Lue keskustelun säännöt.
En ole älykäs, olen suorastaan tyhmä, mutta olen hyväksynyt asian - voivatko muut koskaan hyväksytyä sitä?
24.09.2020 |
Otsikon mukaan, olen viimein tullut sinuiksi sen kanssa etten ole tai tule koskaan olemaan älykäs. Faktaahan on se ettei meitä luoda samanlaisiksi, ja itse sain lyhyemmän korren tässä asiassa.
Olen kamppaillut riittämättömyyden tunteen kanssa koko ikäni. Olen saanut hävetä huonoa koulumenestystäni, ja minua on joukolla pilkattu luokkalaisten ja jopa kavereideni kesken koska minulla kestää kauan ymmärtää asioita, kuten vaikka vitsejä, uusien sanojen merkityksiä, elokuvien juonenkäänteitä jne. Minulle ei ole suotu kieli- tai matikkapäätä, ja koulussa sain vitosia ja kutosia lähes poikkeuksetta. Uskon vahvasti että valmistuin 9-luokalta aika lailla säälistä haalittuani mitättömiä pisteitä lisätehtävillä. Koko koulu-urani olen kuitenkin turhautuneeseen itkuun asti yrittänyt parhaani. Se masensi suunnattomasti, kun kaverit saivat ysejä ja kymppejä kohtalaisen helposti. Ala-asteella jo ajattelin, että olen täysi idiootti.
Koen kielioppini olevan kohtalaisella tasolla, mutta silti teen usein yhdyssanavirheitä ja varsinkin puhuessani taivutan sanoja väärin. Myös lauserakenne ontuu. Äidinkielessä olin umpimätä, kaiken maailman nominatiivit ja muut olivat minulle hepreaa, eivät suomea. Minun on myös vaikea ymmärtää mitä ihmiset sanovat, en vain sisäistä lauseita, olivat ne sitten puhuttuja tai kirjoitettuja. Ihmisillä ei riitä kärsivällisyyttä minulle, sillä asioita joutuu usein yksinkertaistamaan kuin pikkulapselle, jos kanssani keskustelee. Testin mukaan sanavarastoni on n. 10-vuotiaan lapsen tasolla, vaikka pyrin lukemaan ainakin yhden kirjan kuukaudessa. Niitä lukisssani minulla kestää usein tajuta lauseita ja seurata tapahtumia, luen mielestäni kuitenkin ihan normaaleja aikuisten romaaneja, mutta pyrin kuitenkin valitsemaan hieman lyhyempiä teoksia enkä mitään tiiliskiviä. Uskon myös, että minulla on visuaalisesaa hahmotuskyvyssä/motoriikassa joitain vaikeuksia, mutta näitä ei ole koskaan tutkittu.
(Jatkuu alla...)
Kommentit (71)
Vaikka olisit käynyt koulusi, sinua silti voidaan haukkua tyhmäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olisit käynyt koulusi, sinua silti voidaan haukkua tyhmäksi.
Tietenkin voidaan, ja saatat ollakin tyhmä vaikkapa siten että kohtelet kanssaihmisiäsi huonosti tai teet huonoja taloudellisia valintoja. Mutta ainakin sinulla on silloin tieto siitä että olet kykenevä edes johonkin, ja ettet ole tyhmä kuin saapas jos kirjaviisaudesta tai klassisesta älykkyydestä puhutaan.
Itse en tosin arvota ihmisiä älykkyyden perusteella, mutta tässä maailmassa sillä on painoarvoa, ja myös minun mielestäni älykkyys on hyvä piirre ihmisessä noin yleisesti.
-AP
Vierailija kirjoitti:
En voi hyväksyä, ryhdistäydy!
Kiitos ainakin rehellisyydestä. :D
-AP
En jaksanut lukea koko pitkää tekstiä, mutta vaikuttaa kyseessä olevan ns. humble brag. Aivan hyvältä näyttää kielioppi ja niin edelleen. Vai käytitkö muka päiväkausia aloituksesi hiomiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle ei tullut kirjoituksestasi todellakaan umpitolloa vaikutelmaa.
Siinä oli paljon itsereflektiota. Sopisiko sinulle kenties jokin ihmisläheinen työ? Hoitaja?
Todennäköisesti olisit todella pidetty. Jos vain pystyt olemaan uupumatta sen empatiasi alle.
Miksi valitat, olet aurinkoinen ja sosiaalinen, sulla on työ ja kavereita. Mä taas olen älykäs, mutta en kovin sosiaalinen, joten mulla ei ole mitään mitä muun muassa sulla on. Olisin kiitollinen, jos mulla olisi edes osa, mitä sulla on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harvemmin tyhmä tajuaa ja tiedostaa olevansa tyhmä. Dunning–Kruger-efekti. Ehkä oletkin älykäs. Kirjoitat ainakin hyvin. Voisiko sinulla olla jokin oppimisvaikeus?
Ei tuo teksti ainakaan anna kovin tyhmää kuvaa, kun vertaa siihen mitä kaikkea sontaa tällekin palstalle yleensä kirjoitellaan. Ainakin sinulla on itsereflektiokyky, joka monelta puuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi valitat, olet aurinkoinen ja sosiaalinen, sulla on työ ja kavereita. Mä taas olen älykäs, mutta en kovin sosiaalinen, joten mulla ei ole mitään mitä muun muassa sulla on. Olisin kiitollinen, jos mulla olisi edes osa, mitä sulla on.
Sama
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko pitkää tekstiä, mutta vaikuttaa kyseessä olevan ns. humble brag. Aivan hyvältä näyttää kielioppi ja niin edelleen. Vai käytitkö muka päiväkausia aloituksesi hiomiseen?
Jos olisit lukenut koko tekstin, olisit huomannut kohdan jossa mainitsen että koen kielioppini olevan kohtalaisella tasolla/ihan hyvää. Luin aloituksen kolmisen kertaa läpi ennen postausta, kirjoitin koneella aluksi.
-AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata elää muiden odotuksien mukaan.
Zinc
Siinä viisas neuvo. Muuta ei tule.
Vierailija kirjoitti:
Minulle ei tullut kirjoituksestasi todellakaan umpitolloa vaikutelmaa.
Siinä oli paljon itsereflektiota. Sopisiko sinulle kenties jokin ihmisläheinen työ? Hoitaja?
Todennäköisesti olisit todella pidetty. Jos vain pystyt olemaan uupumatta sen empatiasi alle.
Kiitos kommentista! Ihmisläheiseen työhön en valitettavasti uskalla, sillä vastuulleni jäisi muiden hyvinvointi ja pienikin virhe (vaikka ymmärryksessä tai kommunikaatiossa, tai jonkin asian ylös kirjaamisessa) saattaisi vaikuttaa negatiivisesti kys. ihmiseen. En myöskään usko kykeneväni opintoihin, valitettavasti.
-AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi valitat, olet aurinkoinen ja sosiaalinen, sulla on työ ja kavereita. Mä taas olen älykäs, mutta en kovin sosiaalinen, joten mulla ei ole mitään mitä muun muassa sulla on. Olisin kiitollinen, jos mulla olisi edes osa, mitä sulla on.
Meillä kaikilla on omat vaikeutemme elämässä. Olen pahoillani tilanteestasi, itse olisin ainakin suruissani jos mennettäisin ystäväni ja perheeni. Mutta se että sinä kamppailet oman asiasi kanssa ei tarkoita ettenkö minä saisi kamppailla omani kanssa, vaikka ne saattavatkin olla monen mielestä eriarvoiset ongelmat.
-AP
Mitä veikkaat tähän syyksi? Ovatko vanhempasi myös hieman vajaaälyisiä ja huonoja oppimaan. Onko sinulla todettu jotain poikkeavuutta tai esim joiko äitisi raskausaikana? (Ei tarkoitus loukata mutta tämä on oikeasti melko yleistä)
Minulla on hieman hankaluuksia hahmottaa minkälainen on oikeasti "tyhmä" ihminen. Suurin osa ihmisiä nyt on kuitenkin ihan hyviä ainakin joissain asioissa jotka kokevat mielenkiintoisiksi. Koulumenestys ei sinällään kovin paljon älykkyydestä kerro koska siihen vaikuttaa monet muutkin tekijät.
Vierailija kirjoitti:
Harvemmin tyhmä tajuaa ja tiedostaa olevansa tyhmä. Dunning–Kruger-efekti. Ehkä oletkin älykäs. Kirjoitat ainakin hyvin. Voisiko sinulla olla jokin oppimisvaikeus?
En valitettavasti usko olevani fiksu, oppimisvaikeutta tutkittiin ollessani 15-vuotias ja sieltä tuli "eioota." Tietynlaisen kirjoitusasun saavuttaminen vaatii minulta jonkin verran, mutta se on pelkkä kiillotettu pinta. Asiaa en oikein osaa puhua, ellen saa kirjoitella kotona rauhassa ja miettiä. Keskustelussa olen aika saapas.
-AP
Kun on oikein älykäs käy melkein tyhmästä ja siis myös toisinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo teksti ainakaan anna kovin tyhmää kuvaa, kun vertaa siihen mitä kaikkea sontaa tällekin palstalle yleensä kirjoitellaan. Ainakin sinulla on itsereflektiokyky, joka monelta puuttuu.
Kiva kuulla että onnistuin ainakin kertomaan tilanteestani. Se oli paljon helpompaa anonyyminä netissä, kuin läheisille. Kirjoittaessani pystyn miettimään ja luomaan tiettyä "uskottavuutta" koska kirjoitusasuni on ihan siisti. Livenä en osaa selittää asioita.
-AP
Vierailija kirjoitti:
Kun on oikein älykäs käy melkein tyhmästä ja siis myös toisinpäin.
Miten?
(Jatkuu..)
Olen aina tämän jollain tasolla tiennyt, mutta nyt vasta parikymppisenä viimein hyväksynyt että asia tosiaan on miten on - olen tyhmä. En ole missään erityisen hyvä tai älyllisesti lahjakas. Perheeni on, vanhemmat sekä vanhempi veli. Mutta he kaikki ovat aina hyväksyneet minut näin enkä ole heidän suunnaltaan kokenut paineita mm. korkeakouluopiskeluun. Uskon että he tottuivat "hitauteeni" nopeasti eikä se ärsytä heitä.
Mutta koen silti - tai ainakin haluaisin uskoa - että voin tarjota jotain hyvää, enkä koe olevani kuitenkaan huono ihminen. Olen mielestäni kiltti ja ystävällinen kaikille, ainakin pyrin parhaani mukaan olemaan. Ystäväni pitävät minua empatiakykyisenä, ja sanovat usein lapsenomaisenkin iloiseksi. Mutta olen suunnattoman ahdistunut siitä miten paljon yhteiskunta arvottaa älyä sekä akateemisuutta. Koen että olen automaattisesti arvottomampi ja laiska koska "en vaivaudu hankkimaan akateemista uraa." Että minulla ei voisi olla mitään tarjottavaa kellekkään yksilönä, saati sitten ihmiskunnalle, koska en omaa korkeaa älykkyysosamäärää tai tähtää korkealle. En ole kiinnostava sillä en haaveile tulevaisuuden ammatista, koska en koe pärjääväni missään. Minun on niin vaikea ymmärtää ja noudattaa ohjeita etten tiedä millaiseen työhön edes soveltuisin, en myöskään usko selviäväni helpoimmistakaan ammattikouluopinnoista. Työskentelen tällä hetkellä kangaskaupassa, ja joskus saan asiakkailta paheksuvia katseita kun en ymmärräkkään mitä he sanovat. Tai siis käsitän väärin, ja he joutuvat toistamaan kun alankin tehdä asiaa X asian Y sijaan. Olen kertakaikkiaan hidas.
Nautin elämän pienistä asioista, enkä tiedä mitä tulevaisuuteni pitää sisällään. Tällä hetkellä kamppailen vain ahdistuksen kanssa siitä että pelkään etten tule koskaan hyväksytyksi, ja tulen aina olemaan arvottomampi kuin muut - noin muiden näkökulmasta, siis. Parhaani olen kuitenkin aina yrittänyt, enkä koe tehneeni kellekkään pahaa ja toivoisin että voisin vain olla sellainen kuin olen ilman tunnetta siitä että minua paheksutaan.