Lue keskustelun säännöt.
Luetellaan suomen kielen lainasanoja
Kommentit (37)
Muistan, että virolaisessa lukiossa kerrottiin, että suomen kielessä on muihin kieliin verrattuna vähän kansainvälisiä sanoja, esim foto, film, sport, koska suomalaiset ovat keksineet omat vastineet niihin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopa äiti on germaaninen lainasana. Pappi ja tavara ovat venäjää, lasi ruotsia. Kuten sanottu, helpompi on luetella niitä sanoja, jotka ovat omia alun perin. Niitä ovat mm. käsi, vesi, veri, lumi, veli, emo jne.
Äiti on tarkemmin sanottuna lainasana muinaisgermaanista.
Käsi, vesi, jne.. sanoista on vaikea sanoa että ne ovat "omia". Ne ovat alkujaan kantauralia.
No jos kantakielemme sanat eivät kelpaa omiksi, niin mikä sitten mahtaa mielestäsi olla kotoperäistä? Kantauralista asti mukanamme kulkeneet sanat eivät todellakaan ole lainasanoja, joten mitä ne sitten ovat?
T. Suomen kielen maisteri
Otsikossa puhuttiin suomen kielen sanoista, joten käyttämäsi termi "oma" viittaa mielestäni suomeen. Kantaurali on eri kieli vaikka toki ns. kantakieli.
Itse ajattelisin että suomen kielen sana pitäisi olla sellainen, jonka voidaan todistaa syntyneen maantieteellisesti Suomen alueella sinä aikana kun on puhuttu kieltä, jota suomeksi kutsutaan.
Toki voidaan puhuttaessa kieliryhmistä, voidaan käyttää termiä omaperäinen.
Vierailija kirjoitti:
Uskomattoman monet nyt jo ehta suomalaisilta tuntuvat sanat ovat alkuperältään latinaa ja tulleet germaanisten kielten kautta lopulta meillekin.
Mutta tiedättelö, mitä sanoja suomi antanut maailmalle? Mieleen tulee esim. ruotsin pjäxa (= hiihtokenkä, mono) <- suomen pieksu. Toisena saksaan lainautuneet rapakivi ja puukko. Kirjoitusasukin on säilynyt.
Myös pulkka ja sauna.
Varsinkin murresanoja on venäjän kielestä paljon.
- Tinkiä (venäjän rahaa tarkoittavasta sanasta dengi)
- putka ja tyrmä (venäjä)
- potra (venäjä)
- varas (venäjä)
- kohmelo (venäjän sanasta pohmel, sama merkitys)
- tuumata (venäjä)
- ja se Narinkka tulee venäjän sanoista 'na rynke' joka tarkoittaa torilla, markkinoilla.
Tämä taitaa olla päättymätön lista
Suomesta on lainautunut ruotsiin "repo" eli "rev". Venäjään suomi sukulaisineen on antanut "minulla on" -rakenteen, "u menya est'", venäjän sukukielissä sitä ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopa äiti on germaaninen lainasana. Pappi ja tavara ovat venäjää, lasi ruotsia. Kuten sanottu, helpompi on luetella niitä sanoja, jotka ovat omia alun perin. Niitä ovat mm. käsi, vesi, veri, lumi, veli, emo jne.
Äiti on tarkemmin sanottuna lainasana muinaisgermaanista.
Käsi, vesi, jne.. sanoista on vaikea sanoa että ne ovat "omia". Ne ovat alkujaan kantauralia.
No jos kantakielemme sanat eivät kelpaa omiksi, niin mikä sitten mahtaa mielestäsi olla kotoperäistä? Kantauralista asti mukanamme kulkeneet sanat eivät todellakaan ole lainasanoja, joten mitä ne sitten ovat?
T. Suomen kielen maisteri
Kts wiktionarystä Vasaran etymologia. Tulee indoiranin kielestä, sanasta vajra joka tarkoittaa ihan sitä samaa työkalua.
Vähässä on "kotoperäiset" sanat kun kansat ovat niin sekoittuneita kymmenien tuhansien vuosien ajalta.
Vierailija kirjoitti:
Muistan, että virolaisessa lukiossa kerrottiin, että suomen kielessä on muihin kieliin verrattuna vähän kansainvälisiä sanoja, esim foto, film, sport, koska suomalaiset ovat keksineet omat vastineet niihin
Minusta yksi hauskimpia suomen uusiosanoja on kännykkä.
Muistaakseni Elias Lönnrot oli kova keksimään uusia sanoja suomeen. Lääkäri kun oli viralliselta ammatiltaan, hän keksi sanoja kuten kuume, laskimo ja valtimo. Lönnrotin keksimiä sanoja ovat myös itsenäisyys, sivistys ja tasavalta, samoin sopimus ja äänioikeus.
Lönnrot ehdotti sateenvarjon suomalaiseksi sanaksi sellaista kuin varataivas, joka jostain syystä ei jäänyt kieleen :D
Muita 1800-luvulla keksittyjä suomen sanoja ovat sähkö, tiede ja taide.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muovi ja puhelin ovat myös hienoja sanoja.
ruoska (ven rozga)
tavara (ven. tovar)
siisti (ven. sistyi)
murju (ven. murja)
rokuli (ven. progul)
koni (ven. kon)
lusia (ven. sluzit palvella armeijassa)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopa äiti on germaaninen lainasana. Pappi ja tavara ovat venäjää, lasi ruotsia. Kuten sanottu, helpompi on luetella niitä sanoja, jotka ovat omia alun perin. Niitä ovat mm. käsi, vesi, veri, lumi, veli, emo jne.
Äiti on tarkemmin sanottuna lainasana muinaisgermaanista.
Käsi, vesi, jne.. sanoista on vaikea sanoa että ne ovat "omia". Ne ovat alkujaan kantauralia.
No jos kantakielemme sanat eivät kelpaa omiksi, niin mikä sitten mahtaa mielestäsi olla kotoperäistä? Kantauralista asti mukanamme kulkeneet sanat eivät todellakaan ole lainasanoja, joten mitä ne sitten ovat?
T. Suomen kielen maisteri
Kts wiktionarystä Vasaran etymologia. Tulee indoiranin kielestä, sanasta vajra joka tarkoittaa ihan sitä samaa työkalua.
Vähässä on "kotoperäiset" sanat kun kansat ovat niin sekoittuneita kymmenien tuhansien vuosien ajalta.
Niinpä.
Hauskaa on muuten tuo, että sana vasara on tullut suomalais-ugrilaisiin kieliin indo-eurooppalaisista kielistä, mutta sana vasara (hammer, hammare, jne...) joissakin indoeurooppalaisissa kieleissä taas pohjautuu suomalais-ugrilaiseen sanaan hamara (siis kirveen vasaran tapaan käytetty osa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsista ja venäjästä lainattuja sanoja on suomen kielessä niin mahdottoman paljon, ettei ole mitään järkeä ruveta yrittämään luetella niitä. Tämän kyselyn voisi rajata kaukaisemmista kielistä lainattuihin sanoihin.
Suomen länsirannikon murteet ruotsista lainattuine sanoineen ovat kyllä hauskoja.
Missata, dissata, friikata, seivata, relata, kruisailla, eskaloitua (eng.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaara (eng. car) ja biili (sv. bil)
Viikko, kuppi, diili, leidi, meili (eng.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopa äiti on germaaninen lainasana. Pappi ja tavara ovat venäjää, lasi ruotsia. Kuten sanottu, helpompi on luetella niitä sanoja, jotka ovat omia alun perin. Niitä ovat mm. käsi, vesi, veri, lumi, veli, emo jne.
Äiti on tarkemmin sanottuna lainasana muinaisgermaanista.
Käsi, vesi, jne.. sanoista on vaikea sanoa että ne ovat "omia". Ne ovat alkujaan kantauralia.
No jos kantakielemme sanat eivät kelpaa omiksi, niin mikä sitten mahtaa mielestäsi olla kotoperäistä? Kantauralista asti mukanamme kulkeneet sanat eivät todellakaan ole lainasanoja, joten mitä ne sitten ovat?
T. Suomen kielen maisteri
Kts wiktionarystä Vasaran etymologia. Tulee indoiranin kielestä, sanasta vajra joka tarkoittaa ihan sitä samaa työkalua.
Vähässä on "kotoperäiset" sanat kun kansat ovat niin sekoittuneita kymmenien tuhansien vuosien ajalta.
Niinpä.
Hauskaa on muuten tuo, että sana vasara on tullut suomalais-ugrilaisiin kieliin indo-eurooppalaisista kielistä, mutta sana vasara (hammer, hammare, jne...) joissakin indoeurooppalaisissa kieleissä taas pohjautuu suomalais-ugrilaiseen sanaan hamara (siis kirveen vasaran tapaan käytetty osa).
Ei ainakaan sanakirjan mukaan. Hammer tulee alunperin sanskritin kielestä n. kymmenen tuhannen vuoden takaa.
From Middle English hamer, from Old English hamor, from Proto-Germanic *hamaraz (“tool with a stone head”) (compare West Frisian hammer, Low German Hamer, Dutch hamer, German Hammer, Danish hammer, Swedish hammare), from Proto-Indo-European *h₂eḱmoros (compare Sanskrit अश्मर (aśmará, “stony”)), itself a derivation from *h₂aḱmō (“stone”).
Dinneri, muffinssi, patonki
Printata, skannata, koodi
Radio, wc