Lue keskustelun säännöt.
Äiti ahdistuu kuulumisistani
Halla
21.08.2020 |
Äitini on aina ollut paras ystäväni jolle voin kertoa melkein kaikesta.
Olen hoitovapaalla saatuani kaksoset vuosi sitten, vuosi on ollut tosi rankka. Äitini muuttui yhtäkkiä ilkeäksi, eikä hän vieraile tai lähde enää kävelylle niin usein. Syy selvisi muuta kautta, äidille tulee paha mieli kun avaudun rankasta arjestani. Nyt on vaikea enää puhua mitään, äitikin käyttäytyy ihan oudosti. Jos ei ilkeile, niin puhuu päälle jatkuvasti ja vain omista asioistaan.
Minulla on onneksi kavereita, mutta en uskalla kuormittaa ajatuksillani heitä ettei käy samalla tavalla. Minulla on taustalla mt-ongelmia, pitäisikö vain hakeutua terapiaan ettei kuormita muita liikaa?
Kommentit (4)
Voi jeesus nyt taas. Meillä erittäin monella on v*ttumainen ja ilkeä äiti jolle ei voi kertoa mitään ja joka antaa vaan vihaa ja pahantahtoisuutta tyttärilleen. Ei sen takia saa tukiperhettä tai perhetyön apua neuvolasta. Mäkin oon tukiverkoton ja ollut todella rankkoja vuosia koliikkivauvojen kanssa.
Me muut pärjätään ilman äidin tukea ja apua. Ja ilman mitään muutakaan apua.
Ap kasvattaa vähän sisua nyt. Vastoinkäymisiä pitää jaksaa kestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei olis mieleenkään tullut äidilleni kertoa huolia. Niin hermostunut ja hermoheikko ihminen, vaikka vieraille päällepäin mukava ja rauhallinen.
En vuodattaisi kaikkea äidillesi. Ilmeisesti sinulla on tosi hankalaa ja äidilläsi suututtaa se ettet pysty. Itsekin tunnistan itsessäni tuon, että ärsyynnyn muiden pärjäämättömyydestä. Äidilläsi varmaan ahdistaa se, että sinulla on rankkaa.
Mullakin äiti on tosi mukava ja lempeä, mutta ei kykene mitenkään päin puhumaan mielenterveysongelmistani, vaikka en itse niissä nyt välttämättä näe mitään niin kamalaa etteikö niistä voisi jutella. Äiti vaihtaa heti aihetta, jos alan vähääkään avautua. Se tuntuu aika ikävältä ja on jollain tapaa rikkonut sen ajatuksen minulta, että äiti auttaisi hädän hetkellä. Noh, meillä on kaikilla omat ongelmamme.
Juttele äidillesi, sanot suoraan että tiedät mikä häntä ahdistaa ja että hän voi sanoa tämän sinulle myös silloin kun ahdistaa, eikä yrittää peittää ahdistustaan, tavalla mikä saa sinut tuntemaan olosi huonoksi.
Pienten lasten kanssa arki on haastavaa, varsinkin kaksosten, kun kehitys tapahtuu samaa tahtia, mutta tämä on myös iso etu, sillä näistä lapsista tulee yleensä elinikäiset ystävät❤️
Neuvolasta voi pyytää perhetyötä avuksi ja monikkoperhe toimintaan kannattaa tutustua.