Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
erityislasten äidit, saatteko itse ammattiapua?
09.02.2009 |
tai oletteko uskaltaneet hakea?
TUli tuosta toisesta (erityislapsen äiti ei halua lastensuojelun asiakkaaksi) mieleen. Minäkin olen erityislapsen äiti. Lapsella on aspergerin oireyhtymä. Matkalla on ollut rankkoja vaiheita kun esim kouluasiat eivät ole järjestyneet millään ja olen joutunut käytännössä itse opettamaan lasta, jottei häneltä kokonaan tulevaisuutta vietäisi. Kiusaamista ja kaverittomuutta. Jne.
Olen välillä ollut itse niin kovilla, etten ole pystynyt töihin lähtemään. Olen itkenyt kotona ja suunnitellut, että parempi olisi kun illalla sulkisi takanpellit liian aikaisin ja käytäis koko perhe nukkumaan - kun minkäänlaista tulevaisuutta ei näytä olevan. Kärsin stressin takia pahoista univaikeuksista ja olen siksi myös aina väsynyt.
Jossain vaiheessa läheiseni kehoittivat minua hakemaan itselleni psykologin apua. On itsestäkin tuntunut siltä, että lääkityskin voisi olla tarpeen. Minä en kumminkaan uskaltanut. Pelotti, että jos kaikkien näiden olemassa olevien ongelmien lisäksi jossain rekisterissä lukee, että äiti on sekaisin, lapsi viedään vielä meiltä pois - siitä huolimatta, että papereissa lukee myös, että olemme hyviä vanhempia (sekin kun on lastenpsykiatrian osastolla tutkittu).
Oletteko te muut uskaltaneet hakea apua itsellenne? Tai edes tarvinneet?
Kommentit (3)
eikä hoitonsa vielä juuri eroa terveestä lapsesta. Tulevaisuus kuitenkin pelottaa juuri noista yllämainituista syistä. Varmasti tulee hetki jolloin kaipaisi apua ja tukea ulkopuoleltakin mutta ei tosissaan haluta leimautua. Onneksi molempien vanhemmat ja sisarukset asuu lähellä ja heiltä on apua saatavilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja itse sairastin psykoosin, ja sairastan yhä. Uhkasin tappaa itseni jos en pääse hoitoon (hoitoa ei meinannut millään saada). Välillä olen tosi huonossa kunnossa, mutta lapset on päivähoidossa. Kukaan ei ole koskaan maininnut sanallakaan mitään lastensuojelullisista toimenpiteistä vaikka olen sanonut monet kerrat että kohta lapset jää ilman äitiä. Mutta onneksi heillä on hyvä isä.
Kannattaisi hakea apua AJOISSA, asioilla on tapana mennä huonompaan. Jos pystytte kaikesta huolimatta antamaan lapselle ruuan ja vaatteet ja laittamaan sen nukkumaan, kukaan ei vie lasta pois! Uskokaa vaan! Turha pelätä!
Ennemminkin se asia on niin päin, että teidän ongelmia ei uskota, vaan minullekin sanottiin että nuku pari yötä kunnolla niin kyllä se siitä... Lääkitys helpottaa elämää kummasti.
Alue: Aihe vapaa
samasta syystä kuin sinä, en halua meidän papereihin lisäongelmia.
Itse olen jaksanut kutakuinkin työt ja lapset, muuta kyllä en....
Lapsen puolesta jaksan taistella omasta en.