Lue keskustelun säännöt.
Olenko liian tiukka miehen lapselle, joka hyppii nenille?
24.08.2020 |
Eli kyseessä mieheni lapsi 7v, hyvin nenäkäs ja uhmakas tyttö. Uskoo miestäni, vaikka vääntöä heilläkin tuntuu olevan. Olen huomannut että mieheni antaa vähän liian monta mahdollisuutta asioiden hoitamiseen, saattaa 5x sanoa ja varoitella että nyt jos ei niin tapahtuu näin, ja sitten että nyt on sanottu ja ihan kohta tiedät kuinka käy. Tätä jatkuu ja lapsi käyttäytyy todella huonosti. Lopulta kun mies karjaisee, lapsi toimii ja saa lopulta vielä usein jonkun kivan jutun esim kun tarkoitus oli lähteä pyöräilemään niin kaikesta huolimatta sinne lähtevät.
Minulle tyttö ryttyilee huolella. Ihan siis uhmaa ja oikuttelee, hakee rajoja. Itselläni myös yksi lapsi joten tiedän homman kyllä. Hän saattaa sanoa joka asiaan ei, en tee, tee itse, ei kiinnosta, juosta karkuun, repiä jopa vaatteitani. Haluaisin toimia näin: sanon kerran, sanon toisen kerran ja muistuta että nyt on toimittava, tai käy näin ja näin (esim jos ei nyt pakkaa pyyhettä ja uimapukuja kassiin, emme voi lähteä uimaan)ja jos edelleenkin irvailee minulle että pakkaa itse, totean että selvä, valitettavasti et voi lähteä muiden kanssa uimaan tällä kertaa, katsotaan sujuuko lähtö ensi kerralla paremmin. Ja tästäkös tyttö riemastuu. Mutta joku raja ja minä aikuisena asetan ne. Miehelle tämä vaikeaa kun näkevät vain vuoro viikon, ei haluaisi jättää yhtä tekemisistä pois. Selitin miehelle että luultavasti tätä tapahtuu vain hetken, kunnes tyttö oppii että tolle muijalle ei kannata ryttyillä.
Mitä mieltä? Onko liian tiukkaa vai just oikeaa rajan vetoa?
Kommentit (33)
Mies joutuu nöyristelemään lasta, koska kyseessä on kilpailutilanne. Kumpi vanhempi on kivempi omalla vuoroviikollaan. Jos exvaimo voittaa, mies ei ehkä näe tytärtään enää tulevaisuudessa. Elatusmaksut joutuu tietenkin maksamaan.
Eiköhän sille tytölle ole jo siellä toisessa kodissa opetettu, että tottelee vain isää ja äitiä, eikä mitään äidinkorvikkeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luultavasti äiti on purkanut kiukkuaan miehen uutta naista kohtaan. Voi syyttää sitä erostakin vaikkei uudella naisella olisi mitään tekemistä sen kanssa. Lapsi kyllä aistii sen vaikkei sitä sille suoraan sanottaisikaan. Uusi nainen on lapselle vihollinen
No, mun mielestä teidän pitäisi sun miehesi kanssa jutella, että mitkä ovat ne säännöt. Juttella myös se, että pidätte ne samat säännöt yhdessä siellä teidän kodissanne. Näin minun mielestäni. Muutenhan se lapsi on ihan sekaisin. Onhan se muutenkin sekaisin kun on kaksi kotia ja silleen.
Semmostahan lapset aina tekee, että toiselta kysyy ja jos ei se lupaa, niin sitten kysyy siltä toiselta. .. näissä tilanteissa pitäisi aikuisten kommunikoida, että mitä se toinen on sanonut, ja mennä sitten niillä yhteisillä.
Voihan niitä muutoksia tulla, mutta ei ole lapsen sanelemia, vaan siinä pitää kertoa, että aikuiset tekevät nyt tällaisen poikkeustilanteen tai muuttavat tilannetta... koska aikuisten mielestä on näin ja toki voi ottaa lapsen mielen huomioon ja kertoakin sen lapselle.
Tuossa teidän tilanteessa olisi nyt aluksi kuitenkin tehtävänä selkeät pelisäännöt aikuisten kesken ja sitten kertoa myös lapsille. Ja pitää ne.
Kai sille lapsellekin voi suoraan kertoa, että tuo tilanne on ikävä.
Voi olla aikuisena ihan avoin ja kertoa, että haluaisin että asiat sujuisivat.
Se kolmiodraamahan siinä on ikävä.. Tai siis ilmeisesti ero ei ole käsitelty henkisesti.
Jos aikuiset on ihan sekaisin, niin eiköhän se lapsikin olen ihan sekaisin.
Hassua, heti näitä kommentteja. Meillä kyllä poikkeuksellisen hyvät välit exään ja näitä juttuja käydään porukalla läpi kun äitiäänkin pompottaa. Ei siis tälläistä ongelmaa. AP.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä tekstistäsi välittyy kuva ettet pidä lapsesta. Teillä on yhteys kadonnut. Yritä saada yhteys lapseen, tehkää jotain mukavaa kaksin, kuuntele lasta. Kyseessä on vasta 7 v joka on ehkä aloittanut koulun? Ja takana jo vanhempien avioero. Suuria juttuja lapsen elämässä. Lapsi ei tuon ikäisenä hae mitään rajoja huonolla käytöksellä vaan huutaa omalla tavallaan että näe minut ja kuule minua. Lapsi on kuitenkin vielä pieni. Itselläni on 7 v lapsi ja jos menen määräilylinjalle ja komentelen, uhmakas käytös alkaa ja lapsi saattaa jossain vaiheessa sanoa: Äiti ei sun tarvitse komentaa ja huutaa, osaan kyllä". Kun saan yhteyden lapsen kiukun jälkeen ( halaamme jne) lapsi tekee kuten pyydän jaohjaan ja neuvon. Lapsi tarvitsee huolenpitoa ja rakkautta ei pelkkiä rajoja. Ja kehitysvaiheesta: 7 v haluaa toimia oikein, tuntee itsensä pieneksi ja koulun aloitus pelottaa kun onkin pieni eskarikuningasvuoden jälkeen. Eli enemmän huolenpitoa, lempeyttä, rajat ja jämäkkyys ei tarkoita käskyttämistä vaan ne voi asettaa myös myötätuntoisesti.
T:perhetyöntekijä ja 7 v+ 5 v lapsen äiti
Haloo, kyseessä 7 v joka tarvitsee vielä huolenpitoa ei mikään teini!
Lapsi ei ajattele että ole vihollinen kuten joku tuolla kirjoitti, ei lapsi kykene sellaiseen ajatteluun. On riippuvainen teistä vielä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tekstistäsi välittyy kuva ettet pidä lapsesta. Teillä on yhteys kadonnut. Yritä saada yhteys lapseen, tehkää jotain mukavaa kaksin, kuuntele lasta. Kyseessä on vasta 7 v joka on ehkä aloittanut koulun? Ja takana jo vanhempien avioero. Suuria juttuja lapsen elämässä. Lapsi ei tuon ikäisenä hae mitään rajoja huonolla käytöksellä vaan huutaa omalla tavallaan että näe minut ja kuule minua. Lapsi on kuitenkin vielä pieni. Itselläni on 7 v lapsi ja jos menen määräilylinjalle ja komentelen, uhmakas käytös alkaa ja lapsi saattaa jossain vaiheessa sanoa: Äiti ei sun tarvitse komentaa ja huutaa, osaan kyllä". Kun saan yhteyden lapsen kiukun jälkeen ( halaamme jne) lapsi tekee kuten pyydän jaohjaan ja neuvon. Lapsi tarvitsee huolenpitoa ja rakkautta ei pelkkiä rajoja. Ja kehitysvaiheesta: 7 v haluaa toimia oikein, tuntee itsensä pieneksi ja koulun aloitus pelottaa kun onkin pieni eskarikuningasvuoden jälkeen. Eli enemmän huolenpitoa, lempeyttä, rajat ja jämäkkyys ei tarkoita käskyttämistä vaan ne voi asettaa myös myötätuntoisesti.
Tätäpä ajattelin samaa! EI lapsen tarvii tapella aikuisen huomiosta,vaan aikuisen tulee ansaita se lapsen kunnioitus,ei lapsi kunnioita sitä isäänsä joka ei osaa muuta kuin lepsuilla. Tuollai saa tahtonsa just läpi.
Selkeät säännöt. NYT mennään uimaan. Tyttö sanoo ei. NYT mennään uimaan, ota laukkusi nyt lähdetään. EI lapsi saa päättää uhman jälkeen että okei. Jos ei suostu niin silti mennään!
Tai lähdetään kauppaan. EI mulla on piirretty kesken. TV kiinni,sireltä tulee uutta koko ajan,nyt mennään kauppaan. Eikä lahjomista,saat karkkia jos lähdet.
JOS nyt jo olette tossun alla,kuinka käy kun hän on teini!
Ja mielestäni uusvanhempi ei kyllä kuuluisi määräillä,mutta joku roti pitää kuitenkin olla. Eikä saa uhkailla että sitten jäät tänne,sehän on taas uus hylkäämiskokemus.
T:perhetyöntekijä ja 7 v+ 5 v lapsen äiti
Ihanaa. uusperhe, ihanaa! Ei tule arki tylsäksi, ei!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidä kuri vain. Älä sorru mielistelyyn että lapsi pitäisi sinusta, hän kyllä vaistoaa sen ja hyödyntää sitä. Johdonmukainen mutta mukava, sellaiseen jos pystyt niin ei voi pahasti metsään mennä. Se tuo myös turvallisuuden tunnetta. 'Pidän susta mutta älä yritä pelata mun kanssa, se ei onnistu', ihan ystävyydellä. Vaikeuksia tulee jos mies sallii huonon käytöksen joten siinä on keskustelun ja sääntöjen sopimisen paikka.
No tämä uimahalli juttukin on sellainen että hän tasan sinne haluaa, rakastaa uimista. Mutta katsoo minua tietyllä ilmeellä ja sanoo ylimielisesti Ei. En pakkaa. Minusta täysin oikea seuraamus on se että sitten ei lähdetä. Muut lähtee, hän jää toisen vanhemman kanssa kotiin. Hän puhuu välillä kaikille hyvin inhottavasti ja röyhkeästi. Minusta häneltä on otettava ensin luulot pois. Ja ihan rauhassa totean nämä asiat, en huutaen, sanon että varmasti häntä harmittaa kun ei päässyt uimaan, mutta täällä uskotaan aikuisia, aikuiset määrää ja lapset tottelee. Ehkä ensi kerralla sitten sujuu. Saa tulla syliin jne. Mutta minä määrään. Koska tämä on nyt teemana meillä että hän yrittää määrätä. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaapa ikävältä pikku diivalta. Läpsäise joku kerta miehen selän takana poskelle, niin oppii.
Siinäpä vasta "hyvä" neuvo. 😮
Läpsäisy miehen selän takana?
Ensinnäkin läpsäisy ei ole nykyään kasvatuskeino. Myös miehen selän takana toimiminen ja vielä miehen lapsen koskeminen eivät tiedä ruusuista tulevaisuutta parisuhteelle ja perhekokonaisuudelle.
7-vuotias on tosiaa vielä pieni ja kokenut isoja asioita. Pelkästään koulun alkaminen, vaikka ydinperheessäkin, on iso juttu lapselle.
Koska pystytte puhumaan myös lapsen äidin kanssa niin miettikää yhdessä miltä tämä nykyinen tilanne lapsesta tuntuu, miten voisitte lasta kunnioittaen ja kuunnellen saada yhteiset pelisäännöt.
Enemmän rakkautta ja huolenpitoa, vähemmän sääntöjä ja ankaruutta. Miehen kanssa yhteiset Linjat myös. Et voi yksin kieltää tai päättää jonkun asian perumista ja sitten mies taas antaa periksi.
Minä kyllä pakkaisin ne lapsen uimakamppeet ja tulisi mukava yhteinen uimaretki. Kuin peruminen ja kaikille paha mieli. Miehellesi yhdessäolo lapsen kanssa on tärkeää, älä mieti vain sitä miten lapsen kuuluu olla ja tehdä.
Lempeydellä ja lapselle kauniisti juttelemalla saat noin pieneen lapseen yhteyden ja lapsi oppii luottamaan sinuun.
Lapsi kyllä oppii pikkuhiljaa lempeästi opastamalla paremmin kuin "prissaamalla".
Olen itsekin äiti ja ja äitipuoli ja tämän kertomani hyväksi todennut.
No, me ollaan tässä yli vuosi tuota lempeyttä kokeiltu. Lapsi saa kyllä myös rakkautta, mutta hän on tälläinen lapsi joka hakee rajoja erittäin voimakkaasti ja tarvitsee hyvin napakat rajat. Ilmeisesti kirjoituksestani ei välity, mutta meillä ihan selkeä klassinen valtataistelu päällä nyt. Lapsi sanoo joka asiaan ei, tai en tee. Tuon ikäinen kun osaa jo niin puolesta en todellakaan tee, koska juuri sitä itse tekemistä tässä on tahkottu, on vähän laiskan puoleinen kaveri tämä. Vielä viime keväänä raivosi kun ei suostuttu riisumaan häntä tai kun hänen pitäisi omat lelut siivota tai astiat viedä koneeseen. Osaa kyllä mutta ei viitsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi 7v koululainen käyttäytyy vielä kuin 3v uhmaikäinen. Miten koulussa pärjää vai onko erityisluokalla kera avustajan.
Seurataan koulussa. On tehostetulla tuella, en tiedä miten näkyy koulussa tämä. Ap
Vierailija kirjoitti:
No tämä uimahalli juttukin on sellainen että hän tasan sinne haluaa, rakastaa uimista. Mutta katsoo minua tietyllä ilmeellä ja sanoo ylimielisesti Ei. En pakkaa. Minusta täysin oikea seuraamus on se että sitten ei lähdetä. Muut lähtee, hän jää toisen vanhemman kanssa kotiin. Hän puhuu välillä kaikille hyvin inhottavasti ja röyhkeästi. Minusta häneltä on otettava ensin luulot pois. Ja ihan rauhassa totean nämä asiat, en huutaen, sanon että varmasti häntä harmittaa kun ei päässyt uimaan, mutta täällä uskotaan aikuisia, aikuiset määrää ja lapset tottelee. Ehkä ensi kerralla sitten sujuu. Saa tulla syliin jne. Mutta minä määrään. Koska tämä on nyt teemana meillä että hän yrittää määrätä. AP
"Otettava luulot pois", kuulostat lähinnä joltain mustasukkaiselta tyrantilta. Varmaan johtuu äänensävystäsi ja asenteestasi, miksi vastustaa sinua. Hyvä, että edes isä ymmärtää tyttöä ja antaa tälle rakkautta ja huomiota alistamisen ja rankaisemisen sijaan.
Voin kertoa, että isän toinen vaimo ei tule koskaan olemaan lapsen silmissä kuin isän leikkikaveri. Ei mikään auktoriteetti, ja kunnioitusta tulet näkemään tuolla tyylillä vielä vähemmän. Jos tyttö suhtautuu sinuun joskus edes kylmän asiallisesti, olet onnekas. Mutta haasta toki riitaa ja laita mies valitsemaan, siitä on onnelliset avioliitot tehty.
Minä en ota kantaa miehen lasten kasvatukseen. Se on heidän vanhempien asia. En muuta yhteen miehen kanssa ennen kuin lapset ovat isoja. Siihen menee aikaa.
Silti saan haukkuja näiltä lapsilta. Se on mielestäni erikoista. En ole ikinä ollut ikävä heitä kohtaan. Veljen lapset olen tuntenut kauemmin ja ollaan nähty paljon, eivätkä ikinä ole haukkuneet minua.
Vanhempien uuden kumppanin asema ei ole aina helppo. Jaksamista ap.
Samaa mieltä kuin se kommentoija, jonka mielestä ”Lapsi tarvitsee huolenpitoa ja rakkautta ei pelkkiä rajoja. Eli enemmän huolenpitoa, lempeyttä, rajat ja jämäkkyys ei tarkoita käskyttämistä vaan ne voi asettaa myös myötätuntoisesti.”
Ap ei tunne myötätuntoa lasta kohtaan vaan haluaa voittaa kisan kuka määrää, 7-vuotiaan lapsen kanssa lähtee valtataisteluun. Hui kauhistus näitä uusperheitä, joissa toinen vanhempi ei pohjimmiltaan pidä lapsesta tai tunne rakkautta mutta haluaa kuitenkin kasvattaa ja ottaa luulot pois.
Tällaisessa tapauksessa ottaisin ap:lta päätäntävallan lapsen kasvatuksesta kokonaan pois, lapsen vanhemmat päättää lapsen asiat ja kasvattaa lasta, meni sitten syteen tai saveen. Vanhemmilla ei ole ainakaan lasta kohtaan epäreiluja, salattuja negatiivisia asenteita.
Miksi perheen toista aikuista ei tarvitse kuunnella? Päiväkodissa aikuisia pitää totella, vaikkei heihin mitään tunnesidettä ole. En ymmärrä tätä äitipuolen mollausta. Hänen pitäisi vaan hyppiä, kun lapsi taputtaa?
Juurikin noin kannattaa tehdä. Lapsella on oltava selvät rajat.
Muuten olette myöhemmin todella vaikeuksissa.