Lue keskustelun säännöt.
En luota mieheeni
22.09.2020 |
En tiedä minne avautuisin, joten haluaisin kysyä teiltä mielipidettä näihin asioihin.
Ongelmana on parisuhteessani vallitseva luottamuspula. Mieheni on alkanut luottaa, mutta minä en häneen. Epäilen jokaista hänen sanaansa ja pelkää hylätyksi tulemista kaiken aikaa. Olen epävarma itsestäni ja pelkään hänen löytävän jonkun toisen. Minua pelottaa eniten se, että hän ylläpitäisi salasuhdetta johonkin naiseen ja olisin epätietoisena suhteessa ja jonakin päivänä minulle paljastuisi salasuhde, jolloin koko maailmani romahtaisi. En osaa ollenkaan sanoa mistä pelko kumpuaa. Miehet joskus kohtelivat huonosti minua ja pettämistä oli taustalla.
Mieheni on alkanut haukkua minua ja epäilyni senkun vain kasvaa kasvamistaan. Haukkuu luonteenpiirteitäni ja älykkyyttäni. Myös vihjaillut välillä ulkonäöstäni, etten ole mikään missi ja ettei kannata enää vaivautua laittautumaan, kun olen jo vanha rupsu. Haukkuminen satuttaa ja tuhoaa haurasta luottamusta entisestään toiseen. Olemme jonkinlaisessa limbossa, kun minä epäilen ja sitten mieheni loukkaa minua ja sitten epäilen taas entistä enemmän. Tämä tilanne ei ota parantuakseen ja mies harvemmin pahoittelee kunnolla sanomisiaan. Annan sanallisesti anteeksi, mutta oikeasti hänen sanansa jäävät pyörimään mieleeni. Tunnen itseni huonoksi ja epäilen, että kun mies haukkuu minua niin ilkeästi, että pakkohan hänellä on olla joku toinen.
Onko joku teistä onnistunut pääsemään epäluottamuksesta eroon ilman terapiaa? Vai onko terapia sinut mahdollisuus?
Kommentit (17)
"Haukkuu luonteenpiirteitäni ja älykkyyttäni. Myös vihjaillut välillä ulkonäöstäni, etten ole mikään missi ja ettei kannata enää vaivautua laittautumaan, kun olen jo vanha rupsu."
MINKÄ ihmeen takia olet tuollaisen miehen kanssa? Koska hän on saanut sinut uskomaan, ettet saisi parempaakaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väkivaltainen mies. Ei epäluottamusta, vaan kamala mies. Eroa!!!
Siinä vaiheessa kun puoliso haukkuu ulkonäköä, älykkyyttä, luonteenpiirteitä tai mitä vaan, niin on aika lähteä suhteesta. Etenkin kun tuntuu olevan toistuva ilmiö. Ei se siitä enää mihinkään parane jollette sitten hae ulkopuolista apua.
Vierailija kirjoitti:
"Haukkuu luonteenpiirteitäni ja älykkyyttäni. Myös vihjaillut välillä ulkonäöstäni, etten ole mikään missi ja ettei kannata enää vaivautua laittautumaan, kun olen jo vanha rupsu."
MINKÄ ihmeen takia olet tuollaisen miehen kanssa? Koska hän on saanut sinut uskomaan, ettet saisi parempaakaan?
Ajattelen etten saisi parempaa. Meillä on samoja kiinnostuksen kohteita/olemme samanlaisia monissa asioissa. Pidän häntä parhaana miehenä minulle. Kaikinpuolin muuten kaikki olisi kunnossa, mutta epäluottamukseni häntä kohtaan ja hänen loukkaavat sanansa pilaavat kaiken. Välillä mietin olenko vain liian sinisilmäinen. Miten voin hyväksyä sen, että rakastamani ihminen loukkaa minua törkeästi.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Haukkuu luonteenpiirteitäni ja älykkyyttäni. Myös vihjaillut välillä ulkonäöstäni, etten ole mikään missi ja ettei kannata enää vaivautua laittautumaan, kun olen jo vanha rupsu."
MINKÄ ihmeen takia olet tuollaisen miehen kanssa? Koska hän on saanut sinut uskomaan, ettet saisi parempaakaan?
Ajattelen etten saisi parempaa. Meillä on samoja kiinnostuksen kohteita/olemme samanlaisia monissa asioissa. Pidän häntä parhaana miehenä minulle. Kaikinpuolin muuten kaikki olisi kunnossa, mutta epäluottamukseni häntä kohtaan ja hänen loukkaavat sanansa pilaavat kaiken. Välillä mietin olenko vain liian sinisilmäinen. Miten voin hyväksyä sen, että rakastamani ihminen loukkaa minua törkeästi.
-Ap
Ei mitään loukkauksia kuulu hyväksyä! Olet nyt käsittänyt rakkauden ja parisuhteen idean aivan väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Haukkuu luonteenpiirteitäni ja älykkyyttäni. Myös vihjaillut välillä ulkonäöstäni, etten ole mikään missi ja ettei kannata enää vaivautua laittautumaan, kun olen jo vanha rupsu."
MINKÄ ihmeen takia olet tuollaisen miehen kanssa? Koska hän on saanut sinut uskomaan, ettet saisi parempaakaan?
Ajattelen etten saisi parempaa. Meillä on samoja kiinnostuksen kohteita/olemme samanlaisia monissa asioissa. Pidän häntä parhaana miehenä minulle. Kaikinpuolin muuten kaikki olisi kunnossa, mutta epäluottamukseni häntä kohtaan ja hänen loukkaavat sanansa pilaavat kaiken. Välillä mietin olenko vain liian sinisilmäinen. Miten voin hyväksyä sen, että rakastamani ihminen loukkaa minua törkeästi.
-Ap
Kyllä se kuule on parempi olla yksin, kun roikkua halveksivassa miehessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on myös tuota luottamuspulaa, mies ei luota minuun ja on jatkuvasti vaatimassa vakuuttelua siitä, että pidän häntä ihanana. Ahdistaa, välillä ärsyynnynkin ja olen silloin hiljainen ja vetäytyvä. Meillä mies alkaa silloin haukkua minua. Minun täytyy kuitenkin pahoittella, että sain hänelle mielipahaa aikaan, oikein vakuuttavasti tai haukkuu muuten siitäkin, että olen niin tyly enkä pyydä edes kunnolla anteeksi. Ja kyllä vaan aion lähteä. Toista miestä ei ole eivätkä parisuhteet nyt paljon kiinnostakaan.
Siis sinä elät jonkun narsistin kanssa ja syytät itseäsi vainoharhaiseksi ja suret kun et tunne luottamusta miestäsi kohtaan? Totta helkkarissa et tunne kun olet ihan oikeassa! Sinulla ei ole ainuttakaan syytä luottaa ihmiseen jonka elämäntehtävä on itsetuntosi tuhoaminen ja terveen järkesi sumentaminen! Eroa siitä vielä kun et ole täysin psyykepotilas ja ihmisraunio!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ala haukkua ja vähätellä miestäsi. Moni mies ei opi ennen kuin antaa takaisin samalla mitalla.
Tutun kuuloista. Epäluottamuksesta kasvaa helposti ikävä kierre. Kun ei luota, niin toinen huomaa ja ahdistuu. Yrittää saada tilaa itselleen, ja toinen takertuu yhä lujemmin. Sen jälkeen se toinen alkaa myös epäillä. Haukkuminen on yleensä hyvin huono merkki. Kumppaniaan täytyy arvostaa, eikä aukoa päätään hänelle. Omalla kohdallani huomasin, olen mies siis, kun nainen alkoi haukkumaan yhtäkkiä käsittämättömistä asioista, ja syyttämään minulla olevan joku toinen ( ei ollut ), että hän itse pettää. Jäikin kiinni siitä. Annoin anteeksi mutta luottamus meni. Olipa pettämistä tai ei, niin suhteessa aina pitäisi muistaa kumpaisenkin arvostaa toisiaan. Sättiminen ja syyttely luovat myrkyllisen ilmapiirin, jossa molemmat voivat pahoin. Suosittelen teille pikaista parisuhde terapiaa, ja yrittäkää muistaa mihinkä toisissanne alunperin rakastuitte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tutun kuuloista. Epäluottamuksesta kasvaa helposti ikävä kierre. Kun ei luota, niin toinen huomaa ja ahdistuu. Yrittää saada tilaa itselleen, ja toinen takertuu yhä lujemmin. Sen jälkeen se toinen alkaa myös epäillä. Haukkuminen on yleensä hyvin huono merkki. Kumppaniaan täytyy arvostaa, eikä aukoa päätään hänelle. Omalla kohdallani huomasin, olen mies siis, kun nainen alkoi haukkumaan yhtäkkiä käsittämättömistä asioista, ja syyttämään minulla olevan joku toinen ( ei ollut ), että hän itse pettää. Jäikin kiinni siitä. Annoin anteeksi mutta luottamus meni. Olipa pettämistä tai ei, niin suhteessa aina pitäisi muistaa kumpaisenkin arvostaa toisiaan. Sättiminen ja syyttely luovat myrkyllisen ilmapiirin, jossa molemmat voivat pahoin. Suosittelen teille pikaista parisuhde terapiaa, ja yrittäkää muistaa mihinkä toisissanne alunperin rakastuitte.
"Haukkuu luonteenpiirteitäni ja älykkyyttäni. Myös vihjaillut välillä ulkonäöstäni, etten ole mikään missi ja ettei kannata enää vaivautua laittautumaan, kun olen jo vanha rupsu."
Tuo on henkistä väkivaltaa eikä sille ole mitään perusteita. Tuo ei ole sättimistä ei syyttelyä vaan tahallista pahoinpitelyä. Rakastaan ei pahoinpitele.Mies ei kunnioita eikä rakasta kun tuota tekee. He ei tarvitse parisuhdeterapiaa missä mies kääntää kaiken ap:n viaksi vaan ap tarvitsee eron ja päästä mahdollisimman kauas kyseisestä ihmisestä.
Tässähän on nyt kuultu tai luettu vain toisen osapuolen näkemys. Miten sinä olet kohdellut miestäsi? Oletko epäillyt tai syytellyt häntä aiheetta? Oletko väheksynyt häntä jotenkin? Miltä miehestä tuntuu, jos häntä turhaan ja aiheetta epäilet? Vaikea sanoa näin ulkopuolisena, mutta varmaan jonkinlainen terapia tai keskustelu tuossa tarvittaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin eron kannalla. Ei jokainen suhde ole pelastamisen kaltainen ja sopia voi eron jälkeenkin. Sitten sinkkuna voi projektoida mennyttä elämäänsä ja ryhtyä suhteeseen kun on valmis.
Jahas, päivän "mies teki x" -aloitus. Ja taas kerran kaikki joutuvat selittämään että jätä se mies.
Ongelmasi ei ole epäluottamus, vaan henkisesti väkivaltainen mies joka on jo alistanut sinut kynnysmatoksi.