Mikä mulla on?

Äitini kertoi joku aika sitten itsestään ja kävi lääkärillä.



Äiti sanoi lääkkeet saatuaan, että ottaa mielialalääkkeen aamuisin ja sen jälkeen ei sen kummemmin ole päivisin asiaa miettinyt. Sitten seuraavana aamuna lääke ja päivä jatkuu kuin ei mitään olisikaan. Äiti hyötyi ainakin, on iloinen ja reipas, juoksee kuin aropupu kaupungilla ja hoitaa lastenlapset, käy lapsillaan mielellään siivoamassa ja kertoo, että niinä päivinä kun ei ole jonkun lapsensa perheessä auttamassa, imuroi mielessään, tiskaa, pyykkää lastensa luona jne. Perheellisiä lapsia on viisi, joten mummia tarvitaan, ja tulisi useimminkin, mutta väsyn jo katselemassa sitä siivousvimmaa.. ihanaa kun hän jaksaa ja saa siitä mielelleen hyvää.

Lupa mielessäsi minulle, että menet miehesi luo, ja kerrot ettet tarkoita loukata sanoillasi, mutta asiat vain pukkaavat päälle niin ettet hallitse aina itseäsi. Kero että tilanne korjaantuu kohta, kiitä kun on jaksanut ja ehkä ymmärtänytkin. Kerro hänelle että teillä on taas jossain vaiheessa mukavaa yhdessä.



Toivon mukavia hetkiä perheellesi, et ole yksin asiasi kanssa.

Ihan ymmärrettävää, että ihminen kaipaa välillä omaa rauhaa, aikaa ja yksin oloa. Saatko omaa aikaa ja sulle mielekästä tekemistä säännöllisesti? Ja hyvällä omalla tunnolla? Varmasti väsyt mieheen ja kaikkeen, jos tuntuu et sekin vaan vaatii sulta. Koti-päiväkotiin-töihin jne. rumba on yksitoikkoisen puuduttavaa. Itse ainakin turhaudun samanlaisiin päiviin, kaipaatko vaihtelua? Ota omaa aikaa/harrastus, sit kun saat ensin itsellesi voimia ja mielekkyyttä, pistäkää lapset hoitoon ja lähtekää miehes kanssa hotelliin. Ympäristön vaihto tekee niiiin hyvää, ei oo pyykit/tiskit odottamassa.



Jos kaiken tämän kokeilun jälkeen tuntuu vielä samanlaiselta, sit vois miettiä tarviiko mennä puhumaan lääkärille tms.



Voimia:)