Lue keskustelun säännöt.
Miten kauan auttaisit aikuista lastasi tässä tilanteessa?
23.09.2020 |
Tyttäreni vietti nuorena aikuisena muutaman vuoden huumeiden täyteistä elämää. Aina oli tervetullut kotiin lepäämään.
Hän pääsi huumeista irti n.25 vuotiaana ja asui sen jälkeen meillä kotona ilmaiseksi n.4kk jonka jälkeen muutti miesystävän luo.
Elämä alkoi jossain vaiheessa taas mennä huonompaan vaikkei tässä vaiheessa huumeita enää käyttänytkään. Erosi ja asui kotona ilmaiseksi n.5 kk.
Sai uuden asunnon ja vakituisen työpaikan. Nyt kuitenkin on jokin uusi vaihe päällä, sillä ei edes yritä hoitaa ulosottovelkojaan vaikka olen tarjoutunut avuksi. Sanoo jättäytyvänsä pois töistä tuon ulosoton takia.
Asia olisi helppo hoitaa velkaneuvojalla ja kelan kanssa, velat ei ole äärimmäisen suuret, niistä kyllä selviäisi. Tällä hetkellä ei ole enää varaa maksaa vuokraa ja sanoi vähän sinne päin että tulisi taas kotiin.
Kyseessä nyt yli 30 vuotias ihminen ja en haluaisi häntä enää ottaa kotiin siitä syystä ettei edes yritä hoitaa asioitaan. Jos alkaisi hoitaa velkojaan kuntoon niin ilomielin auttaisin uuteen alkuun. Työttömänä, ilman luottotietoja ja edellisiä vuorkia rästissä olisi aika turha odottaa että hän pääsisi muuttamaan pois meiltä kotoa joten ratkaisu saattaisi olla pitkä aikainen.
Mitä teen?
Kommentit (48)
Ehdollinen rakkaus (autan ja hyväksyt sinut lapseni, mutta vain jos toimit tietyllä tavalla) on itseasiassa todennäköisesti ajanut hänet tuohon jamaan. Jatkaa samaa rataa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu ei. Rajansa kaikella. Jos tytär muuttaa sun luo loisimaan, sä olet mahdollistaja ja kynnysmatto.
Siinä jos liikaa silotteket poikadi teitä, hän ei koskaan opi kantamaan vastuuta elämästään ja narkkaa taas.
Tuo töistä pois jättäytyminen ulosoton vuoksi ei todellakaan ole järkevää ja jos ei ole varaa asua kohtuullisten asumismenojen kanssa niin se raha menee johonkin muuhun ei niin hyödyllisern kuten esim päihteisiin, rahapeleihin tai johonkin muuhun jonnin joutavaan.
Tyttäresi siis ja pahoittelut kirjoitusvirheistä
Vierailija kirjoitti:
Siinä jos liikaa silotteket poikadi teitä, hän ei koskaan opi kantamaan vastuuta elämästään ja narkkaa taas.
Tuo töistä pois jättäytyminen ulosoton vuoksi ei todellakaan ole järkevää ja jos ei ole varaa asua kohtuullisten asumismenojen kanssa niin se raha menee johonkin muuhun ei niin hyödyllisern kuten esim päihteisiin, rahapeleihin tai johonkin muuhun jonnin joutavaan.
En ottaisi kotiin asumaan. Sanoisin asian ihan suoraan tyttärelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tahallisesti sössii asiansa niin en ottaisi kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Ehdollinen rakkaus (autan ja hyväksyt sinut lapseni, mutta vain jos toimit tietyllä tavalla) on itseasiassa todennäköisesti ajanut hänet tuohon jamaan. Jatkaa samaa rataa.
Olen samaa mieltä. Aina pitää voida tulla kotiin, mutta pakkoa siihen ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä nekin pärjää, jotka sössii elämänsä muttei oo vanhempia hyysäämässä.
Itse tuin edellistä kumppania 20 vuotta, kun nuorena kuvittelin, että puolisoa pitää tukea, kävi kuin kävi, enkä osannut miettiä, saanko mitään itse takaisin.
Jatkuvasta tuestani ei ollut miehelle pitkällä tähtäimellä mitään hyötyä, sillä mies ei oppinut tulemaan toimeen omillaan.
Nykyää olemme eronneet ja mies syrjäytynyt. Itsekin olisin voinut nuoruuden paremmin käyttää kuin olla maksava piika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni ollut sama tilanne ja on edelleen. Pari kk sitten vanhin lapseni 26 vuotias mies vapautui vankilasta. Luokseni en ota asumaan. Olen hyvin väsynyt pelkäämään kokoajan ja valvomaan milloin tulee hyvin huonoja uutisia. Tämmöistä ollut jo noin 4-5v. Vaikka auttaisin niin mikään ei muutu ja palataan vanhaan
Lasta pitää auttaa kun selvästi apua tarvitsee, mutta apua ei tarvitse antaa pelkästään lapsen ehdoilla. Ehdotan seuraavaa:
1. Kerro hänelle että rakastat häntä ehdoitta ja niin kauan kuin elät.
2. Tämä ehdoton rakastaminen tarkoittaa että olet aina valmis puhumana hänen kanssaan ja antamaan neuvoja jos hän nniitä haluaa.
3. Tämä ehdoton rakastaminen ei tarkoita sitä, että hyväksyt ja mahdollistat lapsesi huonot päätökset.
4. Vaikka rakkautesi on ehdotonta, apusi on ehdollista. Apusi ehdot ovat seuraavia:
- Ei lopeta työtä
- Hankkiutuu velkajärjestelyyn
- Suorittaa velkajärjestelyn loppuun saakka.
5. Kun nämä (varsin kohtuulliset) ehdot suorittaa, annat hänelle seuraavaa apua (tai valitse itse mitä haluat tarjota apuna):
- Jokin pieni raha (käteisenä) kuukaudessa, esim. 50€ ruokaan. Ei tilille, vaan tämä on ohi järjestelmän vähän kuin bonus.
- Saa käydä teillä syömässä esim. viikonloppuna, joloin teet jotakinn lemppariruokaa ja juttelette miten viikko on mennyt.
- Esittää sinulle joka kuukausi todisteet että velkajärjestelyä suoritetaan, jne.
6. Jos lopettaa työn ja/tai velkajärjestelyn, em. tuki lakkaa heti. Jäljelle jää keskusteluapu. Hankkikoon vaikka kunnan yömajoituksen jos menee vuokrapkämppä alta.
Huom! Em. neuvot on minun helppo antaa ja sinun on niitä vaikea seurata. Ihmissuhteet ei ole ksokaan helppoja ja oman lapsen kanssa on tosi vaikea olla lujana/ tiukkana. Tahdon lujuutta tarvitset, mutta siinä voi auttaa tieto että
a) Lapsesi voi hyvin täyttää ehtosi. Elämä on tiukkaa mutta normi tarpeet täytetään
b) Lapsesi ei heitä loppuelämää hukkaan. Vuosi työttömänä ja kohta ei uutta työtä saa enää mistään.
c) Koska lapsellasi ei ole tahdonlujuutta ja kuria omasta takaa, sinun on sitä em. muodossa hänelle tarjottava.
Pakottaa et voi, mutta voit tehdä selväksi että et mahdollista hänen loppuelämän hukkaan heittoa. Toivon sinulle kaikkea onnea ja tsemppiä tyttäresi kanssa!.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ottaisi kotiin. Voisin ostaa hänelle ruokaa joskus, tai antaa tavaraa synttäri- tai joululahjan muodossa.
Et saa mahdollistaa aikuisen ihmisen vastuuttomuutta. Tuon ikäisen pitää kantaa itse vastuun omasta itsestään tai elämästään. Auttaa toki saa, mutta ei mahdollistaa.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ollut sama tilanne ja on edelleen. Pari kk sitten vanhin lapseni 26 vuotias mies vapautui vankilasta. Luokseni en ota asumaan. Olen hyvin väsynyt pelkäämään kokoajan ja valvomaan milloin tulee hyvin huonoja uutisia. Tämmöistä ollut jo noin 4-5v. Vaikka auttaisin niin mikään ei muutu ja palataan vanhaan
Minulla on sama tilanne tyttäreni kans. Hän on 31v ja istuu tuomiotaan vankilassa useista eri rikoksista. 10v autoin häntä rahallisesti ja majoittamalla kotiini välillä lyhyeksi ajaksi ja välillä pitemmäksi ajaksi. Hän on huumeiden käytöllään katkaissut välit sukulaisiin ja kavereihin. Kukaan ei ole jaksanut hänen arvaamatonta käytöstään. Olen sanonut hänelle että en enää auta rahallisesti enkä ota kotiin asumaan. Ennemmin katoan kokonaan hänen elämästään.
Väsynyt isä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten niin ei ole varaa maksaa vuokraa. Hakee asumistukea sitten. Jos uo vie kaiken hetken aikaa niin hakee toimeentulotukea. Ne ottaa huomioon vain nettotulot. Pienen velan takia ei koko elämää lyödä läskiksi vuosikymmeniksi eteenpäin. Eikö hän osaa mitään asiaa hoitaa loppuun asti, että joka kerta kun asiat on hyvin niin pilaa tahallaan kaiken? Lukisin lakia ja sanoisin että on omillaan. Eihän sitä tahtoa mistään löydy hoitaa omia asioitaan jos aina joku muu hoitaa sotkut. Narkkari on narkkari koko ikänsä.
Huumeidenkäyttöä on varmasti vielä. Siitä asioiden hoitamattomuus johtuu. Älä ota kotiin, hän saa kyllä asumistukea ja neuvoja velkatilanteeseen. Älä neuvo jos ei kysy, älä huomauta käytöstä tai muustakaan, juttele siitä mitä hänelle elämässä kuuluu eli pidä välit hyvänä. Mutta älä anna rahaa äläkä ota kotiin asumaan.
Jos huonosti käy niin olet onnellinen että välit olivat hyvät. Kotiin ottamalla ja rahoittamalla välit menee. Tapaa julkisessa paikassa jos huumeidenkäyttö jatkuu.
Mene psykoterapiaan tai läheisryhmään, että itse selviät ja voit auttaa lastasi oikein.
Onko tyttärelläsi joku mt sairaus? Bipo?
Vaikka kuinka olen lapsille sanonut pienestä pitäen, että kotiin saa aina tulla, niin aloituksen tapauksessa sanoisin lapselle, että kaikkea muuta tukea annan paitsi rahaa ja asumista luonani. Kolmekymppisen pitää jo ottaa vastuuta omasta elämästä. Ihmiset nyt yleensä taantuvat lapsiksi lapsuudenkodeissaan eikä siitä ole kuin haittaa aikuisen lapsen kohdalla. Ikävä tilanne aloittajalla ja parilla ketjuun vastanneella.
Jos huumeidenkäyttö jatkuu, kannattaa ottaa huomioon se, että narkkareilla elämän keskeisin asia on huumeiden saatavuus ja niiden rahoittaminen. Jokainen jolla asuu huumeidenkäyttäjä samassa huushollissa, kokee tavaroiden/rahojen/korujen, tms. katoamisia. Huumeiden käyttäjä voi tuntea varastamisesta huonoa omaatuntoa kyllä, mutta tarve saada huumeita jyrää kaiken muun alleen. On olemassa sanonta "Älä koskaan luota narkkariin" ja siihen on tämä hyvä syy.
Tekisin perinnöttömäksi. Tuossa perusteet riittää.
Asettaisin ehdoksi kotiinpaluulle, etta selvittaa velkansa