Vitsit mikä päivä!
Raahasin kiljuvan melkein 4 v tyttäreni kerhosta kotiin. Olen viimeisilläni raskaana ja en tiedä, että milloin seuraavan kerran vien kerhoon. Aamulla sinne mennään niin aurinkoisena, mutta pois tullaan vastaanhangoitellen. Neuvoja?
Nyt vain tyynesti raahasin pois kantaen kainalossani aina 50m ja lepo. Ei ole ennenkään mitkään suostuttelut tai järkipuheet auttaneet, joten olen vain päätänyt poistua paikalta näin arvokkaasti keskittäen voimani kantamiseen. Kotimatkaa 500 m kävellen. Huh huh! Onneksi ei supistele. Syön aina ennen reissua, etten tule itse kiukkuiseksi.
Kommentit (4)
Kiitos silti vinkistä. Toivon, että tämä tästä vielä rauhoittuisi ja tulisi vaikka muita ongelmia tilalle. Ehkä lähestyvä synnytys panee lapsen käyttäytymään näin? Valmiiksi jo mustasukkainen ja haluaa siksi olla hankala? Ja toki kavereiden kanssa on mukavaa, mutta kiva päättyy ja kotona on viihdyttävä minun kanssa.
ap
(Vaikka sitten seuraavana päivänä täällä kyllä kirjoiteltaisiin, että kuka hullu curling-vanhempi kuljettaa nelivuotiastaan rattaissa : )
Ei viitsisi enää rattaita. Uskon, että se olisi hankaluuksien kerjäämistä. Vauva kuitenkin pian vaunuissa.
Mieluummin vaikka taksilla kuin rattailla, tuli tänäänkin mieleeni.
ap
Hei kato! Oravan jälkiä, seurataanpa niitä, onkohan orava mennyt meille kylään, mennäänpä katsomaan! jne. Yks juttu toimii yhden kerran, joku toinen sitten toisen kerran.
Tai keksi joku herkku kotiin odottamaan. Tiedätkö mitä äiti on sulle tehnyt kotiin? Ihanan sydämen muotoisen voileivän! Mennään pian kotiin, niin saat syödä sen!
Käytä mielikuvitusta, lapset yleensä lähtee leikkiin mukaan aika nopsasti.