Miksi minua paheksuttiin perheosastolla, kun halusin käydä ulkona kävelyllä?

Itse olen kolme lastani sielä pyöräyttäny ja joka kerran on hoitajat joko itse ehdottanu happihyppelyä tai olen sanonut lähteväni ulkoileen tai kahvioon, ja se on ollut heistä aina hyvä asia.



Siinä on pieni ero onko sairaalassa synnytyksen jälkeen vai onko kotiutunut: se että vauva on sairaalassa tai olet lapsen kanssa kotona! :D

Toki voi käydä suihkussa itse tai raahata sitterin mukaan suihkuhuoneeseen, mutta aina sitä tarttee lapsi valvojan ettei jätä lasta heitteelle. Ei kukaan kotoaankaan lähde yksin minnekään, ei sairaalassakaan lasta kukaan jätä yksin.



Tupakointi on jokasen oma asia. Kerran olen sairaalassa ollut kun mamma lähti välillä röökille ja jätti lapsen huoneeseen. Kyllä hoitaja tiesi että se tupakoitsi.

Itse vein lapsen kansliaan. Se ei kestä kauaa että menee suihkuun tai kävelylle, silti puhutaan vierihoidosta. Lapsi ei saa osastolta lähteä.

Eli olin mieheni kanssa perhehuoneessa. Jouduimme olemaan sairaalassa viikon, koska lapsi kellastui ja joutui sinivalohoitoon. Kolmantena päivänä, jolloin selvisi, että jodumme jäämään vielä pidemmäksi aikaa kätilöt patistelivat meitä miehen kanssa kahdestaan kävelylle. Totesivat, että äidin toipuminen on nopeampaa kun saa vähän happea ja liikuntaa ja imetyskin lähtee paremmin käyntiin. Myös öiksi he ottivat vauvan, että saimme kerättyä voimia.



Keratakaikkiaan erilainen kokemus, kuin Kätilöopistolla, jonka perhehuoneesta mies ei olisi saanut lähteä käymään kotona (n. 1 tunniksi) antamaan huoltomiehille avainta. Mies kyllä käväisi, sillä muuten olisi tullut ikävä lasku rikostusta turvalukosta tai uusintakäynnistä....



Muutenkin suosittelen Tammisaarta kaikille, jotka haluavat hyvää ja inhimillistä hoitoa KOKO perheelle.

Ei siellä kotonakaan oo mitää kansliaa, mihin sen vauvan voi kärrätä, että itse voi lähteä ulkoilemaan.

voi pukea vauvan, laittaa vaunuihin ja viedä kävelylle. Ei tarvitse vauvamyönteisyyden nimissä lukittautua sisätiloihin.

äitejä vauvanhoitoon. Jos äiti ei pysty hoitamaan, niin sitten heidän tehtävänsä on hoitaa vauvaa.

Toki aina on näitä kokemuksia kun hoitaja on kehoittanut äitiä käymään ulkona, kahvilla tms. mutta ei se olettamus ole, että näin toimitaan. Osastolla tilanteet vaihtelee paljon. Ehkä nyt flunssakautena hoitajista on ollut vajetta sairastamisten tms. takia, osastolla yhtä aikaa enemmän sektiolla synnyttäneitä kuin normaalisti tai muu syy kiireeseen. Silloin mihinkään "ylimääräiseen" ei ole aikaa.

"Varo ettet saa rintatulehdusta" saattaa myös olla ihan vain neuvo, ei kehoitus jäädä sisälle.

eli tilanteet vaihtelee, jolloin toivotaan että mahd. moni joka vain pystyy lapsensa hoitamaan hoitaa sen itse, jos on kiirettä muutenkin, ei sitä kannata ottaa henkilökohtaisesti.

Toki aina on näitä kokemuksia kun hoitaja on kehoittanut äitiä käymään ulkona, kahvilla tms. mutta ei se olettamus ole, että näin toimitaan. Osastolla tilanteet vaihtelee paljon. Ehkä nyt flunssakautena hoitajista on ollut vajetta sairastamisten tms. takia, osastolla yhtä aikaa enemmän sektiolla synnyttäneitä kuin normaalisti tai muu syy kiireeseen. Silloin mihinkään ylimääräiseen ei ole aikaa.



Varo ettet saa rintatulehdusta saattaa myös olla ihan vain neuvo, ei kehoitus jäädä sisälle.

Joissain kanslioissa suhtaudutaan tosi nuivasti vauvan sinne jättämistä... minullakin pyysin päästä suihkuun, edellisen kerran olin käynytsynnytyksessä aamulla ja siitä oli jo 2 yötä, hoitajat vaan totesettä sehän nukkuu, kyllä sä pärjäät ja jatko puuhailujaan... mun isäpuoli tuli tuomaan mulle vaatetta ja rahaa ja joutu sit jäämää 15minuutiks hoitaa vauvaa et kipasin suihkussa..



Saati jos uskallat pitkän yli vuorokauden kestävän aktiivisen synnytyksen jälkeen kysyä että jos hoitaisivat yöllä pari tuntia, niin ne pitää sua ihan idioottina....



Toki ihmisissä on eroja mut kyllä kansliassa voitas kyllä suhtautua vähän ymmärtäväisemmin

Hoitajat itse ehdottivat, että haluanko lähteä käymään ulkona, Tammisaaren keskustassa on kiva kahvila. En olisi itse tullut tätä ajatelleeksi, joten olin iloisesti yllättynyt tällaisesta ehdotuksesta. Itse koin asian niin, että on tärkeää, että äiti on kiinni myös "normaalissa" elämässä ja huolehtii omasta hyvinvoinnistaan.



Merkittävälle tuntui myös pukea omat vaatteet päälle aiemmin kuin vasta sairaalasta lähtiessä. Esikoisen syntyessä Jorvissa itkin kotiinlähtiessä miehen ajaessa autoa, että nyt minut on synnytetty ulos sairaalan kohdusta, nyt minun pitää pärjätä itse. Tämä oli tietysti kokemattomuuden tuomaa huolta, mutta se, että olisin viiden vuorokauden aikana käynyt sairaalan ulkopuolella kävelyllä olisi varmaan helpottanut elämänmuutoksessa. Synnytyksen jälkeen olin kuin kuplassa sairaalassa ja täysin uusin silmin katsoin kaikkea "ulkopuolista" maailmaa ja elämää.



Niin, ja kun kävin Tammisaaressa happihypyllä, kiire oli takaisin vauvan luo, ei siis ajatusta siitä, että ihanaa, kun saa olla vauvasta hetken erossa.



Asiat eivät ole niin mustavalkoisia, eikä ulkopuolelta hyödytä kovin asiantuntevasti lausua, mitä jokin asia merkitsee tai pitäisi merkitä toiselle ihmiselle.

tai sitten tosiaan tuo, että miksei mies hoida, jos on perhehuone.



Minusta tuntui esikoisesta synnärillä ollessani, että yhdellä hoitajista oli jotain minua vastaan. Oli kysellyt mieheltäni, että onko äiti ollut laihdutuskuurilla odotusaikana, kun vauva oli niin pieni (täysiaikainen 2750 gr). Minua tenttasi, olenko tupakoinut, kun vauva oli niin pieni. Kun hän tuli hakemaan minua lääkärille, olin suihkussa. Suureen ääneen lääkärille sitten totesi, että noilla on ensin äiti, sitten vasta lapsi -periaate, kun piti mennä oikein suihkuunkin. Jäi hiukan karhentelemaan mieltä nuo kommentit ja muistan hoitajan naamankin hyvin edelleen.



Mielestäni olin kuitenkin tosi omatoiminen ja helppo hoidokki laitoksella, joskin tein siellä yhden tentin (siis koulutentin, mutta valvoja oli järjestetty itse).

että josko luulivat sun menevän tupakalle?

yhden huonekaverini kanssa "lenkillä" sairaalan parvekkeella, marssimme siellä edestakaisin. TAYSista kyse.



Oli kesä, ja tosi ahdistavaa olla pelkästään sisällä.

Toisaalta heidän tehtävänsähän ei ole toimia lapsenvahtina kun äiti menee pihalle tms... Perheosastolla oletetaan, että vanhemmat hoitavat itse lapsensa ja henkilökuntakin on mitoitettu sen mukaan.

Miksi et voinut ulkoilla siten, että vaikka mies olisi ollut vauvan kanssa?

mutta kuulinkin "älä nyt sitten vaan saa rintatulehdusta",

yökkäreillä sadan muun äidin kaa sisällä. Tunsin paheksunnan selässäni, kun kävelin hisseille. Epäilivät varmaan, että häippäsen, kun kyselivät, että häh, mihin asti olet aikonut mennä. En polta enkä juo.

Niin miksi se lapsi piti viedä kansliaan? Sen kuin olisit vetänyt takin päälle ja lähtenyt. Isä hoitakoon lasta.

Mutta perheosastolle minut silti laitettiin synnytyksen jälkeen.



ap

Vein vauvan kansliaan hoitoon käväistäkseni ulkona. Hoitajat suhtautuivat minuun paheksuen,

Miksi?

On huolehtia lapsesta siraalassa, ei hoitajien. Heillä on ihan riittävästi tekemistä muutoinkin

Entä sitten, vaikka olisinkin mennyt tupakalle? Ei henkilökunnan asia ole paheksua äidin tapoja, jotka eivät vaikuta vauvan hoitamiseen mitenkään.



ap, joka siis ei mennyt tupakalle

Entä sitten, vaikka olisinkin mennyt tupakalle? Ei henkilökunnan asia ole paheksua äidin tapoja, jotka eivät vaikuta vauvan hoitamiseen mitenkään.

ap, joka siis ei mennyt tupakalle

On huolehtia lapsesta siraalassa, ei hoitajien. Heillä on ihan riittävästi tekemistä muutoinkin

jokaisen oma asia, mutta sairaalassa ollessasi olet sairaalan vastuulla, ja jos sinulle sattuu jotain pihalla ollessa(esim. liukastut), sairaala joutuu vastuuseen.

Kun itse olin käynnistelyjen ja synnytyksen vuoksi sairaalassa toista viikkoa. Sain luvan käydä etuoven luona "happihyppelyllä" mutten saanut mennä kauemmaksi (läheiseen puistoon) tämän takia.