Suostuisitko kotisouvaksi?
Meillä olisi tilanne, jossa minun olisi mahdollista jäädä kotirouvaksi kun lapsi aloittaa koulun. Näin lapsen ei tarvitsisi mennä iltapäiväkerhoon eikä tulisi liian pitkiä päiviä koulussa. Minulla siis 1 lapsi. Olen kouluttautunut jo kahdelle alalle, joista toinen todella hyvin työllistävä, mutta palkka ei ole kummoinen. Tavallaan ajatus kotirouvailusta kiinnostaa ja hyvin stressaavan elämäntilanteen jälkeen olisi ihanaa kun olisi omaa aikaa päivisin ja vastuulleni tulisi vain kodin ylläpito ja ruokien valmistus, mistä nautin muutenkin.
Huonoja puolia taas olisi eläkkeen kertymättömyys kotona olo ajalta ja heittäytyminen miehen ”armoille”. Miehen kanssa kyitenkin oltu 10 v jo yhdessä joten en usko että kovin helposti heittäisi pihalle ja uskon että parisuhde parantuisi kun en olisi niin stressaantunut ja ehtisin treenata säännöllisesti ja näin olisin viehättävämpi miehen silmissä. Ja vaikka mies jättäisikin, työllistyisin taas helposti keskipalkkaiselle alalle joten pärjäisin mainiosti itseksenikin tarvittaessa.
Mitä tekisit sijassani?
Kommentit (21)
Minäkin haluaisin, mutta toisaalta tuntuisi kamalalta olla täysin miehen maksukyvyn armoilla, koska en saisi edes työttömyystukea juurikin tuon hyvin työllistävän ammatin takia, enkä muutenkaan haluaisi hakea tukia koska en oikeasti tarvitse niitä. En kuitenkaan koskaan kehtaisi pyytää mieheltä käyttörahaa tai muuta vastaavaa. Pitäisi heti alkuun tehdä budjetti ruokiin ja sopia että saan pitää ylijäävät tai että minulle maksetaan joka kuukausi joku tietty summa käyttörahaa.
Ap
Eikö kellään muulla ole mitään aiheeseen liittyvää sanottavaa?
En suostuisi, en viihtyisi kotona kuitenkaan. Jos olisi miljoonia rahaa (mieluiten ihan omaa) niin en varmaan tekisi enää töitä mutta en mä sittenkään jäisi kotiin lapsenlikaksi ja kotihengettäreksi, vaan keksisin muuta puuhaa. Lukisin tohtoriksi vaikka.
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi, en viihtyisi kotona kuitenkaan. Jos olisi miljoonia rahaa (mieluiten ihan omaa) niin en varmaan tekisi enää töitä mutta en mä sittenkään jäisi kotiin lapsenlikaksi ja kotihengettäreksi, vaan keksisin muuta puuhaa. Lukisin tohtoriksi vaikka.
Minä olen nyt n. 8 vuotta elämästäni opiskellut korkeakoulussa enkä jaksaisi nyt ainakaan opiskella. Tietysti minulla olisi päivisin omat harrastukseni ja lapsenkin hoitoa olisi vain ne iltapäivät kun mies olisi töissä. Muuten iltahoto menisi 50:50.
Ap
Ja siivoamiseen menisi max 1h/päivä eli mielestäni ei lainkaan kohtuuton tehtävä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi.
Haluaisitko perustella miksi?
Ap
Suostuisin. Ainut vaan, että en oikeastaan edes tiedä mikä on "kotisouva"?
Mutta kotisouva kiinnostaa mielenkiintoiselta.
Jäisin ehdottomasti. Olen lähihoitaja, joten työllistyisin varmasti myöhemminkin.
Osallistuisin mieluummin KLM miekkareihin - Kotisouva Lives Matter.
Häpeä ap, yhteiskunnan varoilla koulutettu ihminen kuuluu mennä töihin tienaamaan eikä kotiin down shiftaamaan.
Töihin siitä! Suomessa on jo liikaa työyä vieroksuvaa porukkaa.
Itse en missään tapauksessa, vaikka miehellä olisi miljoonatulot, mutta jos sinua kiinnostaa niin mikä ettei. Sovi vain kaikki itsesi eduksi.
Naivia ajatella, että ”10 v oltu yhdessä ja tuskin tässä ihmeitä tapahtuu”. Kyllä niitä tapahtuu. Mies hairahtaa toiseen naiseen tai kuolee. Mitäs sitten teet? Menet tuosta vaan töihin hyvin työllistävälle alallesi vuosien kotona olon jälkeen. Onko ala enää silloin työllistävä ja entä onko osaamisesi enää ajantasalla työn suhteen?
Miehesi voi myös jäädä työttömäksi ja sitten vaan menet takaisin töihin vaikka 10 vuoden kotona olon jälkeen : D
Eläkkeet eivät tule tästä ainakaan kasvamaan, joten ihan rehellisesti, miten elätät itsesi vanhana, kun miehesi on kuollut? Aiotko treenata koko loppuelämän?
Sinulla ei olisi edes säästöjä ilmeisesti, kun jäisit yksin.
On myös lyhytnäköistä jättäytyä toisen elätettäväksi vain jonkun iltapäiväkerhon takia..Sori, mutta perustelusi kotirouvailulle ovat naiivit.
Vierailija kirjoitti:
Naivia ajatella, että ”10 v oltu yhdessä ja tuskin tässä ihmeitä tapahtuu”. Kyllä niitä tapahtuu. Mies hairahtaa toiseen naiseen tai kuolee. Mitäs sitten teet? Menet tuosta vaan töihin hyvin työllistävälle alallesi vuosien kotona olon jälkeen. Onko ala enää silloin työllistävä ja entä onko osaamisesi enää ajantasalla työn suhteen?
Miehesi voi myös jäädä työttömäksi ja sitten vaan menet takaisin töihin vaikka 10 vuoden kotona olon jälkeen : D
Eläkkeet eivät tule tästä ainakaan kasvamaan, joten ihan rehellisesti, miten elätät itsesi vanhana, kun miehesi on kuollut? Aiotko treenata koko loppuelämän?
Sinulla ei olisi edes säästöjä ilmeisesti, kun jäisit yksin.
On myös lyhytnäköistä jättäytyä toisen elätettäväksi vain jonkun iltapäiväkerhon takia..Sori, mutta perustelusi kotirouvailulle ovat naiivit.
Niin, harkitsin myös sitä että tekisin keikkaa satunnaisesti, näin keräten omaa pesämunaa. Säästöjä on nyt jo ihan kivasti ja ehtisin vielä pari vuotta kerätä säästöön ennen kotiin jäämistä. Mieskin kerää omaa säästötiliään, jonka mahd kuoleman sattuessa perisin. Meillä ei myöskään ole avioehtoa joten saisin puolet joka tapauksessa jos mies toisen naisen löytäisi.
Ymmärrän etteivät syyni ole kovin kummoiset, toisaalta mikä syy olisi tarpeeksi painava tähän päätökseen? Jos minulla on mahdollisuus elää mukavaa elämää, miksen eläisi sitä niin kuin haluan?
Ap
Ja tosiaan tarkoituskena olisi kerätä sen varran säästöjä että vanhana minieläkkeelläkin eläessä saisi pääomatuloja sen verran että pysyy hengissä.
Ap
En kyllä lähtisi leikkimään tulevaisuudellani noin
Vierailija kirjoitti:
Suostuisin. Ainut vaan, että en oikeastaan edes tiedä mikä on "kotisouva"?
Mutta kotisouva kiinnostaa mielenkiintoiselta.
U ja H on näppäimistöllä lähekkäin, olisiko tarkoittanut kotisohvaa?
Kyllä ja haluaisin!