Miten psyykkaisit itsesi aloittamaan uuden työkauden päiväkodissa?

Ei tarvitse psyykata. Voi sitä aina ottaa loparit jos ei työ kelpaa. Maailman tilanne on mikä on.

No ainakin ihmiset ovat omissa oloissaan talvisin.

Ei sellaista ainetta ole tehtykään millä saisi päiväkotityön mielekkääksi. Ota loparit. Niin minäkin olen tehnyt kahdesti, eikä ikinä enää.

Olen tehnyt pari vuotta päiväkotityötä keikkatyönä. Huhtikuu toukokuu keikkailu meni nolliin. Kesällä on ollut keikkaa jonkin verran. Saas näkee.

Onko syksyllä keikkoja minkä verran ja mihin uskaltaa mennä.

Joissakin taloissa ohjeistus on varmaan hyvällä tasolla Korona aikaan mutta voin kuvitella mitä se taas joissakin toisissa taloissa on.

Täällä eräs lastenhoitaja joka hakenut opiskelemaan, mutta kouluista ei ole kuulunut kuukauteen mitään. Saa nähdä löydänkö taas tuolta päiväkotihelvetistä itseni. EN todellakaan jaksaisi. Mutta pakko jostain elantonsa saada, ennen kuin on uusi ammatti taas. Mietin josko tekisin sitten siihen asti, että saan koulupaikan. Päiväkotityö on kamalaa.

Olin viime vuoden erityiseskarissa. Joka päivä väännettiin ihan samat asiat; kuinka jonossa ei tönitä muita ja riehuta, kuinka wc:ssä ei näytellä persettä kavereille, vaan laitetaan ovi lukkoon ja pestään sen jälkeen kädet, kuinka aamupiirillä kuunnellaan ja ei hypitä penkeiltä alas tai puhuta wc-sanoja, ruokailussa ei oteta voita kilokaupalla ja pyyhitä ruokaa seiniin jne. Tappelivat, huusivat, kiroilivat, koko ryhmä ei kunnolla voinut olla samassa tilassa samaan aikaan (se riitely ja melu oli jatkuvaa). Keskustelu oli aikuisellekin "haluuksä turpaas, ruoka maistuu paskalle jne.". Ihan kauheaa käytöstä. Retkelle lähtiessä suunnittelee eräs muksu tappavansa sammakoita, sanottiin että no sitten ei retkelle pääse jos haluaa eläimiä tappaa.

Tämän lisäksi olen ollut kahdessa muussa paikassa, jotka ovat olleet oikeastaan vielä tuota pahempia. Toisessa oli kehitysvammaisia lapsia, jotka purivat ja raapivat. Raivareita saivat kaikesta jne. Yhdessä koulussa jossa olin oli enää 5 opettajaa jotka tunsin, kun oli niin karmea työpaikka.

Vierailija kirjoitti:

Täällä eräs lastenhoitaja joka hakenut opiskelemaan, mutta kouluista ei ole kuulunut kuukauteen mitään. Saa nähdä löydänkö taas tuolta päiväkotihelvetistä itseni. EN todellakaan jaksaisi. Mutta pakko jostain elantonsa saada, ennen kuin on uusi ammatti taas. Mietin josko tekisin sitten siihen asti, että saan koulupaikan. Päiväkotityö on kamalaa.

Olin viime vuoden erityiseskarissa. Joka päivä väännettiin ihan samat asiat; kuinka jonossa ei tönitä muita ja riehuta, kuinka wc:ssä ei näytellä persettä kavereille, vaan laitetaan ovi lukkoon ja pestään sen jälkeen kädet, kuinka aamupiirillä kuunnellaan ja ei hypitä penkeiltä alas tai puhuta wc-sanoja, ruokailussa ei oteta voita kilokaupalla ja pyyhitä ruokaa seiniin jne. Tappelivat, huusivat, kiroilivat, koko ryhmä ei kunnolla voinut olla samassa tilassa samaan aikaan (se riitely ja melu oli jatkuvaa). Keskustelu oli aikuisellekin "haluuksä turpaas, ruoka maistuu paskalle jne.". Ihan kauheaa käytöstä. Retkelle lähtiessä suunnittelee eräs muksu tappavansa sammakoita, sanottiin että no sitten ei retkelle pääse jos haluaa eläimiä tappaa.

Tämän lisäksi olen ollut kahdessa muussa paikassa, jotka ovat olleet oikeastaan vielä tuota pahempia. Toisessa oli kehitysvammaisia lapsia, jotka purivat ja raapivat. Raivareita saivat kaikesta jne. Yhdessä koulussa jossa olin oli enää 5 opettajaa jotka tunsin, kun oli niin karmea työpaikka.

Huh huh, ja tuollaiseen ruljanssiin mun pitäisi nyt syksyllä mennä ihan aloittelijana, mitenköhän jaksankaan??

Vaihdoin suosiolla alaa

Vierailija kirjoitti:

Täällä eräs lastenhoitaja joka hakenut opiskelemaan, mutta kouluista ei ole kuulunut kuukauteen mitään. Saa nähdä löydänkö taas tuolta päiväkotihelvetistä itseni. EN todellakaan jaksaisi. Mutta pakko jostain elantonsa saada, ennen kuin on uusi ammatti taas. Mietin josko tekisin sitten siihen asti, että saan koulupaikan. Päiväkotityö on kamalaa.

Olin viime vuoden erityiseskarissa. Joka päivä väännettiin ihan samat asiat; kuinka jonossa ei tönitä muita ja riehuta, kuinka wc:ssä ei näytellä persettä kavereille, vaan laitetaan ovi lukkoon ja pestään sen jälkeen kädet, kuinka aamupiirillä kuunnellaan ja ei hypitä penkeiltä alas tai puhuta wc-sanoja, ruokailussa ei oteta voita kilokaupalla ja pyyhitä ruokaa seiniin jne. Tappelivat, huusivat, kiroilivat, koko ryhmä ei kunnolla voinut olla samassa tilassa samaan aikaan (se riitely ja melu oli jatkuvaa). Keskustelu oli aikuisellekin "haluuksä turpaas, ruoka maistuu paskalle jne.". Ihan kauheaa käytöstä. Retkelle lähtiessä suunnittelee eräs muksu tappavansa sammakoita, sanottiin että no sitten ei retkelle pääse jos haluaa eläimiä tappaa.

Tämän lisäksi olen ollut kahdessa muussa paikassa, jotka ovat olleet oikeastaan vielä tuota pahempia. Toisessa oli kehitysvammaisia lapsia, jotka purivat ja raapivat. Raivareita saivat kaikesta jne. Yhdessä koulussa jossa olin oli enää 5 opettajaa jotka tunsin, kun oli niin karmea työpaikka.

Työ ei selvästi sovi sinulle, koska asenteesi on tuo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä eräs lastenhoitaja joka hakenut opiskelemaan, mutta kouluista ei ole kuulunut kuukauteen mitään. Saa nähdä löydänkö taas tuolta päiväkotihelvetistä itseni. EN todellakaan jaksaisi. Mutta pakko jostain elantonsa saada, ennen kuin on uusi ammatti taas. Mietin josko tekisin sitten siihen asti, että saan koulupaikan. Päiväkotityö on kamalaa.

Olin viime vuoden erityiseskarissa. Joka päivä väännettiin ihan samat asiat; kuinka jonossa ei tönitä muita ja riehuta, kuinka wc:ssä ei näytellä persettä kavereille, vaan laitetaan ovi lukkoon ja pestään sen jälkeen kädet, kuinka aamupiirillä kuunnellaan ja ei hypitä penkeiltä alas tai puhuta wc-sanoja, ruokailussa ei oteta voita kilokaupalla ja pyyhitä ruokaa seiniin jne. Tappelivat, huusivat, kiroilivat, koko ryhmä ei kunnolla voinut olla samassa tilassa samaan aikaan (se riitely ja melu oli jatkuvaa). Keskustelu oli aikuisellekin "haluuksä turpaas, ruoka maistuu paskalle jne.". Ihan kauheaa käytöstä. Retkelle lähtiessä suunnittelee eräs muksu tappavansa sammakoita, sanottiin että no sitten ei retkelle pääse jos haluaa eläimiä tappaa.

Tämän lisäksi olen ollut kahdessa muussa paikassa, jotka ovat olleet oikeastaan vielä tuota pahempia. Toisessa oli kehitysvammaisia lapsia, jotka purivat ja raapivat. Raivareita saivat kaikesta jne. Yhdessä koulussa jossa olin oli enää 5 opettajaa jotka tunsin, kun oli niin karmea työpaikka.

Huh huh, ja tuollaiseen ruljanssiin mun pitäisi nyt syksyllä mennä ihan aloittelijana, mitenköhän jaksankaan??

Älä nyt kaikkea usko.

Oletteko pk-seudulta vai missä tuollaista on? Oma lapsi pienessä 60 lapsen päiväkodissa. Alueella, jolta lapset tulevat, on vain keskituloisten omistusasuntoja. Ainoat eikantasuomalaiset ovat kaksi kilttiä aasialaislasta ja yksi toiselta mantereelta adoptoitu mukava pikkulapsi. Onhan sielläkin vilperttejä joukossa, mutta kyllä ne lapset aikuisia tottelee.

Ei ole keinoa :/

Ei mitään psyykkausta. En ole ahdistunut, ei koronahysteriaa. Tykkään lapsista ja työstäni.

Pyhällä hengellä sitä pitäisi elää? Ei ole realistista puhua lopareista. Ja tuo opiskelu, mitä muka ja millä varoin??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä eräs lastenhoitaja joka hakenut opiskelemaan, mutta kouluista ei ole kuulunut kuukauteen mitään. Saa nähdä löydänkö taas tuolta päiväkotihelvetistä itseni. EN todellakaan jaksaisi. Mutta pakko jostain elantonsa saada, ennen kuin on uusi ammatti taas. Mietin josko tekisin sitten siihen asti, että saan koulupaikan. Päiväkotityö on kamalaa.

Olin viime vuoden erityiseskarissa. Joka päivä väännettiin ihan samat asiat; kuinka jonossa ei tönitä muita ja riehuta, kuinka wc:ssä ei näytellä persettä kavereille, vaan laitetaan ovi lukkoon ja pestään sen jälkeen kädet, kuinka aamupiirillä kuunnellaan ja ei hypitä penkeiltä alas tai puhuta wc-sanoja, ruokailussa ei oteta voita kilokaupalla ja pyyhitä ruokaa seiniin jne. Tappelivat, huusivat, kiroilivat, koko ryhmä ei kunnolla voinut olla samassa tilassa samaan aikaan (se riitely ja melu oli jatkuvaa). Keskustelu oli aikuisellekin "haluuksä turpaas, ruoka maistuu paskalle jne.". Ihan kauheaa käytöstä. Retkelle lähtiessä suunnittelee eräs muksu tappavansa sammakoita, sanottiin että no sitten ei retkelle pääse jos haluaa eläimiä tappaa.

Tämän lisäksi olen ollut kahdessa muussa paikassa, jotka ovat olleet oikeastaan vielä tuota pahempia. Toisessa oli kehitysvammaisia lapsia, jotka purivat ja raapivat. Raivareita saivat kaikesta jne. Yhdessä koulussa jossa olin oli enää 5 opettajaa jotka tunsin, kun oli niin karmea työpaikka.

Työ ei selvästi sovi sinulle, koska asenteesi on tuo.

Ei sovi ei, ennen pidin lapsista. Nyt en jaksaisi yhtään lasta samassa bussissa, kaupassa yms. Oon täynnä niiden kiljumista ja rääkymistä. Minkäs sille voit? En olisi ikinä uskonut, että lastenhoito on niin kamalaa. Sitten vielä menet monesti ilman sijaisia siinä, kun niitä ei saada lainkaan. PAri työkaveria teki lyhyttä viikkoa toinen 4 päivää ja toinen 3 päivää. Sitten muut painettiin töitä heidänkin edestä. Kuka tämmöiseen rääkkiin tahtoo suosiolla lähteä? Ei mitään järkeä. Sitten on paljon jäätävän aggressiivisia lapsia. Eräskin joka tahallaan pissasi erään ryhmän aikuisten päälle tai housuunsa, jos ei saanut mitä halusi. Jotkut lapset kuuluisivat ihan muualle kuin integroituun ryhmään.  Mulle on ihan sama uskooko joku mun kokemuksia vai ei, tätä mun työ on ollut ja enpä usko että helpommaksi menee. En enää usko tähän alaan yhtään, olen luovuttanut ja toivottavasti parempaa edessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä eräs lastenhoitaja joka hakenut opiskelemaan, mutta kouluista ei ole kuulunut kuukauteen mitään. Saa nähdä löydänkö taas tuolta päiväkotihelvetistä itseni. EN todellakaan jaksaisi. Mutta pakko jostain elantonsa saada, ennen kuin on uusi ammatti taas. Mietin josko tekisin sitten siihen asti, että saan koulupaikan. Päiväkotityö on kamalaa.

Olin viime vuoden erityiseskarissa. Joka päivä väännettiin ihan samat asiat; kuinka jonossa ei tönitä muita ja riehuta, kuinka wc:ssä ei näytellä persettä kavereille, vaan laitetaan ovi lukkoon ja pestään sen jälkeen kädet, kuinka aamupiirillä kuunnellaan ja ei hypitä penkeiltä alas tai puhuta wc-sanoja, ruokailussa ei oteta voita kilokaupalla ja pyyhitä ruokaa seiniin jne. Tappelivat, huusivat, kiroilivat, koko ryhmä ei kunnolla voinut olla samassa tilassa samaan aikaan (se riitely ja melu oli jatkuvaa). Keskustelu oli aikuisellekin "haluuksä turpaas, ruoka maistuu paskalle jne.". Ihan kauheaa käytöstä. Retkelle lähtiessä suunnittelee eräs muksu tappavansa sammakoita, sanottiin että no sitten ei retkelle pääse jos haluaa eläimiä tappaa.

Tämän lisäksi olen ollut kahdessa muussa paikassa, jotka ovat olleet oikeastaan vielä tuota pahempia. Toisessa oli kehitysvammaisia lapsia, jotka purivat ja raapivat. Raivareita saivat kaikesta jne. Yhdessä koulussa jossa olin oli enää 5 opettajaa jotka tunsin, kun oli niin karmea työpaikka.

Työ ei selvästi sovi sinulle, koska asenteesi on tuo.

Ei sovi ei, ennen pidin lapsista. Nyt en jaksaisi yhtään lasta samassa bussissa, kaupassa yms. Oon täynnä niiden kiljumista ja rääkymistä. Minkäs sille voit? En olisi ikinä uskonut, että lastenhoito on niin kamalaa. Sitten vielä menet monesti ilman sijaisia siinä, kun niitä ei saada lainkaan. PAri työkaveria teki lyhyttä viikkoa toinen 4 päivää ja toinen 3 päivää. Sitten muut painettiin töitä heidänkin edestä. Kuka tämmöiseen rääkkiin tahtoo suosiolla lähteä? Ei mitään järkeä. Sitten on paljon jäätävän aggressiivisia lapsia. Eräskin joka tahallaan pissasi erään ryhmän aikuisten päälle tai housuunsa, jos ei saanut mitä halusi. Jotkut lapset kuuluisivat ihan muualle kuin integroituun ryhmään.  Mulle on ihan sama uskooko joku mun kokemuksia vai ei, tätä mun työ on ollut ja enpä usko että helpommaksi menee. En enää usko tähän alaan yhtään, olen luovuttanut ja toivottavasti parempaa edessä.

Johtuu täysin asenteestasi ja ammattitaidon puutteesta. Noloa puhua noin asiakkaistaan ja työstään. Kertoo vain sinusta.

Päiväkotityö on kamalaa. Myös Integroidut ryhmät ja erityisryhmät ovat kamalia paikkoja. kehitysvammaisista monet ovat vauvan tasolla.  Ei kaikkien tarvitse pitää lapsista. Ihan sama kuin jotkin eivät sovi rekkakuskeiksi, lääkäreiksi, siivoajiksi jne. Mitä siinä sitten, kannattaa vaan lähteä muulle alalle. Ei varmasti tule helpottumaan. Itse ollut päiväkodissa monta vuotta, en viihtynyt. Kerran se kirpaisee. 35.v on pitkä aika tehdä ikävää työtä. 24 lapsen ryhmässä yksikin haastava lapsi vie paljon resursseja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä eräs lastenhoitaja joka hakenut opiskelemaan, mutta kouluista ei ole kuulunut kuukauteen mitään. Saa nähdä löydänkö taas tuolta päiväkotihelvetistä itseni. EN todellakaan jaksaisi. Mutta pakko jostain elantonsa saada, ennen kuin on uusi ammatti taas. Mietin josko tekisin sitten siihen asti, että saan koulupaikan. Päiväkotityö on kamalaa.

Olin viime vuoden erityiseskarissa. Joka päivä väännettiin ihan samat asiat; kuinka jonossa ei tönitä muita ja riehuta, kuinka wc:ssä ei näytellä persettä kavereille, vaan laitetaan ovi lukkoon ja pestään sen jälkeen kädet, kuinka aamupiirillä kuunnellaan ja ei hypitä penkeiltä alas tai puhuta wc-sanoja, ruokailussa ei oteta voita kilokaupalla ja pyyhitä ruokaa seiniin jne. Tappelivat, huusivat, kiroilivat, koko ryhmä ei kunnolla voinut olla samassa tilassa samaan aikaan (se riitely ja melu oli jatkuvaa). Keskustelu oli aikuisellekin "haluuksä turpaas, ruoka maistuu paskalle jne.". Ihan kauheaa käytöstä. Retkelle lähtiessä suunnittelee eräs muksu tappavansa sammakoita, sanottiin että no sitten ei retkelle pääse jos haluaa eläimiä tappaa.

Tämän lisäksi olen ollut kahdessa muussa paikassa, jotka ovat olleet oikeastaan vielä tuota pahempia. Toisessa oli kehitysvammaisia lapsia, jotka purivat ja raapivat. Raivareita saivat kaikesta jne. Yhdessä koulussa jossa olin oli enää 5 opettajaa jotka tunsin, kun oli niin karmea työpaikka.

Työ ei selvästi sovi sinulle, koska asenteesi on tuo.

Ei sovi ei, ennen pidin lapsista. Nyt en jaksaisi yhtään lasta samassa bussissa, kaupassa yms. Oon täynnä niiden kiljumista ja rääkymistä. Minkäs sille voit? En olisi ikinä uskonut, että lastenhoito on niin kamalaa. Sitten vielä menet monesti ilman sijaisia siinä, kun niitä ei saada lainkaan. PAri työkaveria teki lyhyttä viikkoa toinen 4 päivää ja toinen 3 päivää. Sitten muut painettiin töitä heidänkin edestä. Kuka tämmöiseen rääkkiin tahtoo suosiolla lähteä? Ei mitään järkeä. Sitten on paljon jäätävän aggressiivisia lapsia. Eräskin joka tahallaan pissasi erään ryhmän aikuisten päälle tai housuunsa, jos ei saanut mitä halusi. Jotkut lapset kuuluisivat ihan muualle kuin integroituun ryhmään.  Mulle on ihan sama uskooko joku mun kokemuksia vai ei, tätä mun työ on ollut ja enpä usko että helpommaksi menee. En enää usko tähän alaan yhtään, olen luovuttanut ja toivottavasti parempaa edessä.

Johtuu täysin asenteestasi ja ammattitaidon puutteesta. Noloa puhua noin asiakkaistaan ja työstään. Kertoo vain sinusta.

Ja kertoo sinusta, että et tiedä yhtään mitä päiväkotityö on. Miten helisemässä ollaan haastavien lasten kanssa. KAikki aika menee heidän perään kaitsemiseen. Oletko nähnyt esim. autistista lasta? Semmoista muksua ei hoitamalla paranneta. Kuka jaksaa ja kuka ei. EI ole pakko pitää tai pakko jaksaa. Onneksi on valinnanvaraa!

Ei ole keinoa ei. Onneksi pitkä loma ollut sentään kesällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä eräs lastenhoitaja joka hakenut opiskelemaan, mutta kouluista ei ole kuulunut kuukauteen mitään. Saa nähdä löydänkö taas tuolta päiväkotihelvetistä itseni. EN todellakaan jaksaisi. Mutta pakko jostain elantonsa saada, ennen kuin on uusi ammatti taas. Mietin josko tekisin sitten siihen asti, että saan koulupaikan. Päiväkotityö on kamalaa.

Olin viime vuoden erityiseskarissa. Joka päivä väännettiin ihan samat asiat; kuinka jonossa ei tönitä muita ja riehuta, kuinka wc:ssä ei näytellä persettä kavereille, vaan laitetaan ovi lukkoon ja pestään sen jälkeen kädet, kuinka aamupiirillä kuunnellaan ja ei hypitä penkeiltä alas tai puhuta wc-sanoja, ruokailussa ei oteta voita kilokaupalla ja pyyhitä ruokaa seiniin jne. Tappelivat, huusivat, kiroilivat, koko ryhmä ei kunnolla voinut olla samassa tilassa samaan aikaan (se riitely ja melu oli jatkuvaa). Keskustelu oli aikuisellekin "haluuksä turpaas, ruoka maistuu paskalle jne.". Ihan kauheaa käytöstä. Retkelle lähtiessä suunnittelee eräs muksu tappavansa sammakoita, sanottiin että no sitten ei retkelle pääse jos haluaa eläimiä tappaa.

Tämän lisäksi olen ollut kahdessa muussa paikassa, jotka ovat olleet oikeastaan vielä tuota pahempia. Toisessa oli kehitysvammaisia lapsia, jotka purivat ja raapivat. Raivareita saivat kaikesta jne. Yhdessä koulussa jossa olin oli enää 5 opettajaa jotka tunsin, kun oli niin karmea työpaikka.

Huh huh, ja tuollaiseen ruljanssiin mun pitäisi nyt syksyllä mennä ihan aloittelijana, mitenköhän jaksankaan??

Ei ole välttämättä tuollaista, ellet ole menossa nimenomaan erityislasten pariin? Tuo erityiseskari on siis käytösongelmaisten lasten kanssa oloa. Eli ei ole täysin terveitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä eräs lastenhoitaja joka hakenut opiskelemaan, mutta kouluista ei ole kuulunut kuukauteen mitään. Saa nähdä löydänkö taas tuolta päiväkotihelvetistä itseni. EN todellakaan jaksaisi. Mutta pakko jostain elantonsa saada, ennen kuin on uusi ammatti taas. Mietin josko tekisin sitten siihen asti, että saan koulupaikan. Päiväkotityö on kamalaa.

Olin viime vuoden erityiseskarissa. Joka päivä väännettiin ihan samat asiat; kuinka jonossa ei tönitä muita ja riehuta, kuinka wc:ssä ei näytellä persettä kavereille, vaan laitetaan ovi lukkoon ja pestään sen jälkeen kädet, kuinka aamupiirillä kuunnellaan ja ei hypitä penkeiltä alas tai puhuta wc-sanoja, ruokailussa ei oteta voita kilokaupalla ja pyyhitä ruokaa seiniin jne. Tappelivat, huusivat, kiroilivat, koko ryhmä ei kunnolla voinut olla samassa tilassa samaan aikaan (se riitely ja melu oli jatkuvaa). Keskustelu oli aikuisellekin "haluuksä turpaas, ruoka maistuu paskalle jne.". Ihan kauheaa käytöstä. Retkelle lähtiessä suunnittelee eräs muksu tappavansa sammakoita, sanottiin että no sitten ei retkelle pääse jos haluaa eläimiä tappaa.

Tämän lisäksi olen ollut kahdessa muussa paikassa, jotka ovat olleet oikeastaan vielä tuota pahempia. Toisessa oli kehitysvammaisia lapsia, jotka purivat ja raapivat. Raivareita saivat kaikesta jne. Yhdessä koulussa jossa olin oli enää 5 opettajaa jotka tunsin, kun oli niin karmea työpaikka.

Työ ei selvästi sovi sinulle, koska asenteesi on tuo.

Vähemmästäkin voi palaa työssään loppuun?