränä, enkä viitannut ikinä mieheen enkä asiaan, ja kaveri antoi mulle jonkun ajan päästä anteeksi. :) Voin myöntää, että mietin itsekin pahimmassa vaiheessa, että menetin siinä ystävyyden. Mä kuitenkin tiesin tehneeni oikein, koska vaikkei mun sanomiseni saanut paria eroamaan, se ehkä havahdutti kaverin näkemään miehen huonot puolet. Mä olin valmis menettämään kaverini ystävyyden säästääkseni hänet kamalan suhteen jatkumiselta!
2
meni kaverisuhde poikki juuri tuollaisesta syystä! Tai eihän se syy varsinaisesti ollut "en tykkää sun miehestä" vaan se, että ystäväni muuttui aivan eri ihmiseksi tämän miehen myötä. Nykyisin he ovat jo eronneetkin mutta ystäviä meistä ei koskaan enää tullut. Eikä varmaan tulekaan.
Mulla on sama ongelma. Paitsi että kaverin mies ei ole juoppo tms. Meillä ei vaan yhtään kemiat kohtaa ja minusta hän on ilkeä ihminen. Vähän sellainen, joka naureskelee muille selän takana ja luulee itse olevansa jotenkin parempi. En oikein osaa kuvailla! Mutta mukavaa, sympaattista fiilistä hänestä ei tule.
Eihän tämä nyt suuri ongelma ole, pitää yrittää nähdä kaveria aina kahdestaan :)
Onko muilla ollut samanaisia ajatuksia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ystävystyin miehen kaverin kanssa miehen mukana. Sitten kaveri alkoi seurustella kivan tytön kanssa. Emme olleet tekemisissä kuin pariskuntina, mutta jollain tapaa olimme ystäviä tuossa tilanteessa. Heille tuli ero, ja jonkin ajan päästä uusi tyttöystävä, jota en voinut sietää. Kun aloin vältellä tätä pariskuntaa, jäi se yhteydenpito miehelläkin vähiin ja hän vieraantui entisestä, voisi sanoa, lähes parhaasta kaveristaan kokonaan. Mutta en edelleenkään voi ajatella, että olisin sitä tyttöä sietänyt miehen takia. Kyseessä oli täydellinen huumorintajuttomuus, nipottaminen, kaikesta valittaminen. Enkä tänä päivänäkään tajua, miksi mukava huumorintajuinen poika meni ko. tyypin kanssa yksiin ja naimissa ovat yhä.
Mä menetin ystäväni, koska ei pitänyt miehestäni. Kurjinta siinä oli se, että olin ystäväni lapsen kummi. Enää ei kutsuttu lapsen synttäreille ja kun muuttivat, ei kertonut uutta osoitetta, jotta olisin voinut vaikka postittaa muistamiseni.
Mä olen ystävälleni kerran sanonut, kun lyöttäytyi yhteen miehen kanssa, joka oli vähän samalla tavalla kauhea. Ystäväni suuttui mulle verisesti, kun puutuin hänen elämäänsä, mutta nyt kun tapauksesta on kymmenen vuotta, mies on ollut reilut yhdeksän vuotta poissa hänen elämästään ja minä edelleen siinä. :) Katson kyllä tehneeni ihan oikein.