12v poika, onko muilla samanlaisia?
Kun poika herää, menee heti katsomaan telkkaria. Ei tee edes aamupalaa itse, jos ei käsketä. Tuntuu, että kaikki asiat pitää sanoa, mitä hänen pitää tehdä, muuten ei tee mitään muuta kuin avaa telkkarin ja tuijottaisi sitä varmasti koko päivän, jollei kukaan käskisi sulkemaan telkkaria, tekemään aamupalaa ja aamutoimia.
Nyt tein päätöksen, että en enää sano. Sittenhän viettää päivänsä ja elämänsä telkkarin edessä. Säälittää vaan, kun kyseessä oma lapsi, jonka toivoisi tekevän elämällään jotain fiksua. Harrastus alkaa ensi viikolla. Saa nähdä pyytääkö kyytiä sinne edes, kun en muistuta milloin se on.
Kommentit (43)
No jos 12 vuotias on tv:n orja ei se ainakaan asiaan auta, että luovutat. Ei 12- vuotias ajattele, että elämä menisi hukkaan tai ylipäätään tulevaisuuttaan sen pitemmälle.
Ehkä hankkiudut eroon siitä tv:stä ? Ja siihen tilalle keksit jonkun uuden harrastuksen
Sun tehtävä vanhempana on vielä ohjata tuon ikäistä. Sun pitää puhua siitä, että on tehtävä muutakin kuin katsottava telkkaria, muistutettava aamupalasta, muistutettava harrastukseen lähtemisestä jne. Se on vanhemman tehtävä. Poikasi ei kuulosta mitenkään poikkeukselliselta ikäisekseen. Kyllä se siitä vanhempien tuella hyväksi muuttuu :)
Jep! Kuulostaa tutulta. Poika täytti juuri 13. Aamulla pesee sentään hampaat, sen jälkeen ohjain käteen ja pleikkaa pelaamaan. Sen jälkeen kännykkä käteen ja loppupäivä menisi sisällä youtubea katsoessa omassa huoneessa. Ei puhettakaan, että lähtisi ulos kauniilla ilmalla :-(
Tulen töistä vasta 16 jälkeen ja poika istuu sisällä - itsellä alkaa kiehua, mutta otan vain puhelimen pois ja heitän ulos. Onneksi harrastukset alkaa parin viikon päästä ja niistä ei luisteta.
Minkä takia se on aina poika joka on tällainen aivovammainen, suupielestä kuolaa valuttava, televisiota töllöttävä idiootti?
Vierailija kirjoitti:
Sun tehtävä vanhempana on vielä ohjata tuon ikäistä. Sun pitää puhua siitä, että on tehtävä muutakin kuin katsottava telkkaria, muistutettava aamupalasta, muistutettava harrastukseen lähtemisestä jne. Se on vanhemman tehtävä. Poikasi ei kuulosta mitenkään poikkeukselliselta ikäisekseen. Kyllä se siitä vanhempien tuella hyväksi muuttuu :)
Onko niin, että 12v kaipaa ohjausta? Luulin, että pitäisi jo osata toimia itsenäisemmin.
Ap
No meillä 13 v tyttö ihan samanlainen. Läppäri tai puhelin koko ajan edessä, ei tee mitään muuta käskemättä.
No ei sinusta ainakaan vanhemmaksi ole. Annat 12-vuotiaan tehdä mitä haluaa = ei mitään ja katsot sivusta. Se on sinun vastuullasi se telkkarin katsominen, aamupalan patistelu ja harrastuksiin laittaminen. Tuliko jotenkin yllätyksenä?
Jos mahdolliståa, kannattaa laittaa se lapsi välilä esimerkiksi leirille. Ainakin isommissa kaupungeissa on vaikka mitä kivaa. Hyvä, että hänellä on se harrastus. Mutta ihan siis normaalilta pojalta kuulostaa. Itsellä melkein samanikäisen. Patistella täytyy, oma-aloitteinen ei ole. Tyttö on 13v, ja erittäin oma-aloitteinen. Luonne-ero ja ehkä se, että pojat kehittyvät hitaammin, syynä. Eikä kaikki tyttöjään suinkaan ole oma-aloitteisia.
Olen kyllä ap:n kanssa samoilla linjoilla, että kyllä tuon ikäisen pitää itse jo hoitaa perusasiat kuten aamupalan otto. Ei 12-vuotiasta kaikkeen pidä paapoa ja patistella. Milloin ei hoida kouluaan ja harrastuksia ja kykkii liikaa koneiden ääressä, niin etuja ja ruutuja pois, että oma-aloitteisuus kohenee. Vanhemmalle on liian raskasta mikro-ohjata isoa lasta, monella meistä on työ, muita lapsia, elämä...
Kun olin lapsi niin ei meiltä kysytty haluammeko katsoa tv:tä tai räplätä puhelinta. Meidät käskettiin ulos tietty määrä tunteja päivässä. Onko nykyään niin että jopa alakouluikäinen saa luuhata kotona koko päivän "ellei huvita" mennä ulos?!
Meillä kolme poikaa: 12 v., 18 v. ja 20 v. Nuorin ja vanhin on /on ollut vastaavia kuin APllä. Keskimmäinen on aina ollut oma-aloitteisempi ja hoitanut enemmän asiat itsekseen, ja pikemminkin hermostunut, jos sitä on patistanut. Eli samankin perheen samaa sukupuolta olevat lapset voivat olla erilaisia tässä asiassa. Yritä jaksaa sen 12 v. kanssa. Samanlaista meillä on 12-vuotiaan kanssa: nyt herätys, nyt nämä vaateet päälle, nyt syöt tätä aamupalaksi, nyt hampaan pesulle jne. Jatkuvaa jankuttamista. Kyllä ne kasvaa ja muuttuu siitä. Nyt 20 v. poika hoitaa särmästi ja itse asiat, yläasteella alkoi helpottaa, jolloin otti itse vastuuta vaatteista jne.
Yksi ratkaisu voisi löytyä Ruotsista. Luin jostain ( en nyt pikaisella googlauksella löytänyt) että jossain aivan uudentyyppisesä ultrassa sukupuolen voi melko varmasti päätellä jo rv 16 kohdalla. Ruotsissa saa raskauden keskeytyksen omalla ilmoituksella (syitä ei kysellä) viikolle 20 saakka. Näin ei tarvitsisi ottaa riskiä että tuollaista pääsisi käymään.
Kuulostaa nimittäin valitettavan tutulta tuollainen meilläkin...
Ennen vanhaan ohjattuihin harrastuksiin pyöräiltiin itse. Enää niin ei tehdä, ja yhtään en ihmettele mikseivät nykylapset opi omatoimisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Yksi ratkaisu voisi löytyä Ruotsista. Luin jostain ( en nyt pikaisella googlauksella löytänyt) että jossain aivan uudentyyppisesä ultrassa sukupuolen voi melko varmasti päätellä jo rv 16 kohdalla. Ruotsissa saa raskauden keskeytyksen omalla ilmoituksella (syitä ei kysellä) viikolle 20 saakka. Näin ei tarvitsisi ottaa riskiä että tuollaista pääsisi käymään.
Kuulostaa nimittäin valitettavan tutulta tuollainen meilläkin...
Hyvä, pitääkin emännälle sanoa, että jos tyttölapsi tulossa, niin aborttia kehiin.
Meillä on tuollaista ollut koko kesä reilu 13v pojan kanssa. Edelleen joutuu joka päivä ohjeistamaan: " ota aamupala, lääkkeet, pue päälle, pese hampaat jne, jne.. Ihan joka päivä. Muuten menee heti puhelimelle/tietokoneelle/tv:lle ja unohtuu koko päiväksi siihen. Molemmat vanhemmat käymme töissä emmekä ole aina vahtimassa kotona, joten usein kirjoitan lapulle päivän ohjelman pojalle kellonaikojen kera, se on varmin tapa saada poika hoitamaan asiat. Tytär on muutaman vuoden vanhempi, hänelle ei tarvinnut koskaan huomauttaa em. asioista.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tuollaista ollut koko kesä reilu 13v pojan kanssa. Edelleen joutuu joka päivä ohjeistamaan: " ota aamupala, lääkkeet, pue päälle, pese hampaat jne, jne.. Ihan joka päivä. Muuten menee heti puhelimelle/tietokoneelle/tv:lle ja unohtuu koko päiväksi siihen. Molemmat vanhemmat käymme töissä emmekä ole aina vahtimassa kotona, joten usein kirjoitan lapulle päivän ohjelman pojalle kellonaikojen kera, se on varmin tapa saada poika hoitamaan asiat. Tytär on muutaman vuoden vanhempi, hänelle ei tarvinnut koskaan huomauttaa em. asioista.
Onko jokin diagnoosi, kun tarvitsee lääkkeitä?
Aika sama meininki. Ja jatkuva kitinä, ettei ole mitään tekemistä.
Sinähän se äiti/ kasvattaja olet ja laadit säännöt. Mieluummin yhdessä.
Tee aamupala molemmille ja syötte yhdessä.
Ehkä lapsen pitäisi osata, mutta selvästikään ei osaa. Mutta ei hän itsestäänkään opi, huomiotta jättämisellä, vaan harjoitellaan sitten vanhemman kanssa.
Joo, aika samanlaista nyt lomalla.