Mitä kaikkea sellaista päiväkodissa tapahtuu, mitä lasten vanhemmat eivät tiedä?

Jos vanhemmille kertoo, miten paljon lapsi on itkenyt alkuaikana, saattaa siitä saada aikamoisen valitusryöpyn niskaansa. Vanhemmat ovat kyllä minuakin syyttäneet itsensä syyllistämisestä. Ensin ovat itse sanoneet, että haluavat rehellisen kertomuksen siitä, miten paljon lapsi on itkenyt ja sitten purkavat omaa pahaa mieltään huutamalla henkilökunnalle siitä, että syyllistävät vanhempia suurentelemalla lapsen itkumäärää. Tunnustella siis täytyy, kenelle vanhemmista voi ihan rehellisesti kertoa.



Mutta lapsista on aina noin 25 prossaa sellaisia, jotka eivät oikeasti itke kuin pienen tirauksen aamuisin.



Erityisope

siinä sitä on virikettä olla päivä päiväkodissa. Jos vielä kaikkea hienoa toimintaa olisi paljon menisi lapsetkin ihan sekaisin. Joten sinä joka kirjoitit aiheesta, hienoa jos näin on.



Ja isompien ryhmästä oman kokemukseni mukaan vähän samasta aiheesta. Vanhemmilla, jotka näitä virikkeitä aina vaan vaativat, ei voi olla mitään käsitystä siitä miten vähän lapset (pieniä nämä alle kouluikäisetkin ovat) oikeasti saavat vain olla. Koko ajan ollaan menossa, tulossa, jonossa, virikkeellisessä toiminnassa, jne... Mielestäni tärkeää olisi myös lapsilla oman mielikuvituksen käyttö, ihmissuhteiden harjoittelu siinä leikkiessä jne.

joten pikkasen on eri asia.

hoivaa ja syliä on siis pikkasen hankalampi järjestää sille yhdelle 10kk lapselle kun niitä on aika monta muutakin.



pph:lla ei tosiaan ole niistä neljästäkään kuin max 2 vauvoja yleensä yksi vauva ja muutama isompi.

kaikenlaisia hauskoja ja vähemmän hauskoja juttuja kotoa... kuunnellaan vähän läpi sormien ja tiedetään lasten liioittelevan ja keksivän juttuja myös päiväkodista (jotka jotkut vanhemmat ottavat ihan tosissaan ja tulevat sitten raamit kaulassa meille vaahtoamaan)...

Mä sanoisin, että se on 5% lapsista jotka tirauttavat päivän aikana pari kyyneltä esim. satuttaessaan itsensä tai herkkänä päikkäreiltä herättyään. Loput eivät sitäkään. Tosi vähän oikeasti.

Olen hakenut pienten ryhmästä omia lapsiani usean vuoden niin, että tulen kesken päivän sisälle " yllättäen" . Yleensä meno iloista ja rauhallitsa, ryhmän uusia tulokkaita tyypillisesti yksi pitää lattialla istuen sylissä. Ei siis oikein tunnu uskottavalta tuo 95%-2vkoa...

Ja jos omista lapsistani hoitajat sanoneet, että parina ekana päivänä itki sen aikaa kun äiti näkyi ikkunasta, valehtelivatko siis vain päin näköä?

Vierailija:

karkea tosiasia on että 95% pienistä alle 2 vuotiaista itkee liki koko päivän ensimmäiset viikot.

T. Lto Helsingistä

kuten omassani viime syksynä niin voin sanoa että 8 lasta näistä huusi liki koko päivän ekat 2 viikkoa jonka jälkeen sopeutui. nyt meillä ei itke oikeistaan kukaan koskaan jos ei satuta.



nyt oli siis puhe hoidon aloittamisesta.

nenäliinat pitää puolittaa ja välillä niitä ei edes ole rahaa tilata vaan käytetään vessapaperia. Henkilökunta tuo askartelutarvikkeiksi kankaita, lankoja, helmiä, pahvilaatikoita ym kotoaan, samoin omien lastensa vanhoja leluja ja lehtiä, koska ei ole rahaa ostaa uusia. Myös varavaatteet ovat useimmiten henkilökunnan lasten vanhoja vaatteita.



T. Lto Helsingistä

Oma lapseni on päiväkodissa, 4-vuotias. Ryhmään on tullut vuoden alusta 5 alle tai juuri 1-vuotiasta ja olin yksi päivä samassa bussissa jossa kaksi äitiä istui vierekkäin ja vaihtelivat kokemuksiaan omien 1-vuotiaidensa hoidon aloituksesta (siis samasta päiväkodista). " Ihan hyvin on kuulemma Emman hoito lähteny hoitajien mukaan käyntiin, ei ole paljoa itkenyt äidin perään,se on ollut tosi helpottava kuullla" " Joo, meidänkään Max ei kuulemma ole paljoa äitiä ikävöinyt, mitä nyt vähän aamuisin on itkeä tirauttanut" . (itse istun heidän takanaan ja puren hammasta etten vahingossa möläytä sitä, mitä hoitaja on edellisenä päivänä kertonut, että juu, ei se teidän Sara juurikaan eilen saanut nukuttua, voi olla illalla vähän levoton, kun meidän ryhmässä on ne kaksi pientä, Max ja Emma, jotka on juuri aloittanut hoidossa ja jotka itkee äitiä aamusta iltaan. ). Että näin meillä täälläpäin...

Vierailija:

ja tekee kaikenlaisia kirjallisia laatukäsikirjoja ym jatkuvasti, koska on PAKKO. Monet vanhemmat luulevat, että päiväkodissa vain ollaan lasten kanssa. Kirjalliset työt vievät suuren osan työajasta.

Lapsi kuvittelee että on kauhea hätä, kun näkee toisen lapsen itkevän. Meillä jopa jo vajaa 3 kk ikäinen vauva tällainen, samoin 3 v lapsi. Parempi aloitusikä onkin sellainen, että ei ole muita samaan aikaan alkavia.



TOSIASIA ON ETTÄ PARIN VIIKON IKÄVÄMPI JAKSO LAPSEN ELÄMÄSSÄ EI HÄNESTÄ TEE TASAPAINOTONTA. Ainakaan jos kotona iltaisin on sitten ihanaa olla rakastavan äidin ja isän kanssa. Suhteellisuudentajua, ei ihmislapsi ole niin heikko että heti rikki menee tai traumoja saa. Nykyään suomalaislapsilla on asiat tosi hyvin, hoidossakin heistä kuitenkin välitetään. Ei nyt ehkä paapota ja ehditä huomioida kuten kotona, mutta ihan ok oltavat heillä on. Ei ole väkivaltaa, hyväksikäyttöä, nälkää, janoa eikä heitteilejättöä ym. josta olisin oikeasti huolissani.

ken vuotta on ainakin meillä päin mahdoton saada paikkaa omalta lähialueelta.

Siellä oli yks poika, vuoden ikäinen mutta tosi vauva vielä, piti tukea istuessa eikä todellakaan edes seissy ilman tukea saati kävellyt. Tämän pojan vanhemmat oli täysin vakuuttuneita, että lapselle on hengenvaarallista olla hiekkalaatikolla, kun lapsi tottakai syö sitä hiekkaa. Näin ollen vanhemmat kielsivät jyrkästi päästämästä poikaa hiekkalaatikolle, piti pitää kärryissä. Mutta milläs pidät kun ryhmän kaikki muut saa laatikolla olla ja hoitajia oli vain 2-4 ja ryhmässä yli 10 lasta? Ei millään riittänyt yhtä hoitajaa kärryttämään tätä poikaa muuanne.



Joten, vastaus alkuperäiseen kysymykseen on: ei kerrottu vanhemmille, että tääkin poika oli tasan joka päivä hiekkalaatikolla muitten lasten kanssa, tyytyväisenä!

jos vanhemmille kertoo, miten paljon lapsi itkee? Hoitajat varmasti omalla kokemuksellaan kuitenkin tietävät, mikä itkun määrä on lapsilla normaalia ja osaavat antaa vanhemmille turvallisen ja rauhallisen mielen sanomalla, ettei ole paljoa itkenyt, jos lapsi itkee " normaalimäärän" . Jos vanhemmat huolestutetaan kertomalla itkusta, joka on ihan normaalin rajoissa, he ahdistuvat asiasta ja koska lapset vaistoavat vanhemman tunnetilan, lietsoo vanhemman aamuinen jättöahdistus lapsen itkua entisestään.



Siksi on hyvä, että vanhemmille vähätellään lapsen itkun määrää.



Jos itku on poikkeavan pitkäkestoista, hoitajat tietenkin ottavat asian puheeksi perheen kanssa.



Luottakaa heidän ammattitaitoonsa. He ovat nähneet satoja lapsia.

usein eniten hoitajia uuvuttavat vanhemmat.

Jäi myös kotiin itkemään, kun minä lähdin vanhempainiltaan, eikä hän päässyt mukaan. Arki tuli kuvaan jossain vaiheessa, eikä enää ole hoidossa aina niin kivaa, mutta ihmettelen jos tosiaan itki kaikki päivät päiväkodissa. Ja hoitajat vielä valehtelivat kuinka hyvin lapsellamme päivät sujuivat.

vanhoilta hoitajilta saa aina vastauksen, että " hyvin on mennyt" . Nuoret kertovat rehellisesti, että miten hyvin... Mitään traagista ei ole tapahtunut, mutta on mukava kuulla kaikista asioista.

erityisesti ns. " virikelapset" , joiden äiti on kotona uuden vauvan kanssa, ja tämä sisarus edelleen hoidossa. ovat sydäntäsärkeviä tapauksia:



lapsi TIETÄÄ, että äiti on kotona uuden vauvan kanssa, eikä häntä haluta kotiin heidän luo, vaan viedään tarhaan, aamusta aamuun. pois silmistä.



" juu hyvin on päivä mennyt"



ja olen siis päiväkodissa töissä.