Lue keskustelun säännöt.
Millaisista dekkareista pidät?
21.06.2020 |
Mitä niissä pitäisi olla ja mitä ei saisi olla?
Itse olen aika vanhanaikainen, ja haluan, että syyllinen löytyy lähipiiristä, henkilöistä jotka on esitelty jo alussa. Se ei saa paljastua miksikään satunnaiseksi ohikulkijaksi.
En myöskään siedä näitä dekkareita, jossa etsivällä on synkeä menneisyys, alkoholiongelma ja mureneva avioliitto/perhe. Mieluummin sitten vaikka perheetön kokonaan.
Kommentit (7)
Mä tykkään Karin Fossumin dekkareista. Ne eivät ole mitenkään perinteisiä. Väkivallalla ei mässäillä. Jotkut kirjat on kirjoitettu murhaajan näkökulmasta. On jännä huomata tuntevansa myötätuntoa tappajaa kohtaan. Fossumilla on hyvä psykologinen silmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä taas en voi sietää näitä murhaajan näkökulmasta kirjoitettuja. Yök niistä jää likainen olo.
Vierailija kirjoitti:
Jotian nordic noirin tyyppistä en jaksa ollenkaan lukea mutta suht raa'atkin käyvät, esim. Tess Gerritsen. Mary Higgins Clark -tyyppisistä myös tykkään. Tällä hetkellä kesken Seppo Jokisen Koskis-sarja sekä englanniksi Janet Evanovichin Stephanie Plumit (harmi ettei enää suomenneta). Nämä ovat sellaisia mukavan leppoisia muttei kuitenkaan perinteisiä kuten vaikkapa Christiet. Mutta ehkä kaikkein eniten tykkään dekkareista jotka ovat tyyppiä rikos kannattaa, siitä rikollisen näkökulmasta kirjoitettuja kuten esim. Donald E. Westlaken Dortmunderit (tai no niissähän rikos ei kannattanut haha, mutta kuitenkin).
Eipä näköjään mitään kauhean uutta ole nyt juuri mielessä. Jonkun Ruth Gallowayn olen lukenut myös.
Ai niin, unohdin äänikirjat kokonaan, keväällä kuuntelin kaikki Maria Kalliot ja Christian Rönnbacakat (näissä muuten kahdessa vai kolmessa kirjassa oli viittaus vauvapalstaankin). Samoin Pekka Hiltusen Lontoo-sarja ja englanniksi esim. Ruth Ware, Clare Mackintosh, Lisa Hall, Annabel Kantaria jne.
Perinteisistä Agatha Christie - tyylisistä, joissa pääosassa on murha ja murhan ratkaiseminen, eikä etsivien henkilökohtaiset ongelmat.
Vähän erilaisista, vaikka valtavasti on tullut luettua laidasta laitaan. Esim. Patricia Cornwell sykähdytti aikanaan kovasti ensi kirjansa myötä, samoin Robin Cookin vanhat dekkarit menneinä vuosina sairaalamaailmasta. Romanttisista dekkaristeista Sara Hylton ja Phyllis A. Whitney. Elizabeth George on suosikkini nykydekkaristeista Pohjoismaiden ulkopuolelta.
Nykyisin tykkään pohjoismaisista dekkaristeista; esim. Jens Lapidus. Kotimaisista Outi Pakkanen, Kati Hiekkapelto jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elizabeth Georgen kirjoista, joissa poliisilla on jatkuva juoni kirjoissa, mutta tapaukset sitten tietty erilaisia. Toisena pidän vanhanaikaisista Agatha Christie-tyylin kirjoista. Mankelleista pidin aikoinaan myös, mutten oikein muista niitä enää.
Jotian nordic noirin tyyppistä en jaksa ollenkaan lukea mutta suht raa'atkin käyvät, esim. Tess Gerritsen. Mary Higgins Clark -tyyppisistä myös tykkään. Tällä hetkellä kesken Seppo Jokisen Koskis-sarja sekä englanniksi Janet Evanovichin Stephanie Plumit (harmi ettei enää suomenneta). Nämä ovat sellaisia mukavan leppoisia muttei kuitenkaan perinteisiä kuten vaikkapa Christiet. Mutta ehkä kaikkein eniten tykkään dekkareista jotka ovat tyyppiä rikos kannattaa, siitä rikollisen näkökulmasta kirjoitettuja kuten esim. Donald E. Westlaken Dortmunderit (tai no niissähän rikos ei kannattanut haha, mutta kuitenkin).
Eipä näköjään mitään kauhean uutta ole nyt juuri mielessä. Jonkun Ruth Gallowayn olen lukenut myös.