Onko teillä kaikilla läheisiä ystäväperheitä?
Tulipa toisesta ketjusta mieleen. Meidän pari ystäväperhettä erosi ja sen jälkeen ei ole uusia ystäväperheitä tullut. Toisaalta en sellaisia ehkä kaipaakaan.
Kommentit (17)
Eipä oikeastaan. Tai on, mutta he asuvat sen verran kaukana, että emme näe enää oikeastaan koskaan ja kun lapsetkin ovat kaikki lähes aikuisia, niin kaikilla on omat elämänsä.
En edes kaipaa mitään ystäväperheitä. Minulla on ystäviä, miehelläni on omansa, teineillä omansa ja sitten tietenkin vielä koulut, työt, harrastukset ja kaikki, ei tässä ole oikein tarvetta alkaa järjestelmään mitään tapaamisia muiden kanssa, sillä päivät kulkevat mukavasti muutenkin. Olemme mieheni kanssa myös sen verran introverttejä, että emme jaksa yksinkertaisesti kaakattaa muiden kanssa vapaa-ajalla. Ehkä joskus sitten taas, mutta nyt tämä arki riittää.
Vierailija kirjoitti:
Eipä oikeastaan. Tai on, mutta he asuvat sen verran kaukana, että emme näe enää oikeastaan koskaan ja kun lapsetkin ovat kaikki lähes aikuisia, niin kaikilla on omat elämänsä.
En edes kaipaa mitään ystäväperheitä. Minulla on ystäviä, miehelläni on omansa, teineillä omansa ja sitten tietenkin vielä koulut, työt, harrastukset ja kaikki, ei tässä ole oikein tarvetta alkaa järjestelmään mitään tapaamisia muiden kanssa, sillä päivät kulkevat mukavasti muutenkin. Olemme mieheni kanssa myös sen verran introverttejä, että emme jaksa yksinkertaisesti kaakattaa muiden kanssa vapaa-ajalla. Ehkä joskus sitten taas, mutta nyt tämä arki riittää.
Meillä sama tilanne. Kun lapset olivat pikkulapsia, olimme aika useinkin ystäväperheen kanssa tekemisissä, mutta enää ei. Pidämme kyllä yhteyttä, mutta emme näe. Olemme tyytyväisiä tähän tilanteeseen.
Ei ole ikinä ollut. Mulla ei ole edes kavereita.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ikinä ollut. Mulla ei ole edes kavereita.
Sama. Ei yhtään ystävää, saati sitten ystäväperhettä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ikinä ollut. Mulla ei ole edes kavereita.
Oletko kuitenkin niitä vastaajia, joka on parisuhteessa?
Numerot 4 ja 5, onko teillä siis lapsia kuitenkin? Minulla on muutama kaveri, joiden kanssa näen noin 1-2 kuukauden välein eli aika vähän. Välillä suren tilannetta, kun sellaista oikein läheistä ystävää ei ole. Toisaalta ihan hyvä näinkin. Ap
Ei ole, enkä kaipaakaan. Meillä on ystäviä ja läheisiä sukulaisia, mutta ei ystäväperheitä.
Sekä miehen, että minun vanhemmat ovat perheellemme läheisiä ja esimerkiksi huomenna menemme anoppilaan viikonlopuksi auttamaan puusavotassa, laittamaan talviteloille venettä, nostamaan laituria ja tekemään muitakin juttuja. He ovat tavallaan meidän "ystäväperhe" ja heidän kanssaan on mukava viettää aikaa.
Ei ole. Tunnen kyllä puolisoni ystäviä ja heidän joukossaan on myös pariskuntia/perheitä, mutta en laske heitä yhteisiksi ystäväperheiksi. Ja vastaavasti puolisoni tuntee minun ystäviäni mutta ei esim. pidä heihin omatoimisesti yhteyttä vaan tapaa heitä vain joskus minun mukanani.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole, enkä kaipaakaan. Meillä on ystäviä ja läheisiä sukulaisia, mutta ei ystäväperheitä.
Sekä miehen, että minun vanhemmat ovat perheellemme läheisiä ja esimerkiksi huomenna menemme anoppilaan viikonlopuksi auttamaan puusavotassa, laittamaan talviteloille venettä, nostamaan laituria ja tekemään muitakin juttuja. He ovat tavallaan meidän "ystäväperhe" ja heidän kanssaan on mukava viettää aikaa.
Kai teette hommat porukalla, eikä niin että naiset laittavat syömistä ja miehet puuhaavat ulkona?
Meillä on ja pidän sitä itselleni tärkeänä. Jotkut eivät tietenkään niin ystäviä kaipaakaan, mutta ymmärrän myös, miksi joillain ei oikein ole ystäviä, vaikka haluaisivat. Mieheni veljen perhe on sellainen.
Me olemme miehen veljen perheen kanssa tekemisissä ja meneehän se silloin tällöin. He haluaisivat vain tavata useammin, mutta emme jaksa. Nuo, perheen vanhemmat siis, ovat ihmisiä, jotka puhuvat vain itsestään, kaiken aikaa ja esittelevät puhelimistaan kuvia ja filmejä ja sivustoja ja kaiken aikaa puhuvat omista tekemisistään.
Muiden, varsinaisten ystäväperheiden kanssa on hauskaa ja välillä käydään syviä, välillä keveitä keskusteluja kaikesta mahdollisesta. Harmittaa, kun jotkut eivät vain osaa olla mukavia ystäviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole, enkä kaipaakaan. Meillä on ystäviä ja läheisiä sukulaisia, mutta ei ystäväperheitä.
Sekä miehen, että minun vanhemmat ovat perheellemme läheisiä ja esimerkiksi huomenna menemme anoppilaan viikonlopuksi auttamaan puusavotassa, laittamaan talviteloille venettä, nostamaan laituria ja tekemään muitakin juttuja. He ovat tavallaan meidän "ystäväperhe" ja heidän kanssaan on mukava viettää aikaa.
Kai teette hommat porukalla, eikä niin että naiset laittavat syömistä ja miehet puuhaavat ulkona?
Älä huoli. Teemme juuri niin kuin kaikille on parasta. Olemme aina tehneet ja teemme tästä eteenpäinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ikinä ollut. Mulla ei ole edes kavereita.
Sama. Ei yhtään ystävää, saati sitten ystäväperhettä.
Sama.
Ei ole. Veljen perhe ainoa jota perheenä tapaan lapsieni kanssa. Joskus lasten isäkin mukana.
Minulla tai siis meillä oli. Vielä vuosi sitten. En tiedä, mitä tapahtui. Alkoi vain peruuntua kaikki tapaamiset. :(
Vain sukulaisissani. Varsinaisia ystäväperheitä (eli ystävystyisin koko perheen kanssa), mulla ei ole ollut koskaan. Tunnen ystävieni puolisoita ja lapsia, mutta harvoin ystävilläni on edes lapset mukanaan.