Pitääkö luottamus ansaita parisuhteessa? Vai tuleeko luottaa automaationa?
Kommentit (72)
Minusta se luottamus tulee jo heti alussa automaationa. Sitten sitä joko ylläpidetään tai menetetään. Luottamuksen takaisin "ansaitseminen" on sitten vaikeampi homma.
Luottamus on automaatio ja lähtökohta. Ilman luottamusta ei voi syntyä tasapainoista, kestävää parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Kehenkään ei pidä liian sinisilmäisesti luottaa kaikessa. Se on typeryyttä. Ja eikö sitä tarkkaile toista ihmistä, hänen luonnettaan ja ominaisuuksiaan (=onko sopiva tyyppi juuri sellaiseen parisuhteeseen kuin minä haluan) ennen kuin alkaa seurustelemaan hänen kanssaan? Tai se olisi ainakin järkevää...
Ei kyllä kaikki tarkkaile. Eivät tunnista varoittavia tunteita, koska haluavat luottaa.
Minusta lähtökohta suhteeseen mennessä on, että se perustuu luottamukselle. Sitä ei siis ensi tarvitse ansaita, mutta sen voi helposti käytöksellään menettää ja sen palauttaminen on vaikeaa.
No en ainakaan edes aloita parisuhdetta, jos en luota.
Luottamus on kuitenkin uskon asia. Koskaan ei voi satavarmasti luottaa, ei edes itseensä.
Miten sen luottamuksen voisi ansaita?
Te, jotka automaattisesti luotatte toiseen, niin koskeeko se kaikkia ihmisiä? Luotatte kaikkiin, jotka eivät ole osoittautuneet epäluotettaviksi? Kerrotte salaisuuset uusille ystävillenne?
Vierailija kirjoitti:
Miten sen luottamuksen voisi ansaita?
Siten, ettei missään vaiheessa pieninkään epäilys herää toisen motiiveista tai toiminnasta. Ei jää kiinni toisten naisten katselusta tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehenkään ei pidä liian sinisilmäisesti luottaa kaikessa. Se on typeryyttä. Ja eikö sitä tarkkaile toista ihmistä, hänen luonnettaan ja ominaisuuksiaan (=onko sopiva tyyppi juuri sellaiseen parisuhteeseen kuin minä haluan) ennen kuin alkaa seurustelemaan hänen kanssaan? Tai se olisi ainakin järkevää...
Ei kyllä kaikki tarkkaile. Eivät tunnista varoittavia tunteita, koska haluavat luottaa.
Niinkuin sanoin, kannattaisi...
Vaihtoehdot eivät ole järkevät. Ei parisuhde ole jotain, mihin mennään. Parisuhde syntyy, kun kaksi ihmistä rakastuu ja alkaa olla yhdessä. Jos ei ole luottamusta, ei voi rakastua.
Sen takia en vastannut äänestykseen.
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka automaattisesti luotatte toiseen, niin koskeeko se kaikkia ihmisiä? Luotatte kaikkiin, jotka eivät ole osoittautuneet epäluotettaviksi? Kerrotte salaisuuset uusille ystävillenne?
Kumppanin rinnastaminen uuteen ystävään tai ”kaikkiin ihmisiin” on yliampuvaa liioittelua ja ääriajattelua eli aika typerä kommentti ylipäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehdot eivät ole järkevät. Ei parisuhde ole jotain, mihin mennään. Parisuhde syntyy, kun kaksi ihmistä rakastuu ja alkaa olla yhdessä. Jos ei ole luottamusta, ei voi rakastua.
Sen takia en vastannut äänestykseen.
Voi rakastua. Rakastaminen sen sijaan vaatii luottamuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehdot eivät ole järkevät. Ei parisuhde ole jotain, mihin mennään. Parisuhde syntyy, kun kaksi ihmistä rakastuu ja alkaa olla yhdessä. Jos ei ole luottamusta, ei voi rakastua.
Sen takia en vastannut äänestykseen.
Kyllä minä voin ihastua, vaikka en tunne toista ihmistä. Meillä oli vetovoimainen veret seisauttava ensi tapaaminen. Siitä se lähti, vaikka eihän järjellä toiseen voinut luottaa, kun tätä ei tuntenut.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka automaattisesti luotatte toiseen, niin koskeeko se kaikkia ihmisiä? Luotatte kaikkiin, jotka eivät ole osoittautuneet epäluotettaviksi? Kerrotte salaisuuset uusille ystävillenne?
Kumppanin rinnastaminen uuteen ystävään tai ”kaikkiin ihmisiin” on yliampuvaa liioittelua ja ääriajattelua eli aika typerä kommentti ylipäänsä.
Miten kumppani eroaa uudesta ystävästä?
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka automaattisesti luotatte toiseen, niin koskeeko se kaikkia ihmisiä? Luotatte kaikkiin, jotka eivät ole osoittautuneet epäluotettaviksi? Kerrotte salaisuuset uusille ystävillenne?
Jotku ihmiset on oikeesti luottavaisia (=naiiveja, sinisilmäisiä). Ja niitä moni käyttää hyväkseen.
Minun mielestän luottamusta ei voi ansaita. Jos on uuden ihmisen kanssa tekemisissä, niin kyllä häneen oletusarvoisesti luottaa, niin pitkään että tekee jotain, jonka vuoksi menettää luottamuksen.
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka automaattisesti luotatte toiseen, niin koskeeko se kaikkia ihmisiä? Luotatte kaikkiin, jotka eivät ole osoittautuneet epäluotettaviksi? Kerrotte salaisuuset uusille ystävillenne?
Parisuhde on ihan eri asia mitä uusi tuttavuus. En muuta ystävieni kanssa yhteen muuten kuin kämppiksenä, ja se ei ole parisuhteeseen verrattavissa. Lähtökohtaisesti minulla ei ole mitään syytä epäillä toisista, ovatko he sellaisia miltä vaikuttavat.
Miksi salaisuuksia pitäisi kertoa yhtään kenellekään? Jos joku on kertonut minulle jotain luottamuksella, en paljasta hänen asioitaan ulkopuolisille. Äkkiseltään en keksi itseltäni yhtään salaisuutta, mitä ne yleensä on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka automaattisesti luotatte toiseen, niin koskeeko se kaikkia ihmisiä? Luotatte kaikkiin, jotka eivät ole osoittautuneet epäluotettaviksi? Kerrotte salaisuuset uusille ystävillenne?
Kumppanin rinnastaminen uuteen ystävään tai ”kaikkiin ihmisiin” on yliampuvaa liioittelua ja ääriajattelua eli aika typerä kommentti ylipäänsä.
Miten kumppani eroaa uudesta ystävästä?
Kyllä sä sen joskus vielä opit.
Kehenkään ei pidä liian sinisilmäisesti luottaa kaikessa. Se on typeryyttä. Ja eikö sitä tarkkaile toista ihmistä, hänen luonnettaan ja ominaisuuksiaan (=onko sopiva tyyppi juuri sellaiseen parisuhteeseen kuin minä haluan) ennen kuin alkaa seurustelemaan hänen kanssaan? Tai se olisi ainakin järkevää...