Nainen, jolla on poika kysymys sinulle
Näin miehenä olen joskus huomannut jotkin isät saattavat suhtautua tyttöihinsä hieman "omistavasti" kun tytär löytää miehen. Mutta tuleeko naiselle samanlainen tunne kun oma poika löytää naisen?
M 45
Kommentit (14)
Tuli ehkä hieman ensimmäisen tyttöystävän kohdalla, mutta pääsin tunteesta eroon.
Vierailija kirjoitti:
Tuli ehkä hieman ensimmäisen tyttöystävän kohdalla, mutta pääsin tunteesta eroon.
Huomasiko poikasi että tunsit sillä tavalla asiasta?
Kuka niitä tyttöjä ja naisia laskee? Vanhimmalla pojalla on välillä kolmekin tyttöystävää +exät käytössä. Välillä riesana on olleet tyttösten nelikymppiset äiditkin jotka yrittää viedä tyttäreltään poikani. Ihan sosiopaattista menoa sanoisin. En suosittele ainuttakaan pojistani minkäänlaiseksi kumppaniksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli ehkä hieman ensimmäisen tyttöystävän kohdalla, mutta pääsin tunteesta eroon.
Huomasiko poikasi että tunsit sillä tavalla asiasta?
En usko. Meni varmaan alaikäisestä huolehtimisen piikkiin.
Ei omistava, mutta surullinen, koska nainen ei ole ollut sellainen, joka tekee poikani onnelliseksi. Hän ei ole luotettava eikä vastuullinen, vaan epävakaa drama queen, jonka kotoaan saama perheen malli ei ole yhteen hiileen puhaltava, vaan hyväksikäyttävä ja tempoileva ja väkivaltainen. Poikani ei siis ole onnellinen suhteessaan ja kyllä, minä suren sitä
Mukavan naisen on itselleen löytänyt, joten äitinä olen kovin iloinen tästä. Vaikeampaa ehkä olisi jos tuntuisi siltä että poikani kärsisi suhteesta epäsopivan kumppanin kanssa. Toisaalta, mitä minä siihenkään mitään sanomaan kun pojan oma valinta.
Ei tule koskaan. En ole itse ikinä huomannut anoppien ja miniöiden välillä mitään kitkaan. Ihan yhteysymmärryksessä hemmottelevat minua. Kun äitini hieroo hartioitani, niin avopuoliso oikein hinkuaa tekemään samaa.
Ei aivan. Kuopuksen eka tyttöystävä tosin tarkoitti, ettei äiti enää saanut suukkoja t. halauksia, joita pojalta sai pikkupoikana.
Nyt olen tyytyväinen siihen, että poikani ovat löytäneet tyttöystävät ja olleet vuosia yhdessä. Soveltuvat pitkäaikaiseen suhteeseen, mitä ei voi kaikista sanoa.
Ilmiö on olemassa, mutta harva sitä itsessään tunnistaa. Harva kai kokee olevansa hirveä anoppikaan, vaikka kuulemma heitäkin jossain Itä-Suomessa on tavattu.
Naisia ei ole näkynyt, mutta kun kotiin tuotiin eka poikaystävä, tuntui hetken jännityksen jälkeen kuin olisin saanut toisenkin ihanan pojan. Huolehtiva kyllä olen, mutta en tietenkään mielestäni liikaa enkä ainakaan kodin ulkopuolella.
Luulisin että olisin toiminut samoin tytönkin kanssa jos tyttö olisi mukava. Kauheaa ajatella, jos seurustelukumppani olisi joku inhottava.
Mistä ap kuvittelet anoppiongelmien kumpuavan?
En kasvata lastani heteronormatiivisesti.