En enään tiedä mitä ajatella olen erakko
Kysyin suoraan perheeltäni miksi sukulaiset nälvii mulle aina, vastaus oli että eihän pieni kiusaaminen haittaa.
Mä oon kiusattuna ollut koko elämäni erilaisuuteni takia kukaan ei halua tutustua ja mua ohjataan jatkuvasti vammaispalveluihin.
Tää masennus vaan estää töiden hankkimisen koska pelkään sairaalloisesti arvostelun ja tuijottamisen kohteeksi joutumista. Tiedostan että mun paikka olis mielisairaalassa koska elämä kiusattuna ei ole helppoa.
Ja erilaisuus on näkyvää koska olen ylipainoinen ja mulla on outo puhetapa. Kuulostan siltä kuin huutaisin ja itkisin samaan aikaan. Sen lisäksi olen jumalattoman kömpelö.
Mulle nauretaan siitäkin kun en saa kengännauhoja sidottua, vatsakalvon tulehdus estää kumartumisen. Mulla on diagnoosina viivästynyt motorinen kehitys eli olen siis cp vammainen sen mukaan.
Kommentit (5)
Todella surullista,että juuri ne ihmiset,joiden pitäisi sinua rakastaa,kiusaavat. Taitavat itse olla henkisesti jälkeenjääneitä. Mielisairaalaan et kyllä kuulu, tiedän ainpastaan huonompaan kuntoon siellä menneitä ihmisiä, jotka ovat lopulta kroonikoita kellon ympäri pilleripöhnässä ja oikeasti kyvyttömiä enää elämään normaalia elämää. Mistä pidät? Harrastatko jotain? Kirjoitatko? Tekstisi perusteella et vaikuta ainakaan järjenjuoksusi puolesta toivottamalta :) Puhumistakin voi harjoitella, ääntämistä ja niin edelleen, vaikka peilin edessä kotona yksin. Ehkä puhetapasi liittyy tuohon sosiaalisten tilanteiden pelkoon? On tavallista kiusatuille. Muista aina, että sinä olet sinä ja hyvä juuri sellaisena kuin olet, muiden mielipiteet ovat heidän kapeakatseisuuttaan ja ihan vain puhdasta tyhhmyyttä useimmiten. Tsemppistä!
Voimia valtavan paljon ja Jumalan siunausta ja turvaa sinulle! ❤
Kiusaajalla on itsellään paha olla, Aina näin.
Kukaan tyytyväinen ja tasapainoinen ei kiusaa ketään.
Olet kiusaajiesi yläpuolella aina.
Vain älykkäät ja fiksut eivät kiusaa ketään.
Tsemppiä. Elämä kantaa❤️👍🏻.
Niin ja pahinta tässä on se että, osaan ajatella itse asioita mutta erilaisen ulkonäköni ja olemukseni takia kohtelu on mitä on. Kaiken kanssa oppii elämään mutta hyväksytäänkö cp vammaista ikinä? On tullut ajatus että ei. Anteeksi valittaminen en vaan keksi miten parantaa elämääni kun en saa tukea keneltäkään paitsi viranomaisilta.