vanhempani hylkäsivät minut
Muutin kotoa 16 vuotiaana.
Kaikki tutut eivät tiedä.
Kerroin humalassa mökillä yhdelle ystävälle
Hän sanoi: olipa isäsi inhottava ihminen
Miksi en tuntenut oloani paremmaksi?
Olen kouluttanut itsene, hoitanut työpaikan ja puolison
Nyt 50 vuotiaana yhtääkkiä olen ihmisraunio=melkein työkyvytön
Kommentit (10)
Kiitos empatiasta
jos oisin ottanu pikavippejä..täs ois jo 10 kommentii
kyl sä pärjäät...
Unohda seurakunta ja jumala, eihän sitä ole olemassakaan. Oletko antanut itsellesi luvan vihata vanhempiasi ja surra sitä mitä jouduit käydä läpi ja mistä jäit paitsi? Terveyskeskuksen kautta voisit nyt joka tapauksessa varata alkuun psykologille ajan ja sitä kautta tarvittaessa psykoterapiaan. Taikka sitten työterveyshuollon kautta nämä. Tsemppiä!
siitä on jo 35 vuotta
miksi muistelet noin vanhoja tapahtumia?
Toi ei oo normaalia
Ei lapsuuttaan voi syyttää aikuisiän ongelmista?
Vierailija kirjoitti:
Unohda seurakunta ja jumala, eihän sitä ole olemassakaan. Oletko antanut itsellesi luvan vihata vanhempiasi ja surra sitä mitä jouduit käydä läpi ja mistä jäit paitsi? Terveyskeskuksen kautta voisit nyt joka tapauksessa varata alkuun psykologille ajan ja sitä kautta tarvittaessa psykoterapiaan. Taikka sitten työterveyshuollon kautta nämä. Tsemppiä!
Kävin..olisin saanut aja lääkärille 2 kk päähän
Itkin ja sanoin et voimat ei riitä
se siitä sitten..en jaksa odottaa 2 kk
ja sit oisin EHKÄ saanut lähetteen terapiaan
Taikka sitten työterveyshuollon kautta nämä. Tsemppiä!
olen yrittäjä..teen töitä 6 pv viikko
Vierailija kirjoitti:
siitä on jo 35 vuotta
miksi muistelet noin vanhoja tapahtumia?
Toi ei oo normaalia
Ei lapsuuttaan voi syyttää aikuisiän ongelmista?
Ala nyt sitten syyllistää ap:ta. Se ei ole normaalia, että vanhempi hylkää lapsensa. Siihen on normaalia reagoida. Ja jos ei ole oikeanlaista uutta tukea, se reagointi jää päälle.
Tommy Hellstenin Virtahepo olohuoneessa oli lause siitä, miten lapsi alkaa suorittaa elämää sen sijaan, että osaisi elää sitä.
Vierailija kirjoitti:
siitä on jo 35 vuotta
miksi muistelet noin vanhoja tapahtumia?
Toi ei oo normaalia
Ei lapsuuttaan voi syyttää aikuisiän ongelmista?
Kerronpa ap:n puolesta, että jos ei ole tullut korjaavaa elämää tilalle, se 35 vuoden takainen tilanne on jatkunut joka päivä tähän päivään asti eli se on vallitseva tilanne eikä joku yksittäinen tapahtuma 35 vuotta sitten.
Minulla meni 30 vuotta hyväksyä oman vanhempani hylkääminen ilman että se sai minut samalla tuntemaan itseni kelpaamattomaksi, rumaksi ja huonoksi, toisenlaiseksi kuin kaikki muut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unohda seurakunta ja jumala, eihän sitä ole olemassakaan. Oletko antanut itsellesi luvan vihata vanhempiasi ja surra sitä mitä jouduit käydä läpi ja mistä jäit paitsi? Terveyskeskuksen kautta voisit nyt joka tapauksessa varata alkuun psykologille ajan ja sitä kautta tarvittaessa psykoterapiaan. Taikka sitten työterveyshuollon kautta nämä. Tsemppiä!
Kävin..olisin saanut aja lääkärille 2 kk päähän
Itkin ja sanoin et voimat ei riitä
se siitä sitten..en jaksa odottaa 2 kk
ja sit oisin EHKÄ saanut lähetteen terapiaan
Olishan sekin ollut tyhjää parempi kuin jäädä kokonaan pois jonosta.
Soita nyt jollekin kriisilinjalle, netistä varmasti löytyy.
Mene seurakunnan keskusteluapuun.
Jeesus rakastaa sinua, täytä sydämmesi rakkaudella.
Anna vanhemmillesi anteeksi
Kunnioita isääsi ja äitiäsi
He ovat nyt vanhoja: käy kylässä ja kerro että rakastat heitä