Onko muillakin kavereina täysin käytöstavattomia tolvanoita?

Ottaa päähän erään kaverini käyttäytyminen. Hän on vielä melko uusi tuttavuus, joten mitään superläheisiä sydänystäviä ei siis olla. Ollaan samanikäisiä ja sama perhetausta. En uskalla sanoa asioista suoraan, edes hyvin hienovaraisesti, sillä ahdistun sellasista kiusallisista tilanteista ja en halua nolata tätä kaveria. Järkytyn vaan itekseni ja kotona pohdin näitä tilanteita jälkeenpäin. Koen oikeastaan ton kaverin käytöksen nöyryyttävänä mua kohtaan! Miten ei tajua itse?

Parhaimpina esimerkkeinä voisin mainita jotain. Olin menossa sovitusti käymään viikonloppuiltana hänen luonaan ja tekstasin hänelle, että tuon mukanani poppareita ja jätskiä. Hän ilahtui kovin ja sanoi tietty, ettei tarvitse tuoda mitään. Perille saavuttuani annoin ne popparit ja jätskirasian hänelle, että voi laskea mihin haluaa kunnes asetutaan alas jne. Hän sitten tokaisee "jes mun poikaystävä rakastaa tätä jäätelöä" ja laittaa sen suoraan pakkaseen. Ei sitten tajunnut, että toin sen MEILLE syötäväksi kun ilmaisin tämän vielä viestissäni matkalla. Samoin popcornit jäi keittiön tasolle koko illaksi. Ei ymmärtänyt, että toin ne meille. Istuin siinä sitten jotenkin niin nöyryytettynä ja shokissa tollasesta ajattelemattomuudesta, enkä kehdannut sanoa mitään. Hän tarjosi mulle sitten kupin KAHVIA puol 7 aikaan illalla ja antoi yhden sellasen pienen pakkauksessa olevan keksin.
Huoh, oli jotenkin nöyryyttävää. Sen takia mä ne toin, koska en tykkää mennä kylään tuomatta mitään ja ystäväni ei tarvitsisi stressata tarjottavista.
Miten joku voi luulla, että toin ne lahjaksi tms ja tokaisee erittäin kuuluvasti, että poikaystävälle maittaa kyllä? En ole ikinä koko miestä tavannut.
Sama on tapahtunut monesti, mut toi mainitsemani oli oikeesti pahin. Monta kertaa olen vienyt kahvitarjottavia myös ja hän ei ymmärrä avata ja laittaa tarjolle pöytään vaan kiikuttaa vaan piiloon keittiöön.

Mun luona hän menee makuuhuoneeseen ronskisti, vaikka ovi on suljettu. Antaa taaperonsa availla yöpyödän laatikoita ja tonkia yksityisiä asioita, itse ihan häikäilemättömästi availee mun meikkipusseja ja ottaa itselleen omaksi hiusklipsejä ym vitsaillen. Joo ei ne maksa paljon, mut kuka tekee noin? Tosi uusi kaveri vielä.
Ei tulis mieleenkään mennä heidän makuuhuoneeseen kysymättä (mitä muutenkaan tekisin siellä) ja jos olisi lapsia, en antaisi niiden availla kaappeja ja heitellä vaatteita lattialle. Niin uskomattoman törkeää.

Ei IKINÄ kiitä ruuasta. Olen muutaman kerran kutsunut hänet ja lapsensa syömään kanssani ja hän ei koskaan ymmärrä kiittää, ei auta siivoamaan jälkiä saatika edes oman lapsensa sotkuja. Ei tuo mukanaan koskaan mitään. En ymmärrä miten kehtaa olla edes kiittämättä. Jos minut kutsutaan syömään, niin syötyäni kiitän runsaasti ja usein vielä jälkeenpäin tekstaan kiitokset. Kehun myös ruokaa.

Tämän kaverini käytös hermostuttaa ihan hirveesti, mut en tiiä miten voisin sille tästä sanoa. En tykkää nolata saatika suututtaa ketään. En haluaisi lopettaa kaveruutta tämän vuoksi, varsinkin kun oon tosi yksinäinen ja satutaan asumaan lähekkäin. Tollanen täydellinen tolvanuus vaan tuntuu nöyryyttävältä mua kohtaan. Menee ihan maku kyläänkutsumisestakin ja kalliiden ruokatarvikkeiden roudaamisesta ruuanlaittoa varten, kun toinen ei ymmärrä edes kiittää ruuasta.

Sen olen päättänyt, että jos menen hänen luokseen vielä, niin tuomani tarjottavat laitan itse omatoimisesti esille tai kysyn suoraan, esim. "saisinko lautaset tätä jäätelöä varten meille?". Paras olisi tästä eteenpäin tavata vaan ulkona. Toki olen kahvilassakin käydessä maksanut lähes tulkoon joka kerta hänenkin ja lapsensa ruuat. Ei osaa kiitttää tarjoamisestakaan.

Mielipiteitä ilman veetuilua kiitos.