Lue keskustelun säännöt.
Mihin ihan aikuisten oikeasti tarvitaan pakkoruotsia?
06.08.2020 |
Itse teen töissä jatkuvasti yhteistyötä eri pohjoismaalaisten kanssa - englanniksi. Eihän edes ruotsalaiset ja tanskalaiset ymmärrä toisiaan muuten.
Suomenruotsalaiset osaavat suomea.
Ketä/mitä varten pakkoruotsia opiskellaan jokaisella kouluasteella (ala-asteella, yläasteella, lukiossa, ammattikoulussa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa)? Pakkoruotsihan on koko koulujärjestelmän pakollisin aine, sillä mikään muu aine ei ole opintoalasta riippumatta pakollista joka ainoalla opintojen tasolla. Näin järeään pakkoon on varmasti painavat perustelut, mutta mitkä ne ovat?
Kommentit (78)
Pakkoruotsi FAQ
Koska kouluruotsin vastustus nostaa aika ajoin rumaa päätään tälläkin foorumilla, niin kerrataanpa perusteet.
K: Mitä tarkoittaa "pakkoruotsi"?
V: Suomenruotsalaisten oikeutta puhua isänmaassaan äidinkieltään, ja suomenkielisten oikeutta lukea koulussa ruotsia mahdollisesti kieltä vastustavien vanhempiensa mahtikäskystä välittämättä.
K: Miksi "pakkoruotsia" vastustetaan?
V: Koska ruotsinkieliset tiedotusvälineet eivät ole yksi yhteen riippuvaisia samoista taloudellisen vallan keskittymistä kuin suomenkieliset, niissä voidaan usein kertoa se, mistä suomenkielisissä vaietaan (tietenkin myös päinvastoin).
Ennen kaikkea 1990-luvulla suomenkielisellä puolella hyväksytyksi noussut autoritäärinen oikeistolainen ajattelutapa, joka esimerkiksi monissa suomenkielisissä maakuntalehdissä on noussut määrääväksi ja tosiasiallista sensuuria ohjaavaksi ideologiaksi, ei ole ruotsinkielisellä puolella niin hallitsevassa asemassa. Tästä syystä ajattelutavan kannattajat pyrkivät rajoittamaan suomenkielisten lasten ajattelunvapautta sensuroimalla pois ruotsin kielen - ja sen mukana suomenruotsalaiset tiedotusvälineet - heidän ulottuviltaan.
K: Onko "pakkoruotsia" vastaan olemassa asiallisia argumentteja?
V: Voi ollakin. Tähän mennessä niitä ei ole täällä näkynyt.
K: Argumentoivatko "pakkoruotsin" vastustajat yleensä asiallisesti ja tasapuolisten sääntöjen mukaan?
V: Eivät. Poikkeuksetta he vaativat omille argumenteilleen etuoikeuksia eivätkä keskustele tasapuolisesti. Jos heidän vastustajansa koettavat puolustaa ruotsia historiallisin argumentein, "pakkoruotsin" vastustajat julistavat, että historialla argumentoiminen ei ole asiallista, kun puhutaan tämän päivän tilanteesta. Tämä ei kuitenkaan estä heitä vetoamasta itse historiaan - myyttiseen "suomalaisuuden sortoon", jota "ruotsalaisuus" on harjoittanut. Jos taas heidän vastustajansa vetoavat ruotsista koituneisiin henkilökohtaisiin hyötyihin, "pakkoruotsin" vastustajat julistavat asianomaisen epäisänmaalliseksi, itsekkääksi hyötyjäksi, jolle historia ja periaatteet eivät merkitse mitään - tämä ei tietenkään estä heitä itse vetoamasta omatekoisiin numeroihin ja laskelmiin todisteena ruotsin kielen "hyödyttömyydestä".
K: Mikä on "pakkoruotsin" vastustajien perusvirhe?
V: Se lienee heidän taipumuksensa tarkastella asiaa "ruotsalaisuuden" ja "suomalaisuuden" välisenä konfliktina. "Ruotsalaisuuden" piiriin kuuluvat Ruotsi ja suomenruotsalaiset, "suomalaisuutta" edustavat kaikki suomea puhuvat ihmiset, sikäli kuin he hyväksyvät "pakkoruotsin" vastustajat ideologiseksi etujoukokseen. Näistä kahdesta myyttisestä käsitteestä puhutaan ikään kuin ne olisivat yhteensopimattomia ja terävärajaisia ja ikään kuin niillä olisi oma tahto.
Suomen valtio, sen lait ja yhteiskunnallinen todellisuus sekä suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin yhteiset piirteet ja keskinäinen sekoittuminen eivät oikeastaan merkitse heille yhtään mitään heidän karismaattisissa ja omavaltaisissa yrityksissään määritellä "suomalaisuuden" ja "ruotsalaisuuden" rajat valtioista ja yhteiskunnasta riippumattomina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsi FAQ
Koska kouluruotsin vastustus nostaa aika ajoin rumaa päätään tälläkin foorumilla, niin kerrataanpa perusteet.
K: Mitä tarkoittaa "pakkoruotsi"?
V: Suomenruotsalaisten oikeutta puhua isänmaassaan äidinkieltään, ja suomenkielisten oikeutta lukea koulussa ruotsia mahdollisesti kieltä vastustavien vanhempiensa mahtikäskystä välittämättä.
K: Miksi "pakkoruotsia" vastustetaan?
V: Koska ruotsinkieliset tiedotusvälineet eivät ole yksi yhteen riippuvaisia samoista taloudellisen vallan keskittymistä kuin suomenkieliset, niissä voidaan usein kertoa se, mistä suomenkielisissä vaietaan (tietenkin myös päinvastoin).
Ennen kaikkea 1990-luvulla suomenkielisellä puolella hyväksytyksi noussut autoritäärinen oikeistolainen ajattelutapa, joka esimerkiksi monissa suomenkielisissä maakuntalehdissä on noussut määrääväksi ja tosiasiallista sensuuria ohjaavaksi ideologiaksi, ei ole ruotsinkielisellä puolella niin hallitsevassa asemassa. Tästä syystä ajattelutavan kannattajat pyrkivät rajoittamaan suomenkielisten lasten ajattelunvapautta sensuroimalla pois ruotsin kielen - ja sen mukana suomenruotsalaiset tiedotusvälineet - heidän ulottuviltaan.
K: Onko "pakkoruotsia" vastaan olemassa asiallisia argumentteja?
V: Voi ollakin. Tähän mennessä niitä ei ole täällä näkynyt.
K: Argumentoivatko "pakkoruotsin" vastustajat yleensä asiallisesti ja tasapuolisten sääntöjen mukaan?
V: Eivät. Poikkeuksetta he vaativat omille argumenteilleen etuoikeuksia eivätkä keskustele tasapuolisesti. Jos heidän vastustajansa koettavat puolustaa ruotsia historiallisin argumentein, "pakkoruotsin" vastustajat julistavat, että historialla argumentoiminen ei ole asiallista, kun puhutaan tämän päivän tilanteesta. Tämä ei kuitenkaan estä heitä vetoamasta itse historiaan - myyttiseen "suomalaisuuden sortoon", jota "ruotsalaisuus" on harjoittanut. Jos taas heidän vastustajansa vetoavat ruotsista koituneisiin henkilökohtaisiin hyötyihin, "pakkoruotsin" vastustajat julistavat asianomaisen epäisänmaalliseksi, itsekkääksi hyötyjäksi, jolle historia ja periaatteet eivät merkitse mitään - tämä ei tietenkään estä heitä itse vetoamasta omatekoisiin numeroihin ja laskelmiin todisteena ruotsin kielen "hyödyttömyydestä".
K: Mikä on "pakkoruotsin" vastustajien perusvirhe?
V: Se lienee heidän taipumuksensa tarkastella asiaa "ruotsalaisuuden" ja "suomalaisuuden" välisenä konfliktina. "Ruotsalaisuuden" piiriin kuuluvat Ruotsi ja suomenruotsalaiset, "suomalaisuutta" edustavat kaikki suomea puhuvat ihmiset, sikäli kuin he hyväksyvät "pakkoruotsin" vastustajat ideologiseksi etujoukokseen. Näistä kahdesta myyttisestä käsitteestä puhutaan ikään kuin ne olisivat yhteensopimattomia ja terävärajaisia ja ikään kuin niillä olisi oma tahto.
Suomen valtio, sen lait ja yhteiskunnallinen todellisuus sekä suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin yhteiset piirteet ja keskinäinen sekoittuminen eivät oikeastaan merkitse heille yhtään mitään heidän karismaattisissa ja omavaltaisissa yrityksissään määritellä "suomalaisuuden" ja "ruotsalaisuuden" rajat valtioista ja yhteiskunnasta riippumattomina.
Ja sinä varmaan selität myös sen, miksi tämä sama spämmäyksesi (jonka olet laittanut jo 100 kertaa aieminkin) ei päde ahvenanmaalaisten pakkosuomen kohdalla (jota siis ei ole)?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsi FAQ
Koska kouluruotsin vastustus nostaa aika ajoin rumaa päätään tälläkin foorumilla, niin kerrataanpa perusteet.
K: Mitä tarkoittaa "pakkoruotsi"?
V: Suomenruotsalaisten oikeutta puhua isänmaassaan äidinkieltään, ja suomenkielisten oikeutta lukea koulussa ruotsia mahdollisesti kieltä vastustavien vanhempiensa mahtikäskystä välittämättä.
K: Miksi "pakkoruotsia" vastustetaan?
V: Koska ruotsinkieliset tiedotusvälineet eivät ole yksi yhteen riippuvaisia samoista taloudellisen vallan keskittymistä kuin suomenkieliset, niissä voidaan usein kertoa se, mistä suomenkielisissä vaietaan (tietenkin myös päinvastoin).
Ennen kaikkea 1990-luvulla suomenkielisellä puolella hyväksytyksi noussut autoritäärinen oikeistolainen ajattelutapa, joka esimerkiksi monissa suomenkielisissä maakuntalehdissä on noussut määrääväksi ja tosiasiallista sensuuria ohjaavaksi ideologiaksi, ei ole ruotsinkielisellä puolella niin hallitsevassa asemassa. Tästä syystä ajattelutavan kannattajat pyrkivät rajoittamaan suomenkielisten lasten ajattelunvapautta sensuroimalla pois ruotsin kielen - ja sen mukana suomenruotsalaiset tiedotusvälineet - heidän ulottuviltaan.
K: Onko "pakkoruotsia" vastaan olemassa asiallisia argumentteja?
V: Voi ollakin. Tähän mennessä niitä ei ole täällä näkynyt.
K: Argumentoivatko "pakkoruotsin" vastustajat yleensä asiallisesti ja tasapuolisten sääntöjen mukaan?
V: Eivät. Poikkeuksetta he vaativat omille argumenteilleen etuoikeuksia eivätkä keskustele tasapuolisesti. Jos heidän vastustajansa koettavat puolustaa ruotsia historiallisin argumentein, "pakkoruotsin" vastustajat julistavat, että historialla argumentoiminen ei ole asiallista, kun puhutaan tämän päivän tilanteesta. Tämä ei kuitenkaan estä heitä vetoamasta itse historiaan - myyttiseen "suomalaisuuden sortoon", jota "ruotsalaisuus" on harjoittanut. Jos taas heidän vastustajansa vetoavat ruotsista koituneisiin henkilökohtaisiin hyötyihin, "pakkoruotsin" vastustajat julistavat asianomaisen epäisänmaalliseksi, itsekkääksi hyötyjäksi, jolle historia ja periaatteet eivät merkitse mitään - tämä ei tietenkään estä heitä itse vetoamasta omatekoisiin numeroihin ja laskelmiin todisteena ruotsin kielen "hyödyttömyydestä".
K: Mikä on "pakkoruotsin" vastustajien perusvirhe?
V: Se lienee heidän taipumuksensa tarkastella asiaa "ruotsalaisuuden" ja "suomalaisuuden" välisenä konfliktina. "Ruotsalaisuuden" piiriin kuuluvat Ruotsi ja suomenruotsalaiset, "suomalaisuutta" edustavat kaikki suomea puhuvat ihmiset, sikäli kuin he hyväksyvät "pakkoruotsin" vastustajat ideologiseksi etujoukokseen. Näistä kahdesta myyttisestä käsitteestä puhutaan ikään kuin ne olisivat yhteensopimattomia ja terävärajaisia ja ikään kuin niillä olisi oma tahto.
Suomen valtio, sen lait ja yhteiskunnallinen todellisuus sekä suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin yhteiset piirteet ja keskinäinen sekoittuminen eivät oikeastaan merkitse heille yhtään mitään heidän karismaattisissa ja omavaltaisissa yrityksissään määritellä "suomalaisuuden" ja "ruotsalaisuuden" rajat valtioista ja yhteiskunnasta riippumattomina.
Ja sinä varmaan selität myös sen, miksi tämä sama spämmäyksesi (jonka olet laittanut jo 100 kertaa aieminkin) ei päde ahvenanmaalaisten pakkosuomen kohdalla (jota siis ei ole)?
Ahvenanmaan käytäntö on varoittava esimerkki muulle Suomelle. Ahvenanmaa ampuu itseään jalkaan, kun ei vaadi koululaisiltaan suomen kielen opiskelua. Merkittävä osa maakunnan nuorista joutuu muuttamaan ulkomaille, pääasiassa Ruotsiin, koska heillä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia ilman suuria ylimääräisiä ponnistuksia saada töitä kotimaastaan, Suomesta.
Täällä saa puhua ihan vapaasti mitä tahansa äidinkieltä oli se sitten venäjä, korea, kiina, somali tai arabia vaikka kielelle ei ole mitään pakkoa.
Kaikkien on osattava ruotsia, jotta he osaisivat tarjota terveydenhuoltopalveluja ruotsiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsi FAQ
Koska kouluruotsin vastustus nostaa aika ajoin rumaa päätään tälläkin foorumilla, niin kerrataanpa perusteet.
K: Mitä tarkoittaa "pakkoruotsi"?
V: Suomenruotsalaisten oikeutta puhua isänmaassaan äidinkieltään, ja suomenkielisten oikeutta lukea koulussa ruotsia mahdollisesti kieltä vastustavien vanhempiensa mahtikäskystä välittämättä.
K: Miksi "pakkoruotsia" vastustetaan?
V: Koska ruotsinkieliset tiedotusvälineet eivät ole yksi yhteen riippuvaisia samoista taloudellisen vallan keskittymistä kuin suomenkieliset, niissä voidaan usein kertoa se, mistä suomenkielisissä vaietaan (tietenkin myös päinvastoin).
Ennen kaikkea 1990-luvulla suomenkielisellä puolella hyväksytyksi noussut autoritäärinen oikeistolainen ajattelutapa, joka esimerkiksi monissa suomenkielisissä maakuntalehdissä on noussut määrääväksi ja tosiasiallista sensuuria ohjaavaksi ideologiaksi, ei ole ruotsinkielisellä puolella niin hallitsevassa asemassa. Tästä syystä ajattelutavan kannattajat pyrkivät rajoittamaan suomenkielisten lasten ajattelunvapautta sensuroimalla pois ruotsin kielen - ja sen mukana suomenruotsalaiset tiedotusvälineet - heidän ulottuviltaan.
K: Onko "pakkoruotsia" vastaan olemassa asiallisia argumentteja?
V: Voi ollakin. Tähän mennessä niitä ei ole täällä näkynyt.
K: Argumentoivatko "pakkoruotsin" vastustajat yleensä asiallisesti ja tasapuolisten sääntöjen mukaan?
V: Eivät. Poikkeuksetta he vaativat omille argumenteilleen etuoikeuksia eivätkä keskustele tasapuolisesti. Jos heidän vastustajansa koettavat puolustaa ruotsia historiallisin argumentein, "pakkoruotsin" vastustajat julistavat, että historialla argumentoiminen ei ole asiallista, kun puhutaan tämän päivän tilanteesta. Tämä ei kuitenkaan estä heitä vetoamasta itse historiaan - myyttiseen "suomalaisuuden sortoon", jota "ruotsalaisuus" on harjoittanut. Jos taas heidän vastustajansa vetoavat ruotsista koituneisiin henkilökohtaisiin hyötyihin, "pakkoruotsin" vastustajat julistavat asianomaisen epäisänmaalliseksi, itsekkääksi hyötyjäksi, jolle historia ja periaatteet eivät merkitse mitään - tämä ei tietenkään estä heitä itse vetoamasta omatekoisiin numeroihin ja laskelmiin todisteena ruotsin kielen "hyödyttömyydestä".
K: Mikä on "pakkoruotsin" vastustajien perusvirhe?
V: Se lienee heidän taipumuksensa tarkastella asiaa "ruotsalaisuuden" ja "suomalaisuuden" välisenä konfliktina. "Ruotsalaisuuden" piiriin kuuluvat Ruotsi ja suomenruotsalaiset, "suomalaisuutta" edustavat kaikki suomea puhuvat ihmiset, sikäli kuin he hyväksyvät "pakkoruotsin" vastustajat ideologiseksi etujoukokseen. Näistä kahdesta myyttisestä käsitteestä puhutaan ikään kuin ne olisivat yhteensopimattomia ja terävärajaisia ja ikään kuin niillä olisi oma tahto.
Suomen valtio, sen lait ja yhteiskunnallinen todellisuus sekä suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin yhteiset piirteet ja keskinäinen sekoittuminen eivät oikeastaan merkitse heille yhtään mitään heidän karismaattisissa ja omavaltaisissa yrityksissään määritellä "suomalaisuuden" ja "ruotsalaisuuden" rajat valtioista ja yhteiskunnasta riippumattomina.
Ja sinä varmaan selität myös sen, miksi tämä sama spämmäyksesi (jonka olet laittanut jo 100 kertaa aieminkin) ei päde ahvenanmaalaisten pakkosuomen kohdalla (jota siis ei ole)?
Ahvenanmaan käytäntö on varoittava esimerkki muulle Suomelle. Ahvenanmaa ampuu itseään jalkaan, kun ei vaadi koululaisiltaan suomen kielen opiskelua. Merkittävä osa maakunnan nuorista joutuu muuttamaan ulkomaille, pääasiassa Ruotsiin, koska heillä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia ilman suuria ylimääräisiä ponnistuksia saada töitä kotimaastaan, Suomesta.
Ahvenanmaalla 95% lapsista aloittaa suomen opiskelun viidennellä luokalla. Lähde Åsub.ax.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsi FAQ
Koska kouluruotsin vastustus nostaa aika ajoin rumaa päätään tälläkin foorumilla, niin kerrataanpa perusteet.
K: Mitä tarkoittaa "pakkoruotsi"?
V: Suomenruotsalaisten oikeutta puhua isänmaassaan äidinkieltään, ja suomenkielisten oikeutta lukea koulussa ruotsia mahdollisesti kieltä vastustavien vanhempiensa mahtikäskystä välittämättä.
K: Miksi "pakkoruotsia" vastustetaan?
V: Koska ruotsinkieliset tiedotusvälineet eivät ole yksi yhteen riippuvaisia samoista taloudellisen vallan keskittymistä kuin suomenkieliset, niissä voidaan usein kertoa se, mistä suomenkielisissä vaietaan (tietenkin myös päinvastoin).
Ennen kaikkea 1990-luvulla suomenkielisellä puolella hyväksytyksi noussut autoritäärinen oikeistolainen ajattelutapa, joka esimerkiksi monissa suomenkielisissä maakuntalehdissä on noussut määrääväksi ja tosiasiallista sensuuria ohjaavaksi ideologiaksi, ei ole ruotsinkielisellä puolella niin hallitsevassa asemassa. Tästä syystä ajattelutavan kannattajat pyrkivät rajoittamaan suomenkielisten lasten ajattelunvapautta sensuroimalla pois ruotsin kielen - ja sen mukana suomenruotsalaiset tiedotusvälineet - heidän ulottuviltaan.
K: Onko "pakkoruotsia" vastaan olemassa asiallisia argumentteja?
V: Voi ollakin. Tähän mennessä niitä ei ole täällä näkynyt.
K: Argumentoivatko "pakkoruotsin" vastustajat yleensä asiallisesti ja tasapuolisten sääntöjen mukaan?
V: Eivät. Poikkeuksetta he vaativat omille argumenteilleen etuoikeuksia eivätkä keskustele tasapuolisesti. Jos heidän vastustajansa koettavat puolustaa ruotsia historiallisin argumentein, "pakkoruotsin" vastustajat julistavat, että historialla argumentoiminen ei ole asiallista, kun puhutaan tämän päivän tilanteesta. Tämä ei kuitenkaan estä heitä vetoamasta itse historiaan - myyttiseen "suomalaisuuden sortoon", jota "ruotsalaisuus" on harjoittanut. Jos taas heidän vastustajansa vetoavat ruotsista koituneisiin henkilökohtaisiin hyötyihin, "pakkoruotsin" vastustajat julistavat asianomaisen epäisänmaalliseksi, itsekkääksi hyötyjäksi, jolle historia ja periaatteet eivät merkitse mitään - tämä ei tietenkään estä heitä itse vetoamasta omatekoisiin numeroihin ja laskelmiin todisteena ruotsin kielen "hyödyttömyydestä".
K: Mikä on "pakkoruotsin" vastustajien perusvirhe?
V: Se lienee heidän taipumuksensa tarkastella asiaa "ruotsalaisuuden" ja "suomalaisuuden" välisenä konfliktina. "Ruotsalaisuuden" piiriin kuuluvat Ruotsi ja suomenruotsalaiset, "suomalaisuutta" edustavat kaikki suomea puhuvat ihmiset, sikäli kuin he hyväksyvät "pakkoruotsin" vastustajat ideologiseksi etujoukokseen. Näistä kahdesta myyttisestä käsitteestä puhutaan ikään kuin ne olisivat yhteensopimattomia ja terävärajaisia ja ikään kuin niillä olisi oma tahto.
Suomen valtio, sen lait ja yhteiskunnallinen todellisuus sekä suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin yhteiset piirteet ja keskinäinen sekoittuminen eivät oikeastaan merkitse heille yhtään mitään heidän karismaattisissa ja omavaltaisissa yrityksissään määritellä "suomalaisuuden" ja "ruotsalaisuuden" rajat valtioista ja yhteiskunnasta riippumattomina.
Ja sinä varmaan selität myös sen, miksi tämä sama spämmäyksesi (jonka olet laittanut jo 100 kertaa aieminkin) ei päde ahvenanmaalaisten pakkosuomen kohdalla (jota siis ei ole)?
Ahvenanmaan käytäntö on varoittava esimerkki muulle Suomelle. Ahvenanmaa ampuu itseään jalkaan, kun ei vaadi koululaisiltaan suomen kielen opiskelua. Merkittävä osa maakunnan nuorista joutuu muuttamaan ulkomaille, pääasiassa Ruotsiin, koska heillä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia ilman suuria ylimääräisiä ponnistuksia saada töitä kotimaastaan, Suomesta.
Ahvenanmaalla 95% lapsista aloittaa suomen opiskelun viidennellä luokalla. Lähde Åsub.ax.
Mahtaako pitää paikkansa? Ja vaikka olisikin, niin kyse on vapaaehtoisesta opiskelusta. Ei pakkosuomesta.
"Ahvenanmaan opetusministeri ei tunnista kritiikkiä suomen kielen alennustilasta: ”Pitää kunnioittaa Ahvenanmaata yksikielisenä”"
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201806082200992332
"IL-reportaasi paljastaa suomenkielisten karun arjen Ahvenanmaalla: Haukkumista, kiusaamista ja syrjintää - ”Totuus on se, että kaikista maailman kielistä suomi on vihatuin”"
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201806072200982059
"Itsehallintolain mukaan Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että sekä maakunnan että kuntien kuten myös Ahvenanmaalla toimivan valtionhallinnon piirissä virastokielenä käytetään ainoastaan ruotsin kieltä. Monet ahvenanmaalaiset puhuvat tai ymmärtävät jonkin verran suomea, mutta eivät suinkaan kaikki. Sen sijaan englantia osaa lähes jokainen. Noin 90 % ahvenanmaalaisista puhuu äidinkielenään ruotsia, suomenkielisten osuus on vajaa 5 % ja muun kielisiä on yhteensä noin 5 %."
https://www.visitaland.com/fi/hyva-tietaa/kielisaadokset/#
"Ahvenanmaan suomenkielinen vähemmistö on suuri ja hiljainen. Äidinkielen opetusta ei ole, vaikka viisi prosenttia väestöstä puhuu suomea äidinkielenään. Muiden kielivähemmistöjen määrä on kasvussa ja niiden uskotaan pian alkavan esittää vaatimuksia hallinnolle."
http://gamla.hbl.fi/nyheter/2014-01-17/555701/ahvenanmaan-suomenkielise…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esim. itse harrastan hevosurheilua ja harmittaa etten osaa ruotsia. Siellä paljon ruotsia äidinkielenään puhuvia. Toki osaavat englantia, mutta tylsää, kun kaikki muut osaavat ruotsia ja
minun takia joudutaan puhumaan sitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsi FAQ
Koska kouluruotsin vastustus nostaa aika ajoin rumaa päätään tälläkin foorumilla, niin kerrataanpa perusteet.
K: Mitä tarkoittaa "pakkoruotsi"?
V: Suomenruotsalaisten oikeutta puhua isänmaassaan äidinkieltään, ja suomenkielisten oikeutta lukea koulussa ruotsia mahdollisesti kieltä vastustavien vanhempiensa mahtikäskystä välittämättä.
K: Miksi "pakkoruotsia" vastustetaan?
V: Koska ruotsinkieliset tiedotusvälineet eivät ole yksi yhteen riippuvaisia samoista taloudellisen vallan keskittymistä kuin suomenkieliset, niissä voidaan usein kertoa se, mistä suomenkielisissä vaietaan (tietenkin myös päinvastoin).
Ennen kaikkea 1990-luvulla suomenkielisellä puolella hyväksytyksi noussut autoritäärinen oikeistolainen ajattelutapa, joka esimerkiksi monissa suomenkielisissä maakuntalehdissä on noussut määrääväksi ja tosiasiallista sensuuria ohjaavaksi ideologiaksi, ei ole ruotsinkielisellä puolella niin hallitsevassa asemassa. Tästä syystä ajattelutavan kannattajat pyrkivät rajoittamaan suomenkielisten lasten ajattelunvapautta sensuroimalla pois ruotsin kielen - ja sen mukana suomenruotsalaiset tiedotusvälineet - heidän ulottuviltaan.
K: Onko "pakkoruotsia" vastaan olemassa asiallisia argumentteja?
V: Voi ollakin. Tähän mennessä niitä ei ole täällä näkynyt.
K: Argumentoivatko "pakkoruotsin" vastustajat yleensä asiallisesti ja tasapuolisten sääntöjen mukaan?
V: Eivät. Poikkeuksetta he vaativat omille argumenteilleen etuoikeuksia eivätkä keskustele tasapuolisesti. Jos heidän vastustajansa koettavat puolustaa ruotsia historiallisin argumentein, "pakkoruotsin" vastustajat julistavat, että historialla argumentoiminen ei ole asiallista, kun puhutaan tämän päivän tilanteesta. Tämä ei kuitenkaan estä heitä vetoamasta itse historiaan - myyttiseen "suomalaisuuden sortoon", jota "ruotsalaisuus" on harjoittanut. Jos taas heidän vastustajansa vetoavat ruotsista koituneisiin henkilökohtaisiin hyötyihin, "pakkoruotsin" vastustajat julistavat asianomaisen epäisänmaalliseksi, itsekkääksi hyötyjäksi, jolle historia ja periaatteet eivät merkitse mitään - tämä ei tietenkään estä heitä itse vetoamasta omatekoisiin numeroihin ja laskelmiin todisteena ruotsin kielen "hyödyttömyydestä".
K: Mikä on "pakkoruotsin" vastustajien perusvirhe?
V: Se lienee heidän taipumuksensa tarkastella asiaa "ruotsalaisuuden" ja "suomalaisuuden" välisenä konfliktina. "Ruotsalaisuuden" piiriin kuuluvat Ruotsi ja suomenruotsalaiset, "suomalaisuutta" edustavat kaikki suomea puhuvat ihmiset, sikäli kuin he hyväksyvät "pakkoruotsin" vastustajat ideologiseksi etujoukokseen. Näistä kahdesta myyttisestä käsitteestä puhutaan ikään kuin ne olisivat yhteensopimattomia ja terävärajaisia ja ikään kuin niillä olisi oma tahto.
Suomen valtio, sen lait ja yhteiskunnallinen todellisuus sekä suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin yhteiset piirteet ja keskinäinen sekoittuminen eivät oikeastaan merkitse heille yhtään mitään heidän karismaattisissa ja omavaltaisissa yrityksissään määritellä "suomalaisuuden" ja "ruotsalaisuuden" rajat valtioista ja yhteiskunnasta riippumattomina.
Uusruotsalaiset eivät puhu Ruotsia. Ja kun tulevaisuudessa ruotsalaisten enemmistö on näitä, niin ei ole järkeä opetella Ruotsia.
Kyllä pohjoismaisessa yhteistyössä kaikki englantia osaavat, mutta suomalaisena on jotenkin enemmän sisäpiireissä, osa Pohjoismaista tiimiä, kun puhuu ruotsia (ja ymmärtää skandinaaviskaa). Tähän viiteryhmään haluan kuulua kansainlisissä tapahtumissa.
Englanniksi voi ostaa kaikkialta maailmassa, mutta kun myy, on parempi puhua paikallista kieltä. Pätee jopa Ruotsiin.
Jos minulta suomenkielisenä ei olisi ollut mahdollisuutta oppia ruotsia, niin tuskin tajuaisin mitä olen menettänyt, mutta itse ainakin olen työelämässä hyötynyt kielestä paljon. Ja paljon olen siihen myös panostanut. Se kouluruotsi on ollut hyvä pohja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siihen, että suomenkieliset eivät saisi etumatkaa kieliopinnoissa ruotsinkielisiin nähden. Ainoa järkevä kuulemani perustelu pakkoruotsille.
Poliittiset puolueet taas tarvitsevat pakkoruotsia ajaakseen läpi omia tavoitteitaan. Rkp kun suostuu ihan mihin tahansa, kunhan vain saa pitää pakkoruotsin.
Ikuinen kehä on valmis.
Siksi että eduskunnan jäsenistön, presidenttimme ja poliitikkojen enemmistön mielenrauha säilyisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pohjoismaisessa yhteistyössä kaikki englantia osaavat, mutta suomalaisena on jotenkin enemmän sisäpiireissä, osa Pohjoismaista tiimiä, kun puhuu ruotsia (ja ymmärtää skandinaaviskaa). Tähän viiteryhmään haluan kuulua kansainlisissä tapahtumissa.
Englanniksi voi ostaa kaikkialta maailmassa, mutta kun myy, on parempi puhua paikallista kieltä. Pätee jopa Ruotsiin.
Jos minulta suomenkielisenä ei olisi ollut mahdollisuutta oppia ruotsia, niin tuskin tajuaisin mitä olen menettänyt, mutta itse ainakin olen työelämässä hyötynyt kielestä paljon. Ja paljon olen siihen myös panostanut. Se kouluruotsi on ollut hyvä pohja.
Luulin näin myös, mutta oikeasti olet se jolle ruotsia äidinkielenä puhuvat naureskelevat. Sisäpiiri muodostuu syntymästä eikä siihen voi kouluruotsilla päästä.
Oikeasti ei yhtikäs mihinkään. Yliopistossa huvitti ruotsin kursseilla, kun jokaisen kurssin 4 ensimmäistä tuntia keskityttiin siihen, miksi on tärkeää osata ruotsia :D
Suoritin virkamiesruotsin keskiarvolla 1, en osaa ruotsia yhtään. Tenteistä menin läpi ihan vain opettelemalla lauseita ulkoa tyylillä "hauki on kala". Täydellistä resurssien hukkaan heittämistä, niin opiskelijoille kuin opettajillekin.
Suomi on virallisesti kaksikielinen maa ja sen takia julkiset palvelut pitää tarjota myös ruotsiksi. Tästä taas seuraa että moniin virkoihin pitää olla ruotsinkielentaitoinen.
Jos siis ruotsin pakollinen opiskelu lopetettaisiin, ruotsia opiskelematon ihminen sulkisi monta virkaa itseltään pois jo valmiiksi. Tämä lisäisi eriarvoisuutta kun fiksut ja koulutetut vanhemmat tajuaisivat valita lapsilleen edelleen sen ruotsin ja muut lapset jättäisivät tyhmyyksissään sen pois opinnoista muka turhana.
Vierailija kirjoitti:
Esim. itse harrastan hevosurheilua ja harmittaa etten osaa ruotsia. Siellä paljon ruotsia äidinkielenään puhuvia. Toki osaavat englantia, mutta tylsää, kun kaikki muut osaavat ruotsia ja
minun takia joudutaan puhumaan sitä!
Ruotsin kieltä voi opiskella ihan vapaa-ajallaankin, kuten kaikkia muitakin kieliä. Siitä vaan kirja käteen ja opettele. Ei koko Suomen tarvitse opiskella ruotsia sinun hevosharrastuksesi takia.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on virallisesti kaksikielinen maa ja sen takia julkiset palvelut pitää tarjota myös ruotsiksi. Tästä taas seuraa että moniin virkoihin pitää olla ruotsinkielentaitoinen.
Jos siis ruotsin pakollinen opiskelu lopetettaisiin, ruotsia opiskelematon ihminen sulkisi monta virkaa itseltään pois jo valmiiksi. Tämä lisäisi eriarvoisuutta kun fiksut ja koulutetut vanhemmat tajuaisivat valita lapsilleen edelleen sen ruotsin ja muut lapset jättäisivät tyhmyyksissään sen pois opinnoista muka turhana.
Ei sitä ruotsin kieltä osata nykyäänkään. En ole eläessäni tainnut kertaakaan kuulla livenä puhuttavan ruotsia ja asun kuitenkin ihan pk-seudulla. Monia muita kieliä kyllä kuulee useastikin.
Suomenruotsalaiset ei tosiaankaan aina osaa suomea.
Oles nyt kiltti poika ja tee kuten sinua paremmat ihmiset käskee.
Helpompi sisäänpääsy korkeakouluihin koska ruotsinkieliset kiintiöt. Tämäkin vain vaivoin verhottua kulttuuri-imperialismia, muinaisjäänne vuonna 2020. Mielestäni pakkoruotsijärjestelmän voisi purkaa jotta saamme EU-velat maksettua.