Uskonnollisuus vahvistuu länsimaissa

"Uskonto on ooppiumia kansalle". Näin luonnehti kommunisti ja yhteiskuntakriitikko Karl Marx 1800-luvulla. Hänen mukaansa uskonto ei kykene ratkaisemaan yhteiskunnan ongelmia, koska uskonnot lupaavat palkinnon vasta tuonpuoleisessa. Uskontokriitikkoja on ilmestynyt paljon hänen jälkeensäkin. 1900-luvun loppupuolella monet tutkijat väittivät uskonnon katoavan vähitellen maailmasta, koska tieteen uskottiin vähitellen syrjäyttävän sen. Puhuttiin maallistumisesta, sekularisaatiosta.

Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan uskonnon asema on tutkimusten mukaan jopa vahvistunut länsimaissa viime vuosikymmenien aikana. Uskonto on jatkuvasti esillä mediassa. Uskonnon muoto on tosin muuttunut. Jumala ja rukous ovat edelleen tärkeitä monille, mutta eri tavalla kuin mitä esimerkiksi maan valtauskonto tai kirkko opettavat. Tieteen edistymisestä huolimatta nykyihminenkin etsii uskonnosta vastauksia elämän perimmäisiin kysymyksiin.