Jos äitini olisi malttanut, eikä huijannut ehkäisyssä
syntyneen lapsen ei olisi välttämättä tarvinnut kokea kuolemaa koskaan. Jo pitkään ollaan tunnettu, millä mekanismilla vanheneminen toimii, ja uskon että ne telomeeripätkät saadaan joskus vielä uusimaan itseään.
Ajattelen kuolemaa joka päivä ja se pelottaa. Äidillä voisi olla nytkin vielä 10v aikaa lisääntyä, jos sitä on pakko tehdä.
Syntynyt lapsi ei tietenkään olisi minä, mutta on yhtä relevanttia kysyä minulta ennen syntymääni miltä tuntuu kun syntyykin joku muu, kuin kysyä nyt siltä syntymättömältä miltä tuntuu kun syntyikin joku muu.
Kommentit (7)
Mutta ihminen on yleensä vanhempana fiksumpi kuin nuorempana.
Voisi jäädä lapset kokonaan tekemättä. Ruumiillisesta sopivuudesta puhumattakaan.
Ei muilla eläimillä ole tällaista ongelmaa. Sen kuin parittelevat, lisääntyvät ja kuolevat. Tuhoavat elinympäristön samalla koko planeetalta.
Ovat onnellisia.
Ihminen saavuttaa aikuisen aivot noin 25-vuotiaana, ja huomasin itsessäni että aloin jostain syystä ajatella kuolemaa sen jälkeen tosi paljon. Se on aina ensimmäinen asia mielessä kun herää ja jotenkin hirveän masentavaa painua sen jälkeen luennoille. Mitä väliä millään on?
Sinulla ei ilmeisesti ole ollut vauvakuumetta? Kyllä silloin lapsen murheet ovat ihan toissijaisia.
Ei lisääntyminen tule loppumaan vaikka kuolema saataisiinkin estettyä. Miten luulet että vauvakuumeiset viihtyisivät täällä? Opiskelemalla? :D
Sinun on uhrauduttava, jotta taas uudet voivat syntyä vasten tahtoaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei muilla eläimillä ole tällaista ongelmaa. Sen kuin parittelevat, lisääntyvät ja kuolevat. Tuhoavat elinympäristön samalla koko planeetalta.
Ovat onnellisia.
Mikä muu laji kuin ihminen tuhoaa elinympärisistön? Ei taida mitään muuta lajia ollakaan joka on yhtä tehokas tuhoaja ja lisääntyjä kuin ihmiskunta.
Ei niinkö, olisivat minunkin vanhempani voineet jättää lisääntymättä, olisimme minä ja sisarukseni välttyneet paljolta pahalta...
Tee niinkuin muut tekevät ja älä ajattele mitään. Tulet onnellisemmaksi.