Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
uskaltaako kenellekkään sanoa enää "ota itseäsi niskasta kiinni"
Ahistunut isi
18.08.2020 |
jos ihminen on masentunut on tosi väärin mennä sanomaan "ota itseäsi niskasta kiinni". No onkos terveelle ihmiselle vaarallista sanoa näin, tai muunlaisin sanankääntein antaa ymmärtää, että toivoisin näkeväni vähän aktiivisuutta ja toimintaa?
Ärsyttää todella paljon kun teini ei tee mitään. Hän saattaa olla masentunut, mutta mitään diagnoosia ei ole, eikä myönnä itse olevansa. Makaa päivät pitkät puhelimella, ei käy ulkona, kouluun pääsee juuri ja juuri jos saa mennä linja-autolla, tai kyyditään paikalle. Joskus saattaa tehdä kotityön jos pyydetään. En niinkään haluaisi hänen edes kotitöitä tekevän, vaan ottavan aktiivisemman asenteen elämiseen. Mutta mitään ei saa sanoa. Kaikkea täytyy varoa, ja lähinnä pyydellä jotain. Jos vastaus on ei, niin ei saa tyrkyttää. Koska se ahdistaa jos toinen on masentunut.
Olen ehdottomasti samaa mieltä, että täysin masentuneen ihmisen pakottaminen tai mielen pahoittaminen on varmasti vain haitaksi. Mutta jos toinen onkin terve, mutta vain laiska, ja tottunut pääsemään helpolla kaikesta. Saako silloin sanoa suoraan? Ja mistä sitten voin olla varma että kyse ei ole sairaudesta?
Itselleni on joskus sanottu suoraan ja pidän sitä jälkeenpäin vain hyvänä. Joskus tarvitsee vähän kovempaa kannustusta, ja potkua persiille.
Kommentit (46)
Isän (ja äidin) tehtävä on ilman moitetta opettaa lapselle miten käytännössä tehdään se muutos elämään. Vanhemmat opettaa lapset metsästämään ja pärjäämään pahassa maailmassa. Mikäli olet epäonnistunut tässä niin mene peilin eteen ja tarkastele ensin mitä teit väärin. Pohdi sitten mitä sinun pitää tehdä oikein nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on sanonta, jota ei kenenkään tarvitse käyttää yhtään missään.
Minkä ikäinen teini? Hyvä että koulussa käy. Miten koulu sujuu? Onko kiusaamista tai oppimisvaikeuksia? Oletteko käyneet tutkimuksissa? Voit ottaa yhteyttä esim koulupsykologiin, jos asiat aina vaan huolettaa.
Jos koettaisit luoda enemmän luottamuksellisia keskustelutilanteita, joissa ei tuomita "heikkouksista" (tässä on tarpeen tutkia ja tiedostaa jo etukäteen perityt asenteensa). Sinnikästä kyselemistä voidaan jopa salaa odottaa, siinäkin toki tyyli ratkaisee, mutta tarve olisi uskoutua isälle ja saada evästystä elämään. Kerro tarinoita omasta elämästäsi, ne hän varmasti muistaa loppuikänsä.
Ei ihme, että masennus ja ahdistus yleistyy nuorilla. Toi fraasihan on todistettu olevan moninkertaisesti tehokkaampi kuin keskustelut, terapia tai lääkitys. Saako kohta edes liikuntaa suositella vai koetaanko se negatiivisena suhtautumisena kauniin muhkuraiseen vartaloon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen vanhaan kaivettiin remmi esiin, jos koulunkäynti ja kotityöt eivät teinille maistuneet. Ja kun makaamiselle tuli stoppi, niin myös alakulo parani.
Tuo lause joutaisi romukoppaan, se on ihan sama kuin sanoisit vaikka sairaalle että "no parannu" tai unettomuudesta kärsivälle että "no mene sänkyyn ja nuku" jne. Jos henkilöllä on ongelma, niin eiköhän se ongelma johdu nimenomaan siitä, ettei hän syystä tai toisesta pysty "ottamaan itseään niskasta kiinni", eli ei pysty esim. ohjaamaan omaa toimintaansa niinkuin joku toinen pysty.
Minulla on diagnosoitu adhd ja olen saanut elämässäni kuulla tuota niskasta kiinni ottamista ihan riittävästi. Joo, adhd ei ole syy antaa kaiken mennä retuperälle, mutta se on oikeutus ajatella, että mulle moni asia on hankalampaa kuin jollekkin jolla ei ole adhd:ta, eli se "itseä niskasta kiinni ottaminen" vaatii vähän tukea tai enemmän työtä onnistuakseen ja useimmiten myös lukuisia epäonnistumisiakin sekä ennenkaikkea aikaa, ei tapahdu hetkessä eikä ehkä toisessakaan.
Mutta kiitoksia vain kaikille neuvojille, on ollut kovasti hyötyä, että olette hokeneet minulle, että "ota itseäsi niskasta kiinni", )(not).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo lause joutaisi romukoppaan, se on ihan sama kuin sanoisit vaikka sairaalle että "no parannu" tai unettomuudesta kärsivälle että "no mene sänkyyn ja nuku" jne. Jos henkilöllä on ongelma, niin eiköhän se ongelma johdu nimenomaan siitä, ettei hän syystä tai toisesta pysty "ottamaan itseään niskasta kiinni", eli ei pysty esim. ohjaamaan omaa toimintaansa niinkuin joku toinen pysty.
Minulla on diagnosoitu adhd ja olen saanut elämässäni kuulla tuota niskasta kiinni ottamista ihan riittävästi. Joo, adhd ei ole syy antaa kaiken mennä retuperälle, mutta se on oikeutus ajatella, että mulle moni asia on hankalampaa kuin jollekkin jolla ei ole adhd:ta, eli se "itseä niskasta kiinni ottaminen" vaatii vähän tukea tai enemmän työtä onnistuakseen ja useimmiten myös lukuisia epäonnistumisiakin sekä ennenkaikkea aikaa, ei tapahdu hetkessä eikä ehkä toisessakaan.
Mutta kiitoksia vain kaikille neuvojille, on ollut kovasti hyötyä, että olette hokeneet minulle, että "ota itseäsi niskasta kiinni", )(not).
Nykyään on tapana olettaa, että jos ihmisen käytöksessä tai asenteessa on joku ongelma, niin sen ongelman taustalla on joku sairaus tai häiriö.
Vaikka oikeasti esim. alakuloisuus tai saamattomuus johtuu hyvin usein ihan vaan passivoitumisesta. Passivoituminen on itseään ruokkiva kehä, joka synnyttää aina vaan pahempaa passivoitumista jollei sitä kehää väkisin katkaise.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo lause joutaisi romukoppaan, se on ihan sama kuin sanoisit vaikka sairaalle että "no parannu" tai unettomuudesta kärsivälle että "no mene sänkyyn ja nuku" jne. Jos henkilöllä on ongelma, niin eiköhän se ongelma johdu nimenomaan siitä, ettei hän syystä tai toisesta pysty "ottamaan itseään niskasta kiinni", eli ei pysty esim. ohjaamaan omaa toimintaansa niinkuin joku toinen pysty.
Minulla on diagnosoitu adhd ja olen saanut elämässäni kuulla tuota niskasta kiinni ottamista ihan riittävästi. Joo, adhd ei ole syy antaa kaiken mennä retuperälle, mutta se on oikeutus ajatella, että mulle moni asia on hankalampaa kuin jollekkin jolla ei ole adhd:ta, eli se "itseä niskasta kiinni ottaminen" vaatii vähän tukea tai enemmän työtä onnistuakseen ja useimmiten myös lukuisia epäonnistumisiakin sekä ennenkaikkea aikaa, ei tapahdu hetkessä eikä ehkä toisessakaan.
Mutta kiitoksia vain kaikille neuvojille, on ollut kovasti hyötyä, että olette hokeneet minulle, että "ota itseäsi niskasta kiinni", )(not).
Nykyään on tapana olettaa, että jos ihmisen käytöksessä tai asenteessa on joku ongelma, niin sen ongelman taustalla on joku sairaus tai häiriö.
Vaikka oikeasti esim. alakuloisuus tai saamattomuus johtuu hyvin usein ihan vaan passivoitumisesta. Passivoituminen on itseään ruokkiva kehä, joka synnyttää aina vaan pahempaa passivoitumista jollei sitä kehää väkisin katkaise.
Linkki tutkimukseen kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on teini, ihan normimeininkiä tuo on. Ole läsnä, valmis kuuntelemaan ja anna sen kasvaa rauhassa. Kyllä se sieltä sitten taas aikanaan esiin tulee.
Jos koulunsa hoitaa, se riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo lause joutaisi romukoppaan, se on ihan sama kuin sanoisit vaikka sairaalle että "no parannu" tai unettomuudesta kärsivälle että "no mene sänkyyn ja nuku" jne. Jos henkilöllä on ongelma, niin eiköhän se ongelma johdu nimenomaan siitä, ettei hän syystä tai toisesta pysty "ottamaan itseään niskasta kiinni", eli ei pysty esim. ohjaamaan omaa toimintaansa niinkuin joku toinen pysty.
Minulla on diagnosoitu adhd ja olen saanut elämässäni kuulla tuota niskasta kiinni ottamista ihan riittävästi. Joo, adhd ei ole syy antaa kaiken mennä retuperälle, mutta se on oikeutus ajatella, että mulle moni asia on hankalampaa kuin jollekkin jolla ei ole adhd:ta, eli se "itseä niskasta kiinni ottaminen" vaatii vähän tukea tai enemmän työtä onnistuakseen ja useimmiten myös lukuisia epäonnistumisiakin sekä ennenkaikkea aikaa, ei tapahdu hetkessä eikä ehkä toisessakaan.
Mutta kiitoksia vain kaikille neuvojille, on ollut kovasti hyötyä, että olette hokeneet minulle, että "ota itseäsi niskasta kiinni", )(not).
Nykyään on tapana olettaa, että jos ihmisen käytöksessä tai asenteessa on joku ongelma, niin sen ongelman taustalla on joku sairaus tai häiriö.
Vaikka oikeasti esim. alakuloisuus tai saamattomuus johtuu hyvin usein ihan vaan passivoitumisesta. Passivoituminen on itseään ruokkiva kehä, joka synnyttää aina vaan pahempaa passivoitumista jollei sitä kehää väkisin katkaise.
Linkki tutkimukseen kiitos!
Tutustu käsitteeseen medikalisaatio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on teini, ihan normimeininkiä tuo on. Ole läsnä, valmis kuuntelemaan ja anna sen kasvaa rauhassa. Kyllä se sieltä sitten taas aikanaan esiin tulee.
Jos koulunsa hoitaa, se riittää.
Moni syrjäytynyt nuori aikuinen on hoitanut teininä koulunsa hyvin, mutta kun muu elämä ei ole ollut raiteillaan, niin aikuiselämä ei ole lähtenyt sujumaan.
Ongelmahan on ettei ylipainoiset ja masentuneet halua ottaa itseään niskasta kiinni, siksi suuttuvat kun pitäisi tehdä jotain töitä vaativaa eikä voi vain laiskotella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo lause joutaisi romukoppaan, se on ihan sama kuin sanoisit vaikka sairaalle että "no parannu" tai unettomuudesta kärsivälle että "no mene sänkyyn ja nuku" jne. Jos henkilöllä on ongelma, niin eiköhän se ongelma johdu nimenomaan siitä, ettei hän syystä tai toisesta pysty "ottamaan itseään niskasta kiinni", eli ei pysty esim. ohjaamaan omaa toimintaansa niinkuin joku toinen pysty.
Minulla on diagnosoitu adhd ja olen saanut elämässäni kuulla tuota niskasta kiinni ottamista ihan riittävästi. Joo, adhd ei ole syy antaa kaiken mennä retuperälle, mutta se on oikeutus ajatella, että mulle moni asia on hankalampaa kuin jollekkin jolla ei ole adhd:ta, eli se "itseä niskasta kiinni ottaminen" vaatii vähän tukea tai enemmän työtä onnistuakseen ja useimmiten myös lukuisia epäonnistumisiakin sekä ennenkaikkea aikaa, ei tapahdu hetkessä eikä ehkä toisessakaan.
Mutta kiitoksia vain kaikille neuvojille, on ollut kovasti hyötyä, että olette hokeneet minulle, että "ota itseäsi niskasta kiinni", )(not).
Nykyään on tapana olettaa, että jos ihmisen käytöksessä tai asenteessa on joku ongelma, niin sen ongelman taustalla on joku sairaus tai häiriö.
Vaikka oikeasti esim. alakuloisuus tai saamattomuus johtuu hyvin usein ihan vaan passivoitumisesta. Passivoituminen on itseään ruokkiva kehä, joka synnyttää aina vaan pahempaa passivoitumista jollei sitä kehää väkisin katkaise.
Linkki tutkimukseen kiitos!
Haluatko tutkimuksen puolesta vai vastaan? Googlaamalla löytyy ihan mitä vain tarvitset. Tuskimpa lukisit kuitenkaan.
Saathan sinä sanoa, jos haluat vaikuttaa empatiakyvyttömältä idiootilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on teini, ihan normimeininkiä tuo on. Ole läsnä, valmis kuuntelemaan ja anna sen kasvaa rauhassa. Kyllä se sieltä sitten taas aikanaan esiin tulee.
Jos koulunsa hoitaa, se riittää.
Moni syrjäytynyt nuori aikuinen on hoitanut teininä koulunsa hyvin, mutta kun muu elämä ei ole ollut raiteillaan, niin aikuiselämä ei ole lähtenyt sujumaan.
99 prosenttia nykyisistä aikuisista on jossain vaiheessa teini-ikää ollut tuollainen. Sittemmin kirjoittaneet, opiskelleet, menneet töihin, avioituneet ja saaneet lapsia ja asuntolainan.
Keksi vaikka väkisin pientä yhteistä tekemistä, josta teini saa onnistumisen elämyksiä. ”Tule auttamaan ruuanlaitossa/leipomisessa”, ”Lähdetään käymään paikassa x”. Ylipäätään idea on viestiä että välität ja uskot hänen kykyihinsä, mitä ne sitten ikinä ovatkaan. Ole kiinnostunut hänen asioistaan ja mielenkiinnonkohteistaan. Älä lannistu kun teini torjuu sinut vaan yritä uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on teini, ihan normimeininkiä tuo on. Ole läsnä, valmis kuuntelemaan ja anna sen kasvaa rauhassa. Kyllä se sieltä sitten taas aikanaan esiin tulee.
Jos koulunsa hoitaa, se riittää.
Moni syrjäytynyt nuori aikuinen on hoitanut teininä koulunsa hyvin, mutta kun muu elämä ei ole ollut raiteillaan, niin aikuiselämä ei ole lähtenyt sujumaan.
99 prosenttia nykyisistä aikuisista on jossain vaiheessa teini-ikää ollut tuollainen. Sittemmin kirjoittaneet, opiskelleet, menneet töihin, avioituneet ja saaneet lapsia ja asuntolainan.
Ihmettelinkin miksi tuntuu, että olisin epäonnistunut elämässä, vaikka minulla onkin kaikki. Minulta puuttuu asuntolaina! Voiko vielä hakea, vaikka onkin jo oma talo?
Niin ja tehkää niitä kotitöitä yhdessä. Ihan perusasioita tekemällä aivot aktivoituvat. Ei elämään saa otetta ellei perusjutut ole kunnossa.
Alue: Aihe vapaa
Itse en ole koskaan ollut tuon lausahduksen suuri ystävä. En usko että kukaan voi sanoa toiselle että "ota itseäsi niskasta kiinni (kuten minäkin, kiäh kiäh)". Osoittaa mielestäni ylimielisyyttä ja yksisilmäisyyttä. Uskon että hyvin harva ihminen on mitenkään erityisen laiska asioissa jotka koskevat omaa hyvinvointia. Kyllä siellä taustalla jotain muuta on kuin laiskuutta, joka mukamas ratkeaisi "ottamalla itseään niskasta kiinni (kiäh kiäh)".