Ystävä elää kuin vanhus, mitä teen?
Ei käy missään. Käydään kävelyllä ja sitten poiketaan lähikauppaan.
Se on siinä.
Ihan kuin 80-vuotias mummo.
Kommentit (30)
Pitäkää grilli-iltanne ja koronapiknikkinne. Lisääntykää, vaurastukaa ja kehittäkää itseänne ilman minua. Minun elämäni ei kuulu teille!!
On vaan outoa että noinkin nuori ja terve ihminen istuu kotona aina.
Itse haluaisin käydä jossakin.
Enkä tarkoita mitään alkoholinkäyttöä.
Jos ystäväsi haluaa elää niin, se on hänen asiansa. Kannattaa opetella erottamaan itsensä ja muut ihmiset toisistaan. Pidät huolen omasta elämästäsi.
Vierailija kirjoitti:
On vaan outoa että noinkin nuori ja terve ihminen istuu kotona aina.
Itse haluaisin käydä jossakin.
Enkä tarkoita mitään alkoholinkäyttöä.
Minkä ikäinen on noin nuori?
No, voinhan mää yksinkin liikkua ja mennä matkalle mutta tylsää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vaan outoa että noinkin nuori ja terve ihminen istuu kotona aina.
Itse haluaisin käydä jossakin.
Enkä tarkoita mitään alkoholinkäyttöä.Minkä ikäinen on noin nuori?
41 v.
No, käy sä jossain ja anna kaverin olla kotonaan rauhassa jos hän haluaa.
Ja tuo ikärasismi on niin hemmetin turhaa.
Ysikymppinen lähisukulaisena luuhaa kirkot ja kylät - korona-aika oli vaikea kun ei kukaan suostunut kyläilemään. Nyt taas alkaa mennä.
Itse en parempaa olotilaa voi kuvitella, kuin vain saisi olla kotona monta päivää. Kun kesäloma alkaa, pyrin erakoitumaan välittömästi.
Onko hänellä varaa siihen? Älä tee mitään. Etsi sellainen ihminen joka lähtee jonnekin kanssasi, niitä riittää. Ehkä elämäntyylinne eroavat toisistaan radikaalisti tai sitten hän ei ehdi töiden vuoksi. Ehkä sinä ja ystävä haluatte käydä eri paikoissa ja ehdotuksesi eivät olleet ystäväsi mieleen, muttei kehdannut vain sanoa tai missä itse viihtyy.
Vierailija kirjoitti:
On vaan outoa että noinkin nuori ja terve ihminen istuu kotona aina.
Itse haluaisin käydä jossakin.
Enkä tarkoita mitään alkoholinkäyttöä.
No meitä on niin monenlaisia. Toiset tykkäävät koko ajan käydä jossain ja toiset viihtyvät kotona. Itse kuulun jälkimmäiseen ihmistyyppiin. Olen päässyt melkein kuusikymppiseksi ja olen käynyt esim. kolme kertaa elämässäni kahvilassa ja kerran hampurilaisbaarissa. Tansseissa en ole käynyt koskaan. Käyn ehkä 4 tai 5 kertaa vuodessa konsertissa ja taidenäyttelyissä, muualla en käy. Niissäkin käyn yksin. En tunne menettäneeni mitään, vaan olen onnellisin, kun saan olla yksin kotona. Ja vähät välitän siitä, mitä muut elämäntavastani ajattelevat.
Itse en jaksa tehdä edes kauppareissua välttämättä. Työelämä on niin raju. Meidänkin työpaikalla pitää tehdä kuuden ihmisen työt ja eihän niitä kerkeä ja sitten pitää tehdä se mitä vaan voi.
Ei edes viikonloppuna jaksa tehdä kävelylenkkiä.
Yöunet ovat kärsineet jo vuosia. Nyt on muistissa häiriöitä.
En taida jaksaa viisikymppiseksi asti työelämässä.
Ehkä sitten sairaseläkkeellä tai pitkäaikaistyöttömänä kerkeää tehdä ja jaksaa puuhailla kaikkea.
Mitä tämän ystävän elämä sinulle kuuluu? Anna olla rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vaan outoa että noinkin nuori ja terve ihminen istuu kotona aina.
Itse haluaisin käydä jossakin.
Enkä tarkoita mitään alkoholinkäyttöä.Minkä ikäinen on noin nuori?
41 v.
Nuori? Pikemminkin keski-ikäinen.
Käyn töissä, kaupassa ja kävelyllä. Perhe on ja välillä näen sukulaisiakin. Mitä muuta vielä pitäisi tehdä? T. 41v
Jospa hänellä riittää kotona kaikenlaista tekemistä kuten arkiset askareet ja monenlaiset harrastukset. Osa ihmisistä viihtyy hyvin omissa oloissaan eikä heillä ole mitään erityistä tarvetta olla sosiaalisia. Osa ihmisistä sitä vastoin ei osaa toimia asiakeskeisesti ja tehdä mitään yksin pelkästään sen asian eikä seuran vuoksi. Elokuvateatterissakin voi käydä yksin, jos siellä esitetään joku omasta mielestä hyvä filmi.
Suurin osa naisista on sellaisia.
Ootteko ollut kauan kavereita, vai ootko joku uudehko naapuri? Jos jälkimmäistä, niin ehkä et vaan oo mikään sydänystävä, mutta just lenkkiseuraksi ok?
Kuulostaa ihan mun unelmaelämältäni :D Tuollaista elämää minä elän vaikka olen 35, naimisissa ja kahden lapsen äiti. Viikon kohokohta on kun käydään isommassa kaupassa vaikka Kampissa. Kerran päivässä käyn kävelyllä ettei ihan homehdu sisälle. Tykkään olla kotona, kotini on ihana, viihtyisä ja täydellisesti minun makuuni sisustettu. Mikäs täällä nauttiessa elämästä?
Vierailija kirjoitti:
Ootteko ollut kauan kavereita, vai ootko joku uudehko naapuri? Jos jälkimmäistä, niin ehkä et vaan oo mikään sydänystävä, mutta just lenkkiseuraksi ok?
Ollaan tunnettu kauan.
Miksi sä käyttäydyt kuin kolmivuotias? "Äiti mitä mä teen, ei oo mitään tekemistä."