Nuori joka ei osaa mitään
Voi luoja, ihan hirveä otsikko mutta niin totta.
Poikani, 17-vuotias, on aivan osaamaton. Ei lukupäätä, ei kädentaitoja, ei kiinnosta mopot, autot..Laiska ja ylimielinen kotona.
No on toki hyvää eli urheilee, kohtelias kodin ulkopuolella, paljon ystäviä ja rohkea esiintyjä. Sosiaalinen.
Mutta voi syvä huokaus. Käy nyt autokoulua ja on kaikesta ihan kuutamolla. Poika ei osaa opiskella. Koulussa ei asiaan ole kiinnitetty huomiota vaikka ysin keskiarvo oli alle 7.
Mulla valtava huoli mitä tuosta tulee. Toisaalta luotan kun on sosiaalinen tapaus mutta eihän se yksin elämässä riitä.
Opiskelee nyt alaa joka häntä ei kiinnosta (kauppaopisto) mutta kun pakko oli jonnekin mennä. Koulu menee jotenkuten. Menisi hyvin jos joskus edes yrittäisi.
Ei lintsaa, ei päihteitä. Mutta jotenkin nyt vinksallaan. Ollut vuosia. Apua olen kysynyt mutta koska ongelmat eivät ole huolestuttavia en saa vastakaikua. Testejä tehtiin ja tulos järkytti minua mutta mitään jatkoa ei seuraa. Neurologille jos MINÄ haluan. Mutta...niin rajatapaus !
Mutta oikeesti esim luetun ymmärrys nyt autokouluasioissa aivan olematonta.
Mistä enää apua noin vanhalle????
Asumme kaksin. Pojan isää kiinnostaa vain tuo urheilumenestys joka on hyvä. Siitä onnistumista.
Stressaan, huolehdin. Odotan armeijan alkua joka voisi tehdä hyvää. Mutta...vielä 2 vuotta siihenkin. Miten etenen tässä ?
Kommentit (25)
Pakko nauraa että ei osaisi, viitsisi edes halkoja tehdä !
Kyllä melkosia ilkeilijöitä nämä jotka tänne vastailee. Ei mulla muuta. Toivottavasti saatte maistaa omaa lääkettänne. Ja saattehan te, kun niin se tuumaa mennä.
Luuletko ettei poikasi aisti mitä ajattelet hänestä oikeasti? Miten olisi vaikka kehuminen onnistumisista ja rohkaisua opettelemaan uusia taitoja.
No osaahan se urheiliua ja sosiaalisuutta ja kavereiden kanssa olemista! On kuule monia tuon ikäisiä jotka eivät osaa yhtikäs mitään. Mitään muuta kuin katsoa puhelimelta tiktokvideoita.
Mutta jotenkin sinun asenteesi äitinä ja tuollainen vitsailu lapsestasi on luotaan pois työntävää.
Kukaan ei ole seppä syntyessään.
Jokainen ihminen on omanlaisensa persoona ja taidot ei ole kellään samat. Vahvuudet vaihtelevat persoonittain.
Hei ap.
Kirjoitit huolesta, joka liittyy lapsesi pärjäämiseen elämässä. Itselleni ensimmäinen kysymys oli; millä tavoin olet tukenut lapsesi itsetuntoa, onnistumisen kokemuksia ja valanut hänelle uskoa itseensä?
Jokaisessa nuoressa piilee valtavasti mahdollisuuksia. Läheisten tehtävä on auttaa niitä loistamaan. Tavallaan potkaista palloa siten, että hänellä on mahdollisuus saada se maaliin, eikä tuomita niistä kerroista kun pallo iskeytyy ohi. Jos sinusta tuntuu, että omat voimasi on lopussa, voit ilman muuta hakea perheellesi apua esim. kunnan nuorisopalveluista tai perhetuesta (jokaisella kunnalla on hieman eri ikärajat ja palvelut, mutta niistä löytyy tietoa kunnan nettisivuilta). Ketään ei ole tarkoitus jättää yksin ilman apua, jos omat, kokeillut keinot eivät tunnu riittävän.
Mitä voit tehdä tänään? Entäpä jos vaihtaisit ihan toiselle vaihteelle: Ilmaise lapsellesi rakkautta ilman ehtoja, ilman arvostelua, ilman virheiden esille tuomista. Kiitä häntä siitä, mitä hän on yrittänyt ja siitä että hän on olemassa. Istahda viereen ja kuuntele. Jätä kaikki arviointi ja arvostelu tänään pois. Mieti, miten voit itse ilmaista hänelle tukea ja kunnioitusta.
Miltä tämä kuulostaa?
mitä vikaa 7 keskiarvossa on? sehän on ihan keskivertoa. ap on varmaan itse joku kympin tyttö, joka on jatkanut opiskelujaan yliopistossa jollain kivalla ja täysin turhalla alalla ja sitten jäänyt kotiin loisimaan elatusmaksuilla ja tuilla
Tuo Kirkkosiskon kirjoitus on hyvä, lue se ajatuksella ja jos vaan voit, kokeile. Mutta: onhan esim. lukihäiriö suljettu pois noissa tutkimuksissa? Mitä urheilua harrastaa, löytyisikö sen piiristä esim valmennustyötä tms muuta homma aseuran piirissä? Näkisi vähän sitä hommaa ja saattaisi innostua sitten vaikka liikunnanohjaajan tms työstä? Se itseopiskelu autokoulu on ihan hanurista, jos teillä vaan on mahdollista, ostakaa se autokoulun paketti, he puskevat sen pojan läpi väkisin. Nukkuko yönsä, syökö kunnolla? Kavereita olikin, se on iso juttu, pitäkää siitä kiinni. Ja tsemppiä, jos on sosiaalinen ja kiinnostunut 8edes) siitä urheilusta, se kantaa jo pitkälle elämässä. T. kolmem teinipojan äiti
Missä asutte? Pojallasi tuntuu olevan oppimisvaikeus, jossa voidaan auttaa (on ikä mikä tahansa). Helsingin seudun erilaiset oppijat ry (HEO). Lähtisin hakemaan apua sieltä, jos maantieteellisesti mahdollista.
Erittäin tärkeää on huomata pojan vahvuudet ja ymmärtää ne myös voimavaraksi. Senhän te olette jo tehneet.
Kaikkea hyvää toivotan!
t. erityisope
Minusta tuo kuulostaa siltä, että meillä on tässä väsynyt äiti. Mikä on ymmärrettävää, jos yrität poikaasi yksin luotsata. Murkut on vaikeita ja raskaita! Yrittäisin ajatella, että kyllä aika auttaa, kuten se usein tekeekin.
Meillä ollut ongelmia myös murkun kanssa, väliin teki mieli heittää hanskat tiskiin, kun itse on ihan voimaton. Mutta kyllä niistä ihmisiä kumminkin kasvoi, 18-v kun tuli täyteen, niin jotenkin heillä se oma ymmärrys kasvoi ja päänsisäinen murkkukohina laantui.Tsemppiä ja voimia!
Sosiaalisuus+merkonomipaperi = dna-myyjä. Ei muuta ku laitetaan liittymäasiat kuntoon!
Kysytään niin päin, että mitä sinä olet tehnyt vanhempana väärin, että poikasi ei osaa asioita? Olisiko tuo vähättelevä asenteesi poikaasi kohtaan vähemmän rakentava tapa suhtautua kuin opettaminen ja ohjaaminen? Kuten sanottu, kukaan ei ole seppä syntyessään.
Minuakin äiti tykkäsi pilkata jos en jotain osannut automaattisesti. No olisi opettanut, ei se pilkkaaminen aiheuta muuta kuin pelkoa uusia asioita kohtaan ja tunnetta, että on niin tyhmä ettei kannata yrittääkään jos on kerta niin tyhmä, ettei varmasti voi oppiakaan.
Kysytään niin päin, että mitä sinä olet tehnyt vanhempana väärin, että poikasi ei osaa asioita? Olisiko tuo vähättelevä asenteesi poikaasi kohtaan vähemmän rakentava tapa suhtautua kuin opettaminen ja ohjaaminen? Kuten sanottu, kukaan ei ole seppä syntyessään.
Minuakin äiti tykkäsi pilkata jos en jotain osannut automaattisesti. No olisi opettanut, ei se pilkkaaminen aiheuta muuta kuin pelkoa uusia asioita kohtaan ja tunnetta, että on niin tyhmä ettei kannata yrittääkään jos on kerta niin tyhmä, ettei varmasti voi oppiakaan.
Ei osaa mitään mutta on hyvä esiintyjä ja sosiaalisesti taitava? Uskotko nyt itsekään sitä, mitä kirjoitat? Aloituksestasi välittyy niin syvä halveksunta poikaasi kohtaan, että ehkä hän ei kykene näyttämään parasta seurassasi. Kyllä minuakin ahdistaisi näyttää esim. kädentaitoja minuun jo lähtökohtaisesti negatiivisesti suhtautuvan vanhemman seurassa.
tarkastutat adhd:n tjsp varalta lääkärillä
Oppimisvaikeuksia voidaan kuntouttaa lievemmiksi. Pian on kuitenkin aivojen kehityksen kannalta myöhäistä. Kuntoutuksella on kiire. Sitä saa rahalla.
Voihan kyse myös olla siitä, ettei poikaasi kiinnosta tietyt asiat. Oma veti ihan riman alta peruskoulun, mutta auta armias kun pääsi opiskelemaan alaa niin on ihn eri tyyppi.
Ei se aina tarkoita oppimisvaikeutta tms jos tietyt asiat ei luista.
Tukisin jätkää niissä asioissa missä hän on hyvä ja mikä häntä kiinnostaa, sillä se on hänen tulevaisuutta. 😊
Saunan taakse joutaa halkoja tekemään.