Emäntä tai isäntä kieltää lähtemästä kotiin
Oletteko törmänneet sellaiseen, että juhlien / illanvieton / kahvittelun isäntä tai emäntä koettaa kieltää tai estää vieraita lähtemästä kotiin? Mikä mahtaa olla tällaisen taustalla?
Esimerkki: vieras alkaa tehdä lähtöä ja emäntä ryhtyy kaivamaan esille jotain, mitä haluaa antaa lähtijälle
toinen: pariskunta on lähdössä ja isäntä vaatii toista osapuolta syventymään pitkään keskusteluun
kolmas: emäntä kieltää ensiksi pöydästä nousevaa lähtemästä, käskee olla vielä esim. tunnin jotta joku toinen vieras ehtii vielä jutella
Kommentit (35)
Hmm, tämä on ilmeisesti hyvin harvinainen toimintatapa. Tämäkin palsta täynnä tarinoita vieraista, jotka eivät älyä lähteä ajallaan – tämä on siis vähän kuin päinvastoin :D
Joo toki emäntä/ Isännän kuuluu sanoa että ette kai te vielä lähde.
Olisiko kyse kotiväkivallasta?
Emäntä saa antaa tai turpiin kun vieraat lähtee?
normaali kohtelias kursailu on asia erikseen
Joo, on tuttua. Emäntä päivittelee, että "ette kai nyt vielä lähde, mihin teillä on kiire" ja alkaa tekemään ruokaa ja "pakottaa" vielä jäämään syömään. Todella ärsyttävää.
Mistä tällainen voi johtua? Jos vieraiden seura on tärkeää ja mieluista, miksi heitä ei esim. kutsuta useammin sen sijaan, että estellään lähtöä esim. viiden tunnin yhdessäolon jälkeen?
En voi yleistää, mutta omassa tuttavapiirissä on ollut muutamia sellaisia. Asuvat maalla, pienessä muutaman tuhannen henkilön korpitaajamassa, ja ovat kaikessa sen taajaman touhuissa mukana mitä vain missäkin tapahtuu. Kun sinne sitten kesällä on menty muutamaksi viikoksi sukumökille on miehen lapsuudenkaverit valmistelleet tuloamme viikkokausia, joten miehen kavereiden luota ei pääse pois reiluun vuorokauteen. Siihen on varauduttava ja katsotaan epäkohteliaaksi vain kipaista päiväkahvilla. Se on hemmetin tylsää ja vielä lähdön hetkellä vannotetaan, että tuutte vielä ennen kuin lähdette.
Heidän tapauksessaan kyse on ihan vain viihteestä, että saa kotiinsa muita naamoja kuin samoja naapureita vuoden aikana. Pitkä talvi takana ja nyt voi ottaa ilon irti vieraista.
En halua olla kiittämätön, mutta kun se koko vierailu on heidän ehdoillaan ja kaikki menee heidän tahtonsa mukaisesti saunareissuja myöten voisin kirkua jo parin tunnin jälkeen kuunneltuani uutiset lapsista sekä mustikkareissuista.
Vierailija kirjoitti:
En voi yleistää, mutta omassa tuttavapiirissä on ollut muutamia sellaisia. Asuvat maalla, pienessä muutaman tuhannen henkilön korpitaajamassa, ja ovat kaikessa sen taajaman touhuissa mukana mitä vain missäkin tapahtuu. Kun sinne sitten kesällä on menty muutamaksi viikoksi sukumökille on miehen lapsuudenkaverit valmistelleet tuloamme viikkokausia, joten miehen kavereiden luota ei pääse pois reiluun vuorokauteen. Siihen on varauduttava ja katsotaan epäkohteliaaksi vain kipaista päiväkahvilla. Se on hemmetin tylsää ja vielä lähdön hetkellä vannotetaan, että tuutte vielä ennen kuin lähdette.
Heidän tapauksessaan kyse on ihan vain viihteestä, että saa kotiinsa muita naamoja kuin samoja naapureita vuoden aikana. Pitkä talvi takana ja nyt voi ottaa ilon irti vieraista.
En halua olla kiittämätön, mutta kun se koko vierailu on heidän ehdoillaan ja kaikki menee heidän tahtonsa mukaisesti saunareissuja myöten voisin kirkua jo parin tunnin jälkeen kuunneltuani uutiset lapsista sekä mustikkareissuista.
Raskastahan tuo on, terv introvertti. Älkää olko koko lomaa siellä, menkää jonnekin missä saatte olla myös rauhassa.
Ja sanon taas kerran: parisuhde on kahden kauppa, sulla on myös puhe- ja mielipide- sekä valinnanvapaus.
Mikä ongelma tuossa on? Jos minua estellään lähtemästä tai maanitellaan jäämään, sanon vaan että nyt pitää mennä. Kiitos, oli kiva käydä, nähdään taas ja hei.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ongelma tuossa on? Jos minua estellään lähtemästä tai maanitellaan jäämään, sanon vaan että nyt pitää mennä. Kiitos, oli kiva käydä, nähdään taas ja hei.
Kuulostaa helpolta, mutta mitäs teet jos Pihtiputaan mummo saartaa sinut nurkkaan Espanjan-tuliaisten kanssa, tönitkö mummon pois tieltäsi vai? Tai jos Justiina-serkku alkaa korottaa ääntään ja riitelemään?
Vierailija kirjoitti:
En voi yleistää, mutta omassa tuttavapiirissä on ollut muutamia sellaisia. Asuvat maalla, pienessä muutaman tuhannen henkilön korpitaajamassa, ja ovat kaikessa sen taajaman touhuissa mukana mitä vain missäkin tapahtuu. Kun sinne sitten kesällä on menty muutamaksi viikoksi sukumökille on miehen lapsuudenkaverit valmistelleet tuloamme viikkokausia, joten miehen kavereiden luota ei pääse pois reiluun vuorokauteen. Siihen on varauduttava ja katsotaan epäkohteliaaksi vain kipaista päiväkahvilla. Se on hemmetin tylsää ja vielä lähdön hetkellä vannotetaan, että tuutte vielä ennen kuin lähdette.
Heidän tapauksessaan kyse on ihan vain viihteestä, että saa kotiinsa muita naamoja kuin samoja naapureita vuoden aikana. Pitkä talvi takana ja nyt voi ottaa ilon irti vieraista.
En halua olla kiittämätön, mutta kun se koko vierailu on heidän ehdoillaan ja kaikki menee heidän tahtonsa mukaisesti saunareissuja myöten voisin kirkua jo parin tunnin jälkeen kuunneltuani uutiset lapsista sekä mustikkareissuista.
Tsemppiä! Kymppi tuossa antoi hyviä neuvoja.
Ymmärrän että täntyylinen käytös johtuu tylsyydestä mutta ihmettelen, miksi nämä ihmiset eivät itse laajenna elämänpiiriään vaan odottavat kerran vuodessa saapuvista vieraista jotain pelastajaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ongelma tuossa on? Jos minua estellään lähtemästä tai maanitellaan jäämään, sanon vaan että nyt pitää mennä. Kiitos, oli kiva käydä, nähdään taas ja hei.
Kuulostaa helpolta, mutta mitäs teet jos Pihtiputaan mummo saartaa sinut nurkkaan Espanjan-tuliaisten kanssa, tönitkö mummon pois tieltäsi vai? Tai jos Justiina-serkku alkaa korottaa ääntään ja riitelemään?
Ei tarvitse töniä mummoa. Jos hän haluaa antaa tulaisia, otan vastaan ja sanon kiitos. Ei niitä tarvitse enempää esitellä.
Miksi serkku alkaisi korottaa ääntään ja riidellä? Ilmeisesti silloin olisi keskusteltu jostain asiasta, josta ollaan eri mieltä. Jos olen oman näkemykseni jo sanonut ja toinen haluaa riidellä niin riidelköön yksinään.
Jokainen määrittelee itse rajansa. Ei tarvitse olla liian kohtelias. Ei vieraiden tehtävä ole viihdyttää isäntäväkeä tai toimia terapeuttina. Kun yhdessäolo alkaa väsyttää, kyläpaikasta voi poistua. Sopivassa seurassa kaikilla on mukavaa ja ymmärretään myös, että vieraat eivät muuttaneet kyläpaikkaan asumaan.
Minulla on krooninen sairaus, johon tarvitsen säännöllisen lääkehoidon. Lääkkeet vain ovat aina kotona, kun tulen vierailulle, ja pakko lähteä kotiin. Tai näin olen kertonut vuosikaudet, ja jatkan, jos aletaan kiinni roikkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ongelma tuossa on? Jos minua estellään lähtemästä tai maanitellaan jäämään, sanon vaan että nyt pitää mennä. Kiitos, oli kiva käydä, nähdään taas ja hei.
Kuulostaa helpolta, mutta mitäs teet jos Pihtiputaan mummo saartaa sinut nurkkaan Espanjan-tuliaisten kanssa, tönitkö mummon pois tieltäsi vai? Tai jos Justiina-serkku alkaa korottaa ääntään ja riitelemään?
Ei tarvitse töniä mummoa. Jos hän haluaa antaa tulaisia, otan vastaan ja sanon kiitos. Ei niitä tarvitse enempää esitellä.
Miksi serkku alkaisi korottaa ääntään ja riidellä? Ilmeisesti silloin olisi keskusteltu jostain asiasta, josta ollaan eri mieltä. Jos olen oman näkemykseni jo sanonut ja toinen haluaa riidellä niin riidelköön yksinään.
Jokainen määrittelee itse rajansa. Ei tarvitse olla liian kohtelias. Ei vieraiden tehtävä ole viihdyttää isäntäväkeä tai toimia terapeuttina. Kun yhdessäolo alkaa väsyttää, kyläpaikasta voi poistua. Sopivassa seurassa kaikilla on mukavaa ja ymmärretään myös, että vieraat eivät muuttaneet kyläpaikkaan asumaan.
Jospa serkku aloittaa riidan juuri siitä, että vieraat ovat lähdössä ”liian aikaisin?” Jos Pihtiputaan lahjojen kohtelias vastaanottaminen riittäisi ilman että niitä pitää jäädä ihastelemaan ja kommentoimaan ja kuuntelemaan niiden tarinaa ja jos kaikki ymmärtäisivät, että vieraat eivät ole jäämässä asumaan, niin mitään ongelmaa ei olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ongelma tuossa on? Jos minua estellään lähtemästä tai maanitellaan jäämään, sanon vaan että nyt pitää mennä. Kiitos, oli kiva käydä, nähdään taas ja hei.
Kuulostaa helpolta, mutta mitäs teet jos Pihtiputaan mummo saartaa sinut nurkkaan Espanjan-tuliaisten kanssa, tönitkö mummon pois tieltäsi vai? Tai jos Justiina-serkku alkaa korottaa ääntään ja riitelemään?
Ei tarvitse töniä mummoa. Jos hän haluaa antaa tulaisia, otan vastaan ja sanon kiitos. Ei niitä tarvitse enempää esitellä.
Miksi serkku alkaisi korottaa ääntään ja riidellä? Ilmeisesti silloin olisi keskusteltu jostain asiasta, josta ollaan eri mieltä. Jos olen oman näkemykseni jo sanonut ja toinen haluaa riidellä niin riidelköön yksinään.
Jokainen määrittelee itse rajansa. Ei tarvitse olla liian kohtelias. Ei vieraiden tehtävä ole viihdyttää isäntäväkeä tai toimia terapeuttina. Kun yhdessäolo alkaa väsyttää, kyläpaikasta voi poistua. Sopivassa seurassa kaikilla on mukavaa ja ymmärretään myös, että vieraat eivät muuttaneet kyläpaikkaan asumaan.
Jospa serkku aloittaa riidan juuri siitä, että vieraat ovat lähdössä ”liian aikaisin?” Jos Pihtiputaan lahjojen kohtelias vastaanottaminen riittäisi ilman että niitä pitää jäädä ihastelemaan ja kommentoimaan ja kuuntelemaan niiden tarinaa ja jos kaikki ymmärtäisivät, että vieraat eivät ole jäämässä asumaan, niin mitään ongelmaa ei olisi.
Ongelma on sun pään sisällä. Ei niin että kuvittelisit tilanteen itsessään, vaan niin, että kuvittelet muiden tunteiden olevan sun vastuulla.
Mitä sitten jos serkku aloittaa riidan? Jätä riitelemään yksinään. Mummolle sanot sydämelliset kiitokset, ja hei hei. Ei se ole sun ongelma jos he suuttuvat, eikä sinun asiasi yrittää viimeiseen asti välttää heidän suuttumistaan. On ihan oman pääsi sisällä tuntea vastuuta asioista jotka eivät mitenkään ole sun vastuulla.
Erittäin outoja ystäviä sinulla, varsinkin tuo joka haluaa antaa jotain. Meillä sitä teki pahasti dementoitunut vanhus.
Tarkennan, että kyse ei ole sellaisesta hyväntahtoisesta, vieraanvaraisesta estelystä vaan määräilevästä puhetyylistä tai toisen lähtöaikeista täysin piittaamattomasti estelystä tyyliin saartamalla nurkkaan keskustelemaan tms.
ja nämä esimerkit siis usean tunnin yhdessä vietetyn ajan jälkeen