Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kolme sukupolvea samassa taloudessa tai pihassa?

Vierailija
25.07.2020 |

Haluaisin vertaistuen merkeissä kuulla kokemuksia siitä, kun useampi sukupolvi asuu samassa talossa tai samalla tontilla.

Saa kertoa myös positiivisia kokemuksia tai vaikeuksien kautta voittoon- tarinoita.

Omat fiilikset on tällä hetkellä hyvin negatiiviset. Olemme olleet nyt viisi vuotta yhdessä, joista kolme naimisissa. Lapsia on kaksi, kohta kolmaskin. Anoppi puuttuu kaikkeen, suku tunkee ilmoittamatta meille odottaen kestitystä, itse en voi tehdä yhtään mitään kysymättä anopilta (suuttui mm. kun siirsin yhden oman mattomme toiseen paikkaan) ja muulta miehen lähisuvulta.

Mies on neuvoton, itse olen kyllästynyt.

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
25.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on ollut. Tai siis on edelleenkin kahdessa sukupolvessa. Kolmas sukupolvi on muuttanut omilleen ja neljäs tietenkin vanhempiena mukana. Kuitenkin erityisesti tämä perhe, jossa on jo neljännen sukupolven lapsetkin, odottaa koko ajan, että tästä rivitaloyhtiöstä tulisi myyntiin asuntoja. Muuttaisivat enemän kuin mielellään tänne, missä on sekä puolison äiti, puolison täti sekä puolison nyt jo yli 90-vuotiaat isovanhemmat. Mä olen tämä täti. Mun oma lapseni puolisoineen muutti just juhannuksena muutaman sadan metrin päähän.

Paljon riippuu ihmisistä ja ihmisten välisistä suhteista. Meillä on osattu aina kunnioittaa toistemme yksityisyyttä. Mutta tästä asumistavasta on ollut niin paljon hyötyä ihan kaikille!!! Mun ja siskoni esikoiset olivat 6 vuotta samalla luokalla koulussa. Meidän kuopukset oli samassa päiväkodissa. Monta kertaa mun sisko vei autolla räntäsateessa myös mun lapseni päiväkotiin samalla kun vei omansa ja monta kertaa mä otin molemmat nakerot mukaani, kun hain omanikin. Ja sairastumisten yms kanssa tämä asumismuoto on ollut ihan älyttömän hyvä. Kun siskoni mies aikoinaan sairastui syöpään, mä joskus juoksin yöpaita ja aamutakki pihan poikki katsomaan, mikä on hätänä. Olen siis aiemmalta ammatiltani sairaanhoitaja. Ja kun mun isälleni tehtiin lonkan tekonivelleikkaus samana päivänä kun oma alakoululaiseni koulun pihassa katkaisi nilkkansa, niin mun äidilläni oli sitten iso ja pieni kyynärsauvoilla liikkuva päivisin. Ja mä taas tein silloin heidän kauppaostoksensa. 

Nyt, kun vanhempani ovat jo yli 90 v, tämä järjestely on entistäkin parempi. Muutaman kerran viimeisten vuosien aikana isä on soittanut ja pyytänyt käymään, kun äiti on ollut kipeä tai äidille on sattunut jotain. Kaksi kertaa niistä olen soittanut ambulanssin. Ollaan myös pystytty siskon kanssa huolehtimaan vanhusten asioista ilman mitään suurta vaivaa. Ja lapset, nyt jo kolmekymppisiä, muistavat edelleen oikein hyvin, miten ihanaa oli juosta mummolaan ja pyytää mummia paistamaan lettuja. 

Vierailija
2/4 |
25.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Omat kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä, mutta se edellyttää, että ihmiset on täyspäisiä, eivätkä luonnevikaisia.

Kysymällä anopilta lupa asioihin vain annat lisää valtaa hänelle. Pitäisi tehdä kuten itse haluaa, vaikka sitten a suuttuisikin. Siirrä matto vaikka joka viikko.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
25.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi sinä mitään kysyt. Oveen lukko.

Vierailija
4/4 |
25.07.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen Virpi ja koko elämäni, olen nyt 53-vuotias asunut samassa pihassa. Vaihtanu vaan asuntoa. Isäni ja edesmennyt äitini asuivat naapureina ja mulla nuorempi lapsista asuu vielä kotona. Meitä siis kolme sukupolvea samassa pihassa. Helppoa on ollut.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kaksi viisi