Lue keskustelun säännöt.
Opon vinkki lääkikseksestä haaveilevalle lukion aloittavalle tyttärelle
Kommentit (13)
Tästä jäi jokseenkin epäselväksi, mikä opon vinkki oikein oli. Jos suositteli terveystiedon opiskelemista, niin eikös se ole ihan järkevää? Terveysasioiden ympärillä lääkiksessä pyöritään. Vai jättikö opo kokonaan mainitsematta, että esim. hyvästä pitkän matikan yo-arvosanasta saa paljon arvokkaita valintapisteitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opot on ihan huuhaata. Omana lukioaikana minua neuvottiin esimerkiksi tekemään vaikkapa englannin sanoja harjoitellessa muistipeli sanoista ja pelaamaan sitä harjoitusmielessä. Siinä ajassa kun askartelee muistipelin, on jo useampaan kertaan opetellut sanat ihan vaikka kirjasta lukemalla tai pyytämällä jotakuta kuulustelemaan.
Opot on kyllä oikeasti ihan turhia. Tein koko nuoruuden töitä perheyrityksessä, jossa opin oikeasti paljon hyödyllisiä työelämätaitoja ja muutenkin sellaisen työtäkunnioittavan asenteen, niin opon mielestä tuollainen oli yhtä tyhjän kanssa. Ammatinvalintakeskustelut oli lähinnä sitä, että mitä sai jostain mol.fi-testistä.
Mikä niiden työnkuva siis oikeasti on?
Lääkikseen menijälle: pitkä matikka, kemia, fysiikka, biologia. Tärkeysjärjestys suurin piirtein tämä.
Terveystieto on ihan järkevää tietoa. Mutta samalla kyllä sen verran höttöistä perustouhua, että ei siihen ole erityisemmin järkeä panostaa - sehän on perinteisesti helpoimpien kirjoitettavien maineessa.
Opot ovat valitettavan usein pelkkiä virkapummeja. Varmasti on toki myös hyviäkin, mutta kannattaa suhtautua suurella kriittisyydellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen menijälle: pitkä matikka, kemia, fysiikka, biologia. Tärkeysjärjestys suurin piirtein tämä.
Terveystieto on ihan järkevää tietoa. Mutta samalla kyllä sen verran höttöistä perustouhua, että ei siihen ole erityisemmin järkeä panostaa - sehän on perinteisesti helpoimpien kirjoitettavien maineessa.
Just niin. Ainakaan terveystietoa ei kannata kirjoittaa kun siitä L:stäkin saa ihan sika huonot pisteet pyrkiessä.
Vierailija kirjoitti:
Tästä jäi jokseenkin epäselväksi, mikä opon vinkki oikein oli. Jos suositteli terveystiedon opiskelemista, niin eikös se ole ihan järkevää? Terveysasioiden ympärillä lääkiksessä pyöritään. Vai jättikö opo kokonaan mainitsematta, että esim. hyvästä pitkän matikan yo-arvosanasta saa paljon arvokkaita valintapisteitä?
Terveystito on yhtä tyhjän kanssa. Siitä on hyvin vaikea saada ällää ja todistusvalinnassa siitä saa vähän pisteitä. Kannattaa panostaa mafyke plus biologia ja englanti. Matematiikka tietysti pitkänä antaa eniten pisteitä. Jos rahkeet riittää ruotsi ylimääräisenä kielenä antaa kivasti pisteitä. Kannattaa katsoa niistä hakuohjeista miten pisteet lasketaan ja millä pisteillä on päästy sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä 10 v sitten yhden sukulaispojam yo-todistuksesta päättelin, että lääkis taitaa kiinnostaa, kun oli hyvin kirjoitettuna terveystieto ja kemia. Oikeassa olin, ja nykyään hän on jo valmis lääkäri.
Tänä päivänä ei enää terveystietoa kannata lukea.
Kyllä lääkikseen hakevat sitä yleensä opiskelee ihan jo mielenkiinnon vuoksikin. Siellähän käsitellään nimenomaan terveysasioita, mm. kansansairauksilla iso osa. Ajatteli varmaan että sen myötä vahvistuu ajatus onko tuo ala se oma juttu. Ei sitä silti kirjoittaa tarvitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä tulee tieto pitkän matikan vaatimuksesta? Eikö fysiikkaa pysty ymmärtämään ilman matikkaa?
Oheinen linkki ei ole virallinen, mutta kertoo vaatimukseksi biologia, kemian ja fysiikan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä jäi jokseenkin epäselväksi, mikä opon vinkki oikein oli. Jos suositteli terveystiedon opiskelemista, niin eikös se ole ihan järkevää? Terveysasioiden ympärillä lääkiksessä pyöritään. Vai jättikö opo kokonaan mainitsematta, että esim. hyvästä pitkän matikan yo-arvosanasta saa paljon arvokkaita valintapisteitä?
Terveystito on yhtä tyhjän kanssa. Siitä on hyvin vaikea saada ällää ja todistusvalinnassa siitä saa vähän pisteitä. Kannattaa panostaa mafyke plus biologia ja englanti. Matematiikka tietysti pitkänä antaa eniten pisteitä. Jos rahkeet riittää ruotsi ylimääräisenä kielenä antaa kivasti pisteitä. Kannattaa katsoa niistä hakuohjeista miten pisteet lasketaan ja millä pisteillä on päästy sisään.
Sun kannattaa itse ekana noudattaa sitä neuvoa. Ruotsista ei nimittäin lääkikseen saa pisteitä. Tai saa, jos se meni paremmin kuin englanti.
Esim. oikikseen sen sijaan katsotaan eniten pisteitä antavia aineita, ja eniten saa pisteitä pitkistä kielistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niitä opoja on hyviä ja niitä on huonoja. Kannattaa varmaan ihan itse katsoa millaisista aineista on saanut pisteitä kun lääkikseen hakee. Taitaa se pitkä matematiikka, fysiikka, kemia ja biologia olla aika kova sana.
Ja näistä tärkein melkeinpä tuo fysiikka jos puhutaan hakemisesta.
Pitkä matikka ei ole välttämätön mutta toki se tukee paremmin fysiikkaa ja ylipäätään matemaattinen osaaminen on laajempi.
Lääketiede taasen perustuu hyvin pitkälti biologiaan ja kemiaan joten ne on hyvä kirjoittaa.
Toki sitten jos on intoa, kykyjä ja haluja niin terveystieto tai psykologia voi olla ihan hyvä lisä, mutta eivät ole niinkään suuressa roolissa. Terveystieto antaa lähinnä yleiskäsitystä perussairauksista, hyvistä elintavoista, liikunnasta, päihteistä jne.
Psykasta taas on hyötyä jos haluaa katsoa asioita myös mielen puolelta ja siinä on osviittaa vähän siitä miten aivot ja hermosto toimivat.
Niitä opoja on hyviä ja niitä on huonoja. Kannattaa varmaan ihan itse katsoa millaisista aineista on saanut pisteitä kun lääkikseen hakee. Taitaa se pitkä matematiikka, fysiikka, kemia ja biologia olla aika kova sana.