Luetellaan suomen kielen lainasanoja

Narikka (venäjä).

Lyhyempi lista tulisi, jos luettelisi täysin suomalaiset sanat.

Veska

Vierailija kirjoitti:

Lyhyempi lista tulisi, jos luettelisi täysin suomalaiset sanat.

Joo mutta mielenkiintoista tietää minkämaalainen joku sana on alunperin.

Pizza

En olisi uskonut, mutta patina on lainasana.

Surma, tyrmä(ven. djurma)

Auto(lat, engl. automobile)

Suurin osa arkisanastosta on lainaa, suomslaisen kuuloisistakin sanoista.

Vanhat lainasanat vain ovat muokkautuneet heikommin tunnistettaviksi.

Viina(vin, brännvin)

Kuula(kulan)

Kaali(kål)

Ripuli..( panos, Venäjä)

Jopa äiti on germaaninen lainasana. Pappi ja tavara ovat venäjää, lasi ruotsia. Kuten sanottu, helpompi on luetella niitä sanoja, jotka ovat omia alun perin. Niitä ovat mm. käsi, vesi, veri, lumi, veli, emo jne.

V i ttu (fitta)

Ikkuna (ven. aken tai joku on viroksi aken)

Mesta (ven. mesto)

Sapuska tulee myös venäjän kielestä

Kioski ( ruots. ja ven. kiosk)

Metro ( ven. metro)

Summa (ruots. ja ven. summa)

Teatteri (ruots. teater ja ven. teatr)

Apteekki (ruots. apotek ja ven. apteka)

Raketti (ruots. raket ja ven. raketa)

Numero (ruots. nummer ja ven. nomer)

Pankki (ruots. ja ven. bank)

Museo (ruots. museum ja ven. muzei)

Baari (ruots. ja ven. bar)

Atomi (ruots. ja ven. atom)

Banaani (ruots. ja ven. banan)

Viron kielessä on sitten taas suomea enemmän lainasanoja jotka on paljon lähempänä sitä alkuperäistä lainasanaa ja ne on väännetty vaan virolaiseen muotoon esim. proovida = kokeilla (ruots. prova), okkupatsioon = miehitys (eng. occupation), garaaž = autotalli (ven. aika sama ja eng. garage), vürtsikas = maukas, mausteinen (saks. Gewürzt), aken = ikkuna (ven. aken) jne.

T: myös viron kieltä opiskellut edellisen viestin kirjoittaja

Vierailija kirjoitti:

Jopa äiti on germaaninen lainasana. Pappi ja tavara ovat venäjää, lasi ruotsia. Kuten sanottu, helpompi on luetella niitä sanoja, jotka ovat omia alun perin. Niitä ovat mm. käsi, vesi, veri, lumi, veli, emo jne.

Äiti on tarkemmin sanottuna lainasana muinaisgermaanista.

Käsi, vesi, jne.. sanoista on vaikea sanoa että ne ovat "omia". Ne ovat alkujaan kantauralia.

- stressi

- treenata

- treffit

- sketsi

- konduktööri

- striptease

- traileri

- maneeri

- softa

- dippi

- bonus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jopa äiti on germaaninen lainasana. Pappi ja tavara ovat venäjää, lasi ruotsia. Kuten sanottu, helpompi on luetella niitä sanoja, jotka ovat omia alun perin. Niitä ovat mm. käsi, vesi, veri, lumi, veli, emo jne.

Äiti on tarkemmin sanottuna lainasana muinaisgermaanista.

Käsi, vesi, jne.. sanoista on vaikea sanoa että ne ovat "omia". Ne ovat alkujaan kantauralia.

No jos kantakielemme sanat eivät kelpaa omiksi, niin mikä sitten mahtaa mielestäsi olla kotoperäistä? Kantauralista asti mukanamme kulkeneet sanat eivät todellakaan ole lainasanoja, joten mitä ne sitten ovat?

T. Suomen kielen maisteri

Ainiin myös viron kielen verbi bruukida = olla tapana on lainasana ruotsin samaa tekemistä ilmaisevasta verbistä.

T: se viron kielen osaaja

Uskomattoman monet nyt jo ehta suomalaisilta tuntuvat sanat ovat alkuperältään latinaa ja tulleet germaanisten kielten kautta lopulta meillekin. 

Mutta tiedättelö, mitä sanoja suomi antanut maailmalle? Mieleen tulee esim. ruotsin pjäxa (= hiihtokenkä, mono) <- suomen pieksu. Toisena saksaan lainautuneet rapakivi ja puukko. Kirjoitusasukin on säilynyt.

Kahvi (arabia)

Suklaa (nahuatl)

Alkoholi (arabia)

Tee (min-kiina)

Riisi (arabia)

Piirakka (venäjä)

Peruna (latina)

Tomaatti (nahuatl)

Omena (iranilaiskielet)

Cashew (tupian)

Kardemumma (malajalam)

Jugurtti (turkki)

jne...