Lue keskustelun säännöt.
En saa vieläkään mielestäni naista johon 11 vuotta sitten palavasti ihastuin
29.07.2020 |
12 vuotta sitten kesällä näin hänet ensimmäisen kerran, kun hyvä ystäväni oli hänen seurassaan ulkona. Liityin heidän seuraansa, ja jo ensimmäisestä hetkestä lähtien tuossa naisessa oli jotain todella maagista.
Tuon ensikohtaamisen jälkeen hän jäi mieleeni, ja seuraavana kesänä sain ystäväni järjestettyä asioita niin että tapasin hänet uudelleen. Silloin vaihdoimmekin yhteystietoja, ja myöhemmin juttelimme useasti kirjoitellen.
Näimme tietysti myös muutamia kertoja tuon jälkeen, mutta olin liian nuori, ujo sekä kokematon näissä asioissa....en osannut viedä juttua eteenpäin. Myös tuo ihastumisen tunne oli jotain sellaista että en uskaltanut tehdä mitään, kun pelkäsin että mokaan jutun.
Nyt tuosta on 11 vuotta aikaa, enkä ole vieläkään kohdannut naista joka saisi aikaan samanlaisia tuntemuksia.
Kaikki naiseni ovat olleet sellaisia, jotka vaihtaisin heti miettimättä tuohon ihanuuteen.
Voisi sanoa että olen tyytynyt, ja yrittänyt lähes väkisinkin löytää tuota tunnetta muiden kanssa....huonoin tuloksin.
Muiden kanssa olen osannut olla luontevammin kun minulla ei ole ollut suurempia tunteita pelissä. Menin vain jotenkin lukkoon ja jäädyin silloin 11 vuotta sitten.
Tämä on yksi elämäni suurimmista harmituksista.
Hänen jälkeensä uskoin että kohtaan vielä jonkun, paremmankin. Näin ei vain ikinä tapahtunut. Olen jo 34-vuotias...
Tuntuu typerältä alkaa kenenkään muun kanssa enää yrittämään mitään, kun kyseessä olisi vain tyytyminen, jonka vaihtaisin heti tähän kauan sitten kadotettuun elämäni valoon.
Kommentit (77)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en nyt tiedä, omaan korvaani kuulostaa siltä etten haluaisi olla tuo nainen. Tuollaisen idealisoinnin myötä en kuitenkaan oikeasti voisi millään vastata sitä mielikuvaa jonka ap on korviensa välissä ennättänyt kehittää. Ymmärrän toki että jotkut ihmiset jäävät ihon alle.
Jos aloittaisit vaikkapa uuden harrastuksen, kuten postimerkkeilyn tai base-hypyn.
Sen jälkeen tunnustat itsellesi, että olet ihastunut luomaasi haavekuvaan ja pilaat suhteesi ei-minkään vuoksi.
Kyllä se siitä sitten.
Sun pitäisi etsiä tuo ihminen käsiisi, että pääsisit tuosta koukusta jonnekin suuntaan.
Vaikutat ihanalta ja romanttiselta mieheltä. Toivon todella, että jotenkin päätyisit sen naisen kanssa yhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarinan opetus: Jos joku tuntuu erityiselle, toimi. Helpompi ottaa vastaan mahdollinen torjunta, kuin itkeä vielä kymmenen vuoden päästä tämän perään.
En haluaisi kenenkään jäävän jumiin noin pahasti itseeni. Eri asia toisinaan ohimennen miettiä kaiholla, mutta ettei mikään tai kukaan muu tunnu miltään... Huh huh. Et edes ole tavallaan ihastunut oikeaan ihmiseen, vaan haavekuvaan. Juoksisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi et ota yhteyttä tähän naiseen?
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi kenenkään jäävän jumiin noin pahasti itseeni. Eri asia toisinaan ohimennen miettiä kaiholla, mutta ettei mikään tai kukaan muu tunnu miltään... Huh huh. Et edes ole tavallaan ihastunut oikeaan ihmiseen, vaan haavekuvaan. Juoksisin.
Kyllähän ap on ihan tutustunut tähän naiseen? Puhut kuin hän haaveilisi jostakin leffatähdestä.
Vai kuinka monta kuukautta sinun pitää aktiivisesti seurustella ennen kuin tunnet jotain, kun kyseessä on juuri se oikea ihminen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No höh. Etsi käsiisi ja virittele suhde uudelleen.
Jonkun vauvalaisen mielestä asia on niin, että kun itse ajattelet tuota naista, sekin ajattelee sinua.
Vierailija kirjoitti:
Tarinan opetus: Jos joku tuntuu erityiselle, toimi. Helpompi ottaa vastaan mahdollinen torjunta, kuin itkeä vielä kymmenen vuoden päästä tämän perään.
Mutta se on hassua, että sitten kun joku kolahtaa oikein kunnolla, toimintakyky laskee. Ei toki kaikilla, mutta moni sanoo menneensä aivan lukkoon siinä tilanteessa. On paljon helpompi lähestyä sellaista ihmistä, joka ei aiheuta vahvoja fiiliksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todennäköisesti olet päässäsi idealisoinut tämän nuoruuden rakkauden. Näit häntä niin vähän, että et tiedä mitään hänen huonoista puolistaan. Mutta ehkä tosiaan kannattaa ottaa uudestaan yhteyttä että pääset eteenpäin elämässäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarinan opetus: Jos joku tuntuu erityiselle, toimi. Helpompi ottaa vastaan mahdollinen torjunta, kuin itkeä vielä kymmenen vuoden päästä tämän perään.
Mutta se on hassua, että sitten kun joku kolahtaa oikein kunnolla, toimintakyky laskee. Ei toki kaikilla, mutta moni sanoo menneensä aivan lukkoon siinä tilanteessa. On paljon helpompi lähestyä sellaista ihmistä, joka ei aiheuta vahvoja fiiliksiä.
Olin tuollainen jäätyjä. En saanut hymyiltyä, sanaa suustani tms. Sitten päätin että mun on pakko ryhdistäytyä ja niin tein. Ei toiminut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarinan opetus: Jos joku tuntuu erityiselle, toimi. Helpompi ottaa vastaan mahdollinen torjunta, kuin itkeä vielä kymmenen vuoden päästä tämän perään.
Mutta se on hassua, että sitten kun joku kolahtaa oikein kunnolla, toimintakyky laskee. Ei toki kaikilla, mutta moni sanoo menneensä aivan lukkoon siinä tilanteessa. On paljon helpompi lähestyä sellaista ihmistä, joka ei aiheuta vahvoja fiiliksiä.
Näin minullekin aina käy
Kohtalonasi on tyytyä johonkin sitten kun yksinäisyys tekee olon liian tukalaksi.
Sitten aina haikailet tämän menetetyn rakkauden perään, silloin kun on mahdollisuus pysähtyä hetkeksi elämässä
T: saman kokenut ja katkera
Ripustautuja, luulis jo ajan tehneen tehtävänsä.
Eiköhän nainen ole löytänyt kumppanin ja perustanut perheen aikoja sitten. Eli lopeta haaveilu.
Nuorena ja kokemattomana olisin pitänyt ap:ta romanttisena. Nyt juoksisin karkuun
No äkkiäkö tuon nykyään jostain somesta löytää.