Mitä kaikkea sellaista päiväkodissa tapahtuu, mitä lasten vanhemmat eivät tiedä?

Vierailija:

kyllä Helsingissä pphoitajia on. Itsekin tein sitä työtä pari vuotta ja oma lapseni on parhaillaan perhepäivähoitajalla (ja ihana hoitaja onkin!)

Ja ilman autoa en olisi voinut viedä kovinkaan kauas kodistamme. Toivottavasti tilanne on parantunut niistä vuosista.

alkoivatkin sitten itkemään kun painoin oven kiinni. Tuskin malttoivat vilkutta kun oli kiva räplätä sellaisilla leluilla joita kotona ei ole.



Ja lopettivat itkun juuri ennen kuin tulin ja kyyneleet ehti kuivua siinä välissä kun lapset hymy huulilla taapersi minua vastaan. Syliin kavutessa, heillä olikin jo kuivat posket....



Mutta itkeneet ovat koko päivän... Tai niin, no ehkä se isompi ei kun oli kuitenkin jo kaksi vuotias päiväkotiin meneessään....

" karkea tosiasia on että 95% pienistä alle 2 vuotiaista itkee liki koko päivän ensimmäiset viikot.

sen jälkeen alkaa helpottaa koska lapsi on alistunut kohtaloonsa ja todennut huudon turhaksi. satuja on suurin osa niistä meillä meni niin ihanasti hoidonaloitus. pikkasen vierasti mutta muuten hyvin."

Ei minulle ainakaan tule mitään sellaista mieleen.



Lh

Lapsi nimittäin sanoi tolleen eilen kotona, kun laittelin pyykkejä ja kumartuessani kyynärpää osui lapsen päähän:) Sanoin vaan miehelleni, että mitähän miettivät päiväkodissa, jos lapsi siellä tuolleen sanois:)

Kyllä sen erottaa onko ihan puppua vai olisiko mahdollisesti totuusperää Mikon puheissa.

sitten iltapäivälla näille alle 1-vuotiaiden äideille kerrotaan, että hyvin on mennyt, yhtää ei ole lapsi ikävöinyt, ja näille isompien lapsien äideille kerrotaan luottamuksella, että tänään ei Irmeli nukkunut yhtään päiväunia, kun ne vauvat itki niin että isommat ei saaneet nukuttua. Että näin täällä Helsingin Herttoniemenrannassa...

iltapäivisin en useinkaan viitsi aina kertoa kaikkia yksityiskohtia päivän vauhdikkuudesta ja riidoista joita on varmaan 20 päivässä.



ei vanhemmat sille mitään voi mitä päivähoidossa tapahtuu ja toisaalta heidän syyllisyyttään ei ole pakko mielestäni joka päivä asiasta lisätä.



vanhempien kanssa on siis keskusteltu ja keltoakin on konsultoitu ja välit vanhempiin on avoimet mutta turhaa sitä samaa P*** on joka päivä päälle kaataa. mielummin yritän aina muistaa sanoa jotakin kivaa / positiivista päivästä.

Ja sitten lapset tuodaan hyvällä omallatunnolla " ammattilaisten" käsiin vaikka oikeastaan kyseessä vain säilytyspaikka.

vaikka vauva-raukka olisi koko päivän itkenyt ikävissään äidin perään. No, äidit saa uskoa ihan rauhassa että töihin meno oli hyvä juttu, ei tule turhia syyllisyyden tunteita. t. Päiväkodin täti

Ja tollainen päivästä valehtelu on ammattitaidottomuutta.

vanhempia.



mikään ei siihen tilanteeseen auta vaikka kertois miten tarkkaan jokaisen itkun ja äiti ikävän. muistan aina vastavalmistuneena kun sain äidiltä syytösryöpytyksen kun olin kertonut liian tarkaan lapsen itkuista ikävistä, ei ollut äidin mielestä oleellista. olisi voinut vain todeta että jonkin verran on äitiä kaipaillut.



nyt pienten ryhmässä ollessa sanon usein aloituksen jälkeen hyvinkin suoraan miten on mennyt mutta jos ei vanhempaa ikävät tai itkut hetkauta kuittaan myöhemmin päivän kuulumiset sanomalla että vanhaan malliin tai peruspäivä tmv. ympäripyöreää.



muutamia vanhempia on jotka haluavat tietää kaiken, myös itkut ja muuta negatiiviset jutut. heille kerron siis kaiken. muille syömiset ja nukkumiset.

Vierailija:

Ja tollainen päivästä valehtelu on ammattitaidottomuutta.

Mitä se äiti tai isä voisi asian eteen tehdä? (Paitsi jäädä kotiin hoitamaan 10 kk ikäistä vauvaa, mikä olisi ainoa oikea tapa hoitaa noin pientä vauvaa)?

Ja niistä ei kerrota vanhemmille eikä välttämättä edes päiväkodin johtajalle.

Vierailija:

Vierailija:

Ja tollainen päivästä valehtelu on ammattitaidottomuutta.

Mitä se äiti tai isä voisi asian eteen tehdä? (Paitsi jäädä kotiin hoitamaan 10 kk ikäistä vauvaa, mikä olisi ainoa oikea tapa hoitaa noin pientä vauvaa)?

PAKKO eikä muuta vaihtoehtoa ole! t. se päiväkodin täti

sen jälkeen alkaa helpottaa koska lapsi on alistunut kohtaloonsa ja todennut huudon turhaksi. satuja on suurin osa niistä meillä meni niin ihanasti hoidonaloitus. pikkasen vierasti mutta muuten hyvin.

Vierailija:

iltapäivisin en useinkaan viitsi aina kertoa kaikkia yksityiskohtia päivän vauhdikkuudesta ja riidoista joita on varmaan 20 päivässä.

ei vanhemmat sille mitään voi mitä päivähoidossa tapahtuu ja toisaalta heidän syyllisyyttään ei ole pakko mielestäni joka päivä asiasta lisätä.

vanhempien kanssa on siis keskusteltu ja keltoakin on konsultoitu ja välit vanhempiin on avoimet mutta turhaa sitä samaa P*** on joka päivä päälle kaataa. mielummin yritän aina muistaa sanoa jotakin kivaa / positiivista päivästä.

Vierailija:

sen jälkeen alkaa helpottaa koska lapsi on alistunut kohtaloonsa ja todennut huudon turhaksi. satuja on suurin osa niistä meillä meni niin ihanasti hoidonaloitus. pikkasen vierasti mutta muuten hyvin.

sitä turhaa heidän mieltään pahoittaa, kun ei sille kuitenkaan mitään voi. t. päiväkodin täti

Tai tarhasta en tiedä, mutta itse olen pph, eikä mun 10 kuukauden ikäinen hoitolapsi itkenyt kuin eka päivänä aika paljon, ja tokana enää tuodessa ja nukkumaan laittaessani. Mutta mä ehdinkin pitää lasta paljon sylissä. Minusta muuten pienen lapsen perushoito ja sylin antaminen hänelle ei ole mitään säilömistä.