Lue keskustelun säännöt.
En ole koskaan valmistunut miksikään, ja tämä viikonloppu on aina raskas ja kyyneleitä täynnä
31.05.2020 |
Saa haukkua ja saa ihmetellä, miksi olen tällainen luuseri. Ihmettelen samaa itsekin. En vaan saa kouluja käytyä. Ne on jääneet kesken, olen saanut pahoja ahdistuskohtauksia, pelkotiloja. Olen jäätynyt täysin, kun olen tehnyt jonkin virheen tai huomaan tai luulen, että opettaja katsoo jotenkin pahasti.
Ja kyllä, olen mt-ongelmainen ja ei, en saa terapiaa koska olen eläkkeellä.
Kommentit (50)
Hohhoijjaa, mikset aikanaan hakenut apua mistään? Oma moka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin kuvitella että vaikealta tuntuu. Tämä on tunnerikas viikonloppu.
Ehkä kannattaisi muiden suoritusten kadehtimisen sijaan keskittyä ihan omaan elämään. Siihen, miten siitä voisi tehdä edes hiukan parempaa niillä "eväillä", jotka sinulla on. Työskentelen vaikeasti vammautuneiden ihmisten asumisyksikössä. Suurin osa sielläkin pyrkii rakentamaan elämälleen sisältöä omista lähtökohdistaan eikä märehdi siinä, mitä heillä ei ole. Toki synkkiä jaksoja tulee kaikille (myös niille valmistuneille ja terveille), mutta niihin ei pidä jäädä vellomaan. Ymmärrän tietysti myös sen, että helpommin sanottu kuin tehty.
Tiedän kyllä useammankin, joka saa terapiaa, vaikka on eläkkeellä. Toki en tunne yksityiskohtia sinun tapauksestasi eivätkä ne tänne kuulukaan. Kuulostaa vain kummalliselta, että apua ei muka olisi saatavilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläkin tulee näinä aikoina päin kasvoja se, miten oma elämä on mennyt ohi. Olen kohta kolmekymppinen ja päätin aloittaa opiskelun ensimmäistä kertaa. Samaan aikaan yli kymmenen vuotta nuoremmat valmistuvat. Etäopiskelu on omalla kohdalla ollut pelastus. Olen myös mt-ongelmainen enkä kestäisi normaalissa luokassa.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän kyllä useammankin, joka saa terapiaa, vaikka on eläkkeellä. Toki en tunne yksityiskohtia sinun tapauksestasi eivätkä ne tänne kuulukaan. Kuulostaa vain kummalliselta, että apua ei muka olisi saatavilla.
Se pitäisi itse maksaa kokonaan, Kela ei auta. Ja omassa tapauksessani terapian pitäisi olla intensiivistä, eikä minulla riitä rahat siihen, että maksan 80€/h. Eli yli 320€ kuussa. Olen etsinyt opiskelijoita ja olen etsinyt apua, mutta ainoa mitä on tarjolla, on lääkitys ja juttelu psykiatrian sh:n kanssa kerran kuussa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs meinaat tehdä? Uhriutua ja vinkua maailman tappiin asti vai ryhtyä tekemään asialle jotain??
Ja kuitenkin asut puolison kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä ja halaus!
Osaan vähän reunasta kuvitella tunnetta. Itselle ovat vaikeita äitien- ja isänpäivät, joulut jne. Tuntuu ulkopuoliselta ja luuserilta ja yksinäiseltä ja jopa toivottomaltakin.
Onhan se surullista. Ei kaikista ole opiskelijoiksi eikä työelämään.
Mitä aloja olet yrittänyt opiskella? Oletko ollut kuntouttavassa työtoiminnassa? Mieli voi nyrjähtää siinä missä nilkkakin. Yleensä nilkka paranee ja pään kanssa on enemmän haastetta.
Nykyään työelämän vaatimustaso on korkea, vahvat pärjää. Pitää olla tehokas, joustava ja omata oikea asenne. Nämä vaatimukset eivät täyty mielenterveyspotilailla.
Olen opettaja ja muutama keskeytys on tullut nimen omaan opiskelijan mielenterveysongelimen vuoksi. Yleensä se näkyy aika pian niin että on poissaoloja, myöhästelyä, hitautta, laiskuutta, mikään ei kiinnosta jne. Ongelmat ovat jo olemassa opintoja aloittaessa. Joillekin opiskelu voi olla pelastava oljenkorsi joka tukee paranemisprosessia kun taas toinen ei pääse ylös sängystä.
Mikään kannustus ja tsemppaus ei välttämättä auta, opettajana haluan auttaa ja tukea kaikkia, opiskelijan tulisi tehdä oma osansa. Osa keskeytyksistä johtuu päihdeongelmista tai mt. - ja päihdeongelmista.
Onneksi meillä yhteiskunta pitää huolta heikoimmista, sinäkin saat eläkettä ja toimeentulosi on turvattu.
Jaksamista sinulle ja etsi mukavaa tekemistä ja mielenkiinnon kohteita. Hyväksy tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän kyllä useammankin, joka saa terapiaa, vaikka on eläkkeellä. Toki en tunne yksityiskohtia sinun tapauksestasi eivätkä ne tänne kuulukaan. Kuulostaa vain kummalliselta, että apua ei muka olisi saatavilla.
Se pitäisi itse maksaa kokonaan, Kela ei auta. Ja omassa tapauksessani terapian pitäisi olla intensiivistä, eikä minulla riitä rahat siihen, että maksan 80€/h. Eli yli 320€ kuussa. Olen etsinyt opiskelijoita ja olen etsinyt apua, mutta ainoa mitä on tarjolla, on lääkitys ja juttelu psykiatrian sh:n kanssa kerran kuussa. Ap
Eikö se juttelu olisi tyhjää parempi? Ainakin tehokkaampaa kuin yksin vellominen? Kela-terapiassa käsittääkseni käyvät ne minun tuntemani eläkeläiset. Ovat nuoria eli sairaus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä. Ja enpä minä noista enempää tiedä, joten en kyseenalaista sinun tietojasi.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se surullista. Ei kaikista ole opiskelijoiksi eikä työelämään.
Mitä aloja olet yrittänyt opiskella? Oletko ollut kuntouttavassa työtoiminnassa? Mieli voi nyrjähtää siinä missä nilkkakin. Yleensä nilkka paranee ja pään kanssa on enemmän haastetta.
Nykyään työelämän vaatimustaso on korkea, vahvat pärjää. Pitää olla tehokas, joustava ja omata oikea asenne. Nämä vaatimukset eivät täyty mielenterveyspotilailla.
Olen opettaja ja muutama keskeytys on tullut nimen omaan opiskelijan mielenterveysongelimen vuoksi. Yleensä se näkyy aika pian niin että on poissaoloja, myöhästelyä, hitautta, laiskuutta, mikään ei kiinnosta jne. Ongelmat ovat jo olemassa opintoja aloittaessa. Joillekin opiskelu voi olla pelastava oljenkorsi joka tukee paranemisprosessia kun taas toinen ei pääse ylös sängystä.
Mikään kannustus ja tsemppaus ei välttämättä auta, opettajana haluan auttaa ja tukea kaikkia, opiskelijan tulisi tehdä oma osansa. Osa keskeytyksistä johtuu päihdeongelmista tai mt. - ja päihdeongelmista.
Onneksi meillä yhteiskunta pitää huolta heikoimmista, sinäkin saat eläkettä ja toimeentulosi on turvattu.
Jaksamista sinulle ja etsi mukavaa tekemistä ja mielenkiinnon kohteita. Hyväksy tilanne.
En ole kyllä koulussa ollut laiska, enkä sellainen ettei mikään kiinnostaisi. Olen ollut tosi ujo kyllä, mutta en mikään tuollainen mitä kuvailet. Ja minua ei ole kyllä yksikään opettaja auttanut millään tavalla. Esitelmän pitämisessä en saanut mitään armoa, enkä mitään tukea kun huonosti menneen peruskoulun takia olisin tarvinnut apua matematiikassa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On meitä ongelmaisia myös valmistuneissa, jos se jotenkin lohduttaa. t. työkyvyttömyyseläkkeellä oleva ylioppilas
Hyväksy itsesi sellaisena kuin olet. Tee jotain, mitä nautit. Jos ainut asia, mistä voit tuntea edes pienintäkään nautintoa, on sikiöasennossa peiton alla makaaminen, tee sitä ja nauti. Tärkeintä on, että opit päästämään hyvänolon tunteen mieleesi ja kehoosi.
Vierailija kirjoitti:
On meitä ongelmaisia myös valmistuneissa, jos se jotenkin lohduttaa. t. työkyvyttömyyseläkkeellä oleva ylioppilas
No kuule ei lohduta, vaan saa itkemään kahta kauheammin. Kun muut pystyy ja itse ei. Omasta puolestani saat painua helvettiin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On meitä ongelmaisia myös valmistuneissa, jos se jotenkin lohduttaa. t. työkyvyttömyyseläkkeellä oleva ylioppilas
No kuule ei lohduta, vaan saa itkemään kahta kauheammin. Kun muut pystyy ja itse ei. Omasta puolestani saat painua helvettiin. Ap
Ihanan positiivinen asenne sinulla. Ja niin kauniin käytös tavatkin. Kumma ettei noilla ole päässyt av-palstaa pidemmälle....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On meitä ongelmaisia myös valmistuneissa, jos se jotenkin lohduttaa. t. työkyvyttömyyseläkkeellä oleva ylioppilas
No kuule ei lohduta, vaan saa itkemään kahta kauheammin. Kun muut pystyy ja itse ei. Omasta puolestani saat painua helvettiin. Ap
Sori, kun yritin edes vähän lohduttaa. Ei tule toistumaan. Kärsi keskenäsi.
<3