Kiinteistövälittäjän työn plussat ja miinukset, kertokaa

Kiinteistönvälittäjän työ niitä harvoja, joissa nuoruudesta ei ole juuri etua. Useimmat talonostajat ottavat todemmasta hiukan kypsemmän miehen tai naiset jutustelut, kuin parikymppisen jolla ei paljon kokemusta itsenäisestä elämästä. Eli siinä mielessä hyvä ala, että ikää ei vieroksuta :)Hyvänä puolena työn keikkaluonteisuus, vaihtelua tulee. Saa olla ihmisten kanssa tekemisissä, kuunnella, opastaa, esitellä. Pitää olla ajan hermoilla asumisessa, kaupungin kehityksessä (mitä rakennetaan ja minne), liikenneyhteyksissä...Saa ihan työn puolesta panostaa ulkonäköönsä, siisti täytyy olla. Ensin myyt asiakkaalle itsesi, sen jälkeen toivottavsti sen asunnon. Itse olen tehnyt kiinteistönvälittäjän työtä ja jatkan varmasti kunhan lapset isompia. Sen ajan olen nykyisessä työssäni ihan työn säännöllisyyden vuoksi. Nykyinenkin työ myyntityötä provikkapalkalla ja hyvin menee.

oon niin kiitollinen että meidän kummankaan työ ei ole tosiaankaan sitä!! Siis lapsia ja perhe-elämää aatellen. Kaverin mies on kiinteistövälittäjä eikä juurikaan kotona näy, eli melkein on yh tämä äiti :(. Toki mies tykkää työstään mikä tietty hyvä juttu mutta ei raaski pitää edes vapaata kun haluaa tietty vaan saada asuntoja myydyksi.. Ja hirveä stressikin on päällä koko ajan... Mutta kaipa se toisille sopiikin se työ, mutta ei varmaan kovin hyvin just perheellisille. Ja riippuu tietty vähän ihmisestäkin että miten työnsä ottaa ja osaako relatakin joskus. Onhan niitä nyt tietty muitakin ammatteja joissa hommaa piisaa mutta nyt kysyttiin tästä työstä ja mun vastaus on että ei ikinä meidän perheessä!

Onko jollain onnistunut pienten lasten kanssa?