Lapsi ärsyttää, mitä tehdä?

Jos lapsi tulee naamalle, hyppii, pomppii ja ärsyttää, saako mielestänne käskeä omaan huoneeseen? Olen sitä mieltä, että kaverit on leikkimistä ja riehumista varten. Jos haluaa leikkikaverin, täytyy olla kaverin tai sisaren tai vaikka serkkujen kanssa.

Mutta sitten tämä, kun kaverit ovat lomilla, serkut kipeinä ja sisaruksilla omia hommia, lapsi tarvitsee seuraa tai leikkikaveria. Seurana voin antaa, jos osaa käyttäytyä ja puhella normaalisti.

Mutta sitten leikkikaveruus ja riehuminen. Suoraan sanottuna en voi sietää, en sitä itse tee, en riehu, en huuda, en siedä naaman edessä sellaista. Olen sallinut sen, että lapsen omasta huoneesta välillä kuuluu huutoa ja riehumista leikkien aikana. Kotona on hiljaista ja nautin siitä. Jos haluaa riehua tai bilettää yms. menee ulos tai kaverille tmv.

Olen harvoin mennyt mukaan lapsen leikkeihin, oikeasti harvoin. Toisaalta, lapset ei edes kysy minua mukaan niihin, tietäen vastauksen ja se on hyvä. Olen antanut lasten leikkiä ja olla lapsia, mutta on minullakin omat rajani. En vain voi sietää sellaista toisten määräilyä leikeissä, huutoa, riehumista, outoja vitsejä ja juttuja. En enää voi sietää, olen siirtynyt asteen ylemmäs nuoruudesta.

Olen itsekin ollut lapsena sellainen määräilevä huutaja kavereiden kanssa, mutta vanhempien ja sukulaisten sekä vieraiden seurassa kunnolla käyttäytyvä.

Mitä mieltä olette tästä kasvatustavasta? Oletteko lapsille kuten kavereita itse?